Korvausta lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta vahingosta haettiin kiinteistöomistajan vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin ja totesi, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että vahinko on aiheutettu tuottamuksella, jolla tarkoitetaan virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

 

Vahinkoilmoituksen ja vakuutusyhtiön saamien selvitysten mukaan lausunnonpyytäjä tuli huoneistostaan rappukäytävään, jossa oli meneillään vahanpoisto lattiasta. Paikalla olleet siivoojat varoittivat häntä välittömästi henkilökohtaisesti lattian liukkaudesta. Varoituksista huolimatta lausunnonpyytäjä kaatui ja loukkaantui.

 

Tässä tapauksessa siivoojat olivat tehneet tavanomaista kiinteistön kunnossapidon kannalta tarpeellista siivoustyötä. He olivat varoittaneet lausunnonpyytäjää lattian liukkaudesta heti hänen tultuaan rappukäytävään. Siivoojien menettelyssä ei ole osoitettavissa korvausvastuuta synnyttävää huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lausunnonpyytäjän kaatuminen on valitettava tapaturma, josta ketään ei voida pitää korvausvastuussa. Näin ollen korvausta ei voida maksaa myöskään vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Lausunnonpyytäjä oli tyytymätön vakuutusosakeyhtiön päätökseen ja pyysi uusintakäsittelyä. Lausunnonpyytäjä totesi kaatumisen johtuneen alakerran lattian poikkeuksellisesta liukkaudesta, jonka aiheutti se, että lattialle oli ilmeisesti levitetty jotakin liukasta liuotinainetta vahanpoistoa varten. Kun lausunnonpyytäjä vahinkopäivän aamuna avasi toisessa kerroksessa sijaitsevan huoneistonsa oven mennäkseen ulos, oli käytävässä siivooja, joka ilmoitti meneillään olevasta lattiavahanpoistosta. Tämän jälkeen lausunnonpyytäjä käveli portaiden luo ja portaita myöten alakertaan. Välittömästi, kun hän laskeutui viimeiseltä porrasaskelmalta alakerran lattialle, jalka petti liukkauden takia, ja kun hän yritti ottaa kädellä kiinni, niin myös käsi murtui kaatumisen voimasta. Myös ambulanssimiehet, jotka tulivat hakemaan lausunnonpyytäjää, totesivat lattian olleen todella liukkaan.

 

Lausunnonpyytäjä vetosi siihen, että alakerran lattian poikkeuksellisesta liukkaudesta ei ollut annettu minkäänlaista varoitusta – ei etukäteistä kirjallista varoitusta eikä myöskään suullista. Se, että toisessa kerroksessa ollut siivooja oli sanonut vahanpoiston olevan menossa, ei ole ollut riittävä varoitus alakerran lattian vaarallisesta liukkaudesta, varsin­kaan, kun talossa ei aiemmin oltu tehty vahanpoistoja.Sitä paitsi siivoojan ilmoituksen vahanpoistosta on voinut käsittää koskevan ainoastaan toisen kerroksen käytävää eli siivoojan omaa toimintaa käytävässä eikä sitä voi pitää myöskään varoituksena liukkaudesta, varsinkaan, kun toisen kerroksen käytävä ei edes tuntunut liukkaalta. Pikemminkin sen on voinut käsittää pelkästään ilmoitukseksi tai selitykseksi sille, mitä siivooja oli ollut tekemässä toisen kerroksen käytävässä. Tämän vuoksi lausunnonpyytäjä katsoi, että siivoojat olivat laiminlyöneet riittävät varotoimet onnettomuuden välttämiseksi. Lausunnonpyytäjä huomauttaa vielä, että siivoojat eivät olleet samassa kerroksessa, vaan toinen oli toisessa kerroksessa ja toinen alhaalla. Alhaalla ollut siivooja ei antanut minkäänlaista varoitusta lausunnonpyytäjälle eikä toisessa kerroksessa ollut siivooja varoittanut lausunnonpyytäjää liukkaudesta, vaan ilmoitti vain vahanpoistosta.

 

Vakuutusyhtiön asiakasasiamies ilmoitti olleensa yhteydessä siivoojiin ja toinen heistä kertoi varoittaneensa lausunnonpyytäjää lattian liukkaudesta kolmeen kertaan lausunnonpyytäjän laskeutuessa alas portaita. Toinen siivoojista kuuli varoitukset ja voi tarvittaessa todistaa asian. Tämän vuoksi asiakasasiamies ei katsonut olevan syytä suosittaa korvauksen maksamista kiinteistöosakeyhtiön vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Lausunnonpyytäjä on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Lausuntopyynnössään hän toistaa vakuutusyhtiön asiakasasiamiehelle esittämänsä seikat.

 

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä sekä asiakasasiamiehen päätökseen ja vakuutusehtoihin. Yhtiö toteaa, ettei valituksessa ole tuotu esille uusia asiassa tehtyyn ratkaisuun vaikuttavia seikkoja, joten yhtiö katsoo, ettei ratkaisua ole syytä muuttaa.

 

 

Vakuutuksenottajana olevan kiinteistöosakeyhtiön puolesta lautakunnalle on lähetetty vahinkopaikalla olleiden siivoojien selvitykset tapahtumista. Kyseisten selvitysten mukaan vahanpoistoja ja vahauksia on talossa tehty joka vuosi. Siivooja H.K:n kertomuksen mukaan toinen siivooja R.T. oli ensimmäisellä välitasanteella eikä toisessa kerroksessa. H.K. oli alatasanteella, jossa kaatuminen tapahtui. Hän oletti R.T:n varoitusten riittävän, koska tämä sanoi kahden alimman tasanteen olevan liukkaan. Siivoojien välillä ei ollut matkaa kuin pari metriä. H.K. arvelee, että lausunnonpyytäjä ei kuunnellut varoituksia, koska hän jutteli muita. Lausunnonpyytäjä ei myöskään pitänyt kaiteesta kiinni, kun hän astui alatasanteelle. Siivooja R.T. kertoo selvityksessään, että heillä oli kahdella alimmalla lattialla vanhanpoistoaine vaikuttamassa ja samalla he työstivät sitä. R.T. oli itse ensimmäisen asuinkerrokseen menevällä välitasanteella ja H.K. alakerrassa. Heidän työskentelyetäisyytensä oli seitsemän porrasaskelmaa. Lausunnonpyytäjä avasi ensimmäisessä asuinkerroksessa olevan huoneistonsa oven lähteäkseen asioille. R.T. sanoi hänelle vahanpoiston olevan menossa ja varoitti näiden kahden alimman lattiatason liukkaudesta. R:T:n mukaan vahaukset ja vanhanpoistot on suoritettu aina kerran vuodessa.

 

 

Kiinteistövakuutukseen liittyvän vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kiinteistönomistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua. Mikäli kiinteistön alueella tehdään kunnossapitotoimenpiteitä, joista aiheutuu esimerkiksi kohonnut riski liukastua, kiinteistönomistajan tulee huolehtia siitä, että alueella liikkuvia tehokkaasti varoitetaan liukkaudesta.

 

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että lausunnonpyytäjä (syntynyt 1927) liukastui asuintalonsa porraskäytävässä lattiavahan poiston aiheuttaman liukkauden vuoksi ja sai kaatuessaan nilkka- ja rannemurtuman. Vanhanpoistoa oli suorittamassa kaksi siivoojaa R.T. ja H.K. Siivoojien yhtäpitävien kertomusten mukaan R.T., joka oli ensimmäisellä välitasanteella, varoitti lausunnonpyytäjää siitä, että vanhanpoisto on menossa ja kaksi alinta lattiatasoa ovat liukkaita. Alatasanteella, jossa lausunnonpyytäjä kaatui, työskennellyt H.K. kertoi kuulleensa kyseiset varoitukset. Vahinkohetkellä siivoojat olivat vain parin metrin päässä toisistaan. H.K:n mukaan lausunnonpyytäjä ei pitänyt kaiteesta kiinni astuessaan alatasanteelle.

 

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjää on riittävän tehokkaasti varoitettu meneillään olevasta vahanpoistosta ja sen aiheuttamasta liukkaudesta.

 

Edellä olevan vuoksi lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjän liukastuminen ei ole aiheutunut kiinteistönomistajan tai sen palveluksessa olevan henkilön tuottamuksesta, vaan kyseessä on tapaturma, josta kukaan ei ole korvausvastuussa. Tämän vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena.