Vakuutuksenottaja A oli perheineen ollut viikon matkoilla elokuun lopulla 2010. Kotiin palattuaan he havaitsivat vuonna 1978 rakennetun kaksikerroksisen omakotitalon kellaritiloissa sijaitsevassa makuuhuoneessa kosteusvaurioita ja vettä.
Vesivahingon laajuutta selvitettiin R Oy:n toimesta 2.9.2010. R Oy:n raportin mukaan vahingon aiheuttivat ulkopuoliset vedet. Raportissa todetaan makuuhuoneen lattiapinnan tason olevan maanpinnan alapuolella. Rakennuksen takasivulla maanpinta kaatoi voimakkaasti taloon päin. Makuuhuoneen ikkunan edustalla maanpinta oli kuopalla. Talon asukas oli raportin mukaan kertonut, että makuuhuoneen kohta oli kaivettu kymmenen vuotta aikaisemmin auki. Tuolloin seinään oli asennettu patolevy ja salaojaa oli uusittu. R Oy:n raportin mukaan makuuhuoneen kulmalla ei ollut tarkastuskaivoa, joten salaojan toiminnasta ei ollut tietoa.
Makuuhuoneen seinien alaosissa oli raportin merkintöjen mukaan kosteuden aiheuttamia jälkiä ja niistä mitattiin mittauslaitteella märkä alue. Kastuneiden seinien vierellä