Haku

VKL 218/07

Tulosta

Asianumero: VKL 218/07 (2008)

Vakuutuslaji: Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 10.03.2008

Ryhmäeläkevakuutus Kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäeläkkeen suuruuden määräytyminen Vakuutetun oikeudet vapaaehtoisen eläkevakuutussopimuksen edunsaajana

Vakuutettu (syntynyt 27.9.1941) on alun perin kuulunut työnantajanaan olleen säätiön eläkesäännön mukaiseen toimintapiiriin. Työnantaja järjesti 1.11.2003 alkaen eläkesäännön toimintapiiriin kuuluneiden työntekijöidensä eläketurvan ottamalla heitä varten ryhmäeläkevakuutuksen henkivakuutusyhtiöstä. Vakuutettu jäi vanhuuseläkkeelle 1.10.2004 eli täytettyään 63 vuotta. 

Työeläkeyhtiön ilmoituksen 16.12.2005 mukaan vakuutetun peruseläke oli 1.1.2006 alkaen 1.613,37 eur/kk ja rekisteröimätön lisäeläke 173,04 eur/kk eli yhteensä 1.786,41 eur/kk.
 
Vakuutusyhtiön päätös

Henkivakuutusyhtiö ilmoitti vakuutetulle 19.9.2006 vanhuuseläkkeen lisäosan määrän muuttuvan 1.10.2006 alkaen 150,59 euroon kuukaudessa.
 
Kirjeessä 15.11.2006 vakuutusyhtiö ilmoitti, että palvelusaikansa perusteella vakuutettu oli oikeutettu täyteen eläkkeeseen. Täysi eläke laskettiin seuraavasti:
Eläkkeet                                                eur/kk
Lakisääteiset eläkkeet
- yksityisen puolen                                  1.120,25 (-)
- kunta/valtio                                             493,12 (-)
Kansaneläkkeen pohjaosa                           74,84 (-)
Yhteensovitusraja 0,66 x 2.729,95 =      1.801,17(+)
Lisäeläkeosa on siis                                   112,96 eur/kk.
 
Maksettava eläke on kuitenkin 150,59 €/kk. Ero johtuu toteutuneiden ja arvioitujen indeksikorotusten erosta. Kokonaiseläke on siis 1.120,25 + 493,12 + 150,59 = 1.763,96, joka on 64,64 % eläkepalkasta. Ilman kansaneläkettä lisäeläke olisi 187,80 eli kansaneläkkeen vaikutus on 187,80 - 150,59 = 37,21 eur/kk. Eläkkeet ovat vuoden 2006 indeksitasossa.
 
Lausuntopyyntö

Vakuutettu pyytää lausuntoa siitä, voidaanko laskennallista kansaneläkkeen pohjaosaa huomioida yhteensovituksessa. Hänen kokonaiseläkkeensä on ollut 66 % eläkepalkasta. Nyt henkivakuutusyhtiön maksama lisäeläkeosa on pienennyt 1.10.2006 alkaen. Syynä on se, että hän on täyttänyt 65 vuotta 27.9.2006 ja eläkkeiden yhteensovituksessa otetaan huomioon kansaneläkkeen pohjaosa. Kansaneläkkeen pohjaosa on yhteensovituslaskelmassa huomioitu 74,84 euron suuruisena. Lisäeläkeosan suuruuden pitäisi olla 187,80 euroa, jotta hän saisi täyden eläkkeen.
 
Vakuutettu viittaa työnantajansa eläkesääntöön, jonka 7 §:n mukaan lasketusta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään samaan työsuhteeseen perustuva eläkelain mukainen eläke, ei kuitenkaan siihen mahdollisesti kuuluvaa lapsikorotusta, sekä kansaneläkelain mukainen eläkkeen pohjaosa. Yhteensovittamisessa on huomioitu kaikki eläkkeet mukaan lukien laskennallinen kansaneläkkeen pohjaosa. Yhteismäärää on verrattu yhteensovitusrajaan ja erotus maksetaan lisäeläkeosana. Näin ollen lisäeläkeosuus tasaa kokonaismäärää siten, ettei yhteismäärä tule koskaan suuremmaksi, kuten eläkesääntö edellyttää. Nyt kansaneläkkeen pohjaosa jää kokonaan eläkkeensaajan vahingoksi.
 
Vakuutetun käsityksen mukaan kansaneläkkeen pohjaosaa ei voida ottaa yhteensovituslaskelmassa lainkaan huomioon, koska sitä ei enää ole olemassa kansaneläkelain muuttumisen johdosta. Tällöin lisäeläkkeeksi muodostuu 187,80 euroa. Kansaneläkkeen pohjaosahan on ollut aikaisemmin lisä, jonka eläkkeensaaja on saanut ja yhteensovitus on silloin ollut oikeutettu. Eläkesäännön 10 §:n mukaan eläkkeensaajan on alistuttava eläkelainsäädännön muuttumisen aiheuttamiin muutoksiin. Miten on eläkkeen maksajan laita?
 
Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutetun lisäeläkkeen määrää on pienennetty laskennallisella kansaneläkkeen pohjaosalla (74,84 euroa/kk) 1.10.2006 alkaen hänen täytettyään 65 vuotta syyskuussa 2006. Lisäeläkkeen määrä on pienennetty 150,59 euroon kuukaudessa. Tämä lisäeläkemäärä on muodostunut 112,96 euron lisäeläkkeestä, jota kuitenkin toteutuneiden ja arvioitujen indeksikorotusten erojen johdosta alettiin maksaa 150,59 euron määräisenä. Ilman kansaneläkkeen pohjaosan huomioimista vähennyksenä, lisäeläkkeen määräksi olisi tullut 187,80 euroa (112,96 + 74,84 euroa).
 
Vakuutetun työnantaja on tehnyt vakuutussopimuksen nk. vapaamuotoisesta lisäeläkkeestä (ryhmäeläkkeestä). Vakuutetulle maksettavan lisäeläkkeen määrä lasketaan sopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa kokonaiseläkkeen määräksi on sovittu lisäeläkkeen, työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteismäärä. Vapaamuotoisen lisäeläkkeen suuruus on sovittu laskettavaksi (sopimuskohta 10.2) huomioimalla muun ohessa kansaneläkkeen pohjaosa vähennyksenä sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (74,84 euroa).
 
Kansaneläkelakia muutettiin 1990-luvulla ja kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin eläkelainsäädännöstä. Tällä oli vaikutuksia paitsi vähimmäisehtojen mukaiseen lakisääteiseen eläketurvaan, myös lisäeläkkeisiin. Tätä pakottavaa kansaneläkelainsäädännön muutosta, joka pienentää eläkkeensaajan saaman kokonaiseläkkeen määrää, ei ole säädetty esimerkiksi vapaaehtoisia lisäeläkkeitä myöntävien vakuutuslaitosten maksettavaksi.
 
Työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (18.12.1995/1482) voimaatulosäännöksen 11 momentin mukaan:
”Jos työntekijä lain voimaan tullessa kuuluu sellaisen eläkejärjestelyn piiriin, jossa hänelle on järjestetty työntekijäin eläkelain 11 §:n mukainen tai muutoin lain vähimmäisehtoja parempi eläketurva, ei sanottu lisäeläketurva korotu sen johdosta, että vähimmäisehtojen mukainen eläketurva alenee tämän lain säännösten perusteella. Lisäeläketurvan ehdot taikka eläkekassan tai eläkesäätiön säännöt voidaan soveltuvin osin muuttaa vastaamaan tätä lakia. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee etuuden tarkistamista myös 1. päivänä tammikuuta 1996 voimaan tulevan kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1487/95) johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkempia määräyksiä tämän momentin soveltamisesta.”
 
Vakuutetun työnantajan ottamassa lisäeläkettä koskevassa vakuutussopimuksessa ei ole sovittu kansaneläkkeen pohjaosan poistumisen kompensoimista vakuutetuille miltään osin. Edellä sanotun perusteella vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka kansaneläkkeen pohjaosaa ei enää makseta eläkkeensaajalle, se voidaan kuitenkin, sellaisena kuin se oli 31.12.1995 (74,84 euroa), laskennallisena vähennyksenä edelleen vähentää vapaamuotoisen lisäeläkkeen määrästä.
 
Lausunnonpyytäjän lisäkirjelmä
 
Vakuutettu on edelleen sitä mieltä, että eläkesäännön mukaan 1.10.2004 alkaen myönnettyä täyttä eläkettä tulisi jatkaa. Kansaneläkkeen pohjaosan huomioiminen 1.10.2006 alkaen on vastoin eläkesäännön tarkoitusta täydestä eläkkeestä. Silloin, kun kansaneläkkeen pohjaosa on todella maksettu, se on ollut perusteltua vähentää lisäeläkkeestä. Nyt on tapahtunut niin, että laskennallinen kansaneläkkeen pohjaosa vähennetään täydestä eläkkeestä eli täysi eläke alenee alle 66 %:n. Vakuutettu tiedustelee, onko työnantajan ja henkivakuutusyhtiön välinen sopimus oikeudenmukainen eläkkeensaajia kohtaan ja voidaanko näin sopia kolmannen osapuolen tietämättä asian vaikutusta. Vakuutetun mielestä asiassa ei ole kyse vakuutusyhtiön viittaamassa voimaantulosäännöksessä mainitusta eläketurvan korotuksesta, vaan siitä, ettei eläke alene täydestä määrästä.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutuslautakunta on ohjesääntönsä mukaan toimivaltainen käsittelemään vakuutussuhteeseen perustuvia, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä, jotka vakuutuksenottaja, vakuutettu, vahingon kärsinyt, edunsaaja tai asianomainen vakuutusyhtiö on sille esittänyt. Tämän vuoksi lautakunta on käsitellyt asiaa vain siltä osin, kuin se koskee vakuutusyhtiöllä lain ja vakuutussopimusehtojen mukaan olevaa suoritusvelvollisuutta. Lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä siitä, mitä eläkkeen määrästä on mahdollisesti sovittu lausunnonpyytäjän ja hänen työnantajansa välillä.
 
Asiakirjojen mukaan vakuutettu on alun perin kuulunut työnantajanaan olleen säätiön eläkesäännön mukaiseen toimintapiiriin. Työnantaja on kuitenkin järjestänyt eläkesäännön toimintapiiriin kuuluneiden työntekijöidensä eläketurvan 1.11.2003 alkaen ottamalla heitä varten ryhmäeläkevakuutuksen henkivakuutusyhtiöstä. Henkivakuutusyhtiön vastuu vakuutetun eläkkeestä määräytyy näin ollen 1.11.2003 tehdyn vakuutussopimuksen ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtyjen muutosten perusteella. Vakuutettu on kyseisessä ryhmäeläkevakuutuksessa edunsaajan asemassa, ja lähtökohtaisesti työnantaja on voinut vapaasti sopia henkivakuutusyhtiön kanssa niistä ehdoista, joilla vakuutetun lisäeläketurva on vakuutusyhtiöstä järjestetty.
 
Lautakunta toteaa, että vakuutussopimus 1.11.2003 on tehty työnantajan eläkesäännön pohjalta. Eläkesäännön 7 §:n mukaan tämän eläkesäännön mukaisesti lasketusta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään samaan työsuhteeseen perustuva työntekijäin eläkelain mukainen eläke, ei kuitenkaan siihen mahdollisesti kuuluvaa lapsikorotusta, sekä kansaneläkelain mukainen eläkkeen pohjaosa.
 
Lakisääteiseen eläketurvaan on tehty eläkesäännön voimassaoloaikana vakuutusyhtiön vastineessa mainittuja muutoksia. Muutokset ovat merkinneet mm. eläkesäännössä mainitun kansaneläkkeen pohjaosan poistamista. Vakuutusyhtiön viittaamasta voimaantulosäännöksestä ilmenee, että lainmuutoksia tehtäessä on lähdetty siitä, että työntekijän kuuluessa työnantajan järjestämän vapaaehtoisen lisäeläketurvan piiriin, työnantaja ei ole ollut velvollinen korottamaan sanotun lisäeläketurvan määrää sen johdosta, että vähimmäisehtojen mukainen lakisääteinen eläketurva lainmuutosten vaikutuksesta alenee.
 
Tämän mukaisesti myös työnantajan ja henkivakuutusyhtiön välisen ryhmäeläkevakuutussopimuksen kohdassa 10.2 on määrätty, että vapaamuotoisen lisäeläkkeen suuruus saadaan vähentämällä kohdassa määritellystä kokonaiseläkkeestä kohdassa 7 mainittua palvelusaikaa vastaaviin työ- ja palvelussuhteisiin perustuvat TEL:n ja VEL:n mukaiset eläkkeet sekä kansaneläkkeen pohjaosa sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (74,84 eur/kk).
 
Kysymyksessä olevan ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusehdoissa on näin ollen nimenomaan sovittu siitä, että vakuutetulle maksettavan lisäeläkkeen määrää laskettaessa on otettava huomioon entistä kansaneläkkeen pohjaosaa vastaava määrä, vaikka kansaneläkkeen pohjaosaa ei vakuutetuille todellisuudessa enää suoritetakaan. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on menetellyt vakuutussopimuksen mukaisesti, kun se on alentanut vakuutetun lisäeläkkeen määrää.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Koskiniemi. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia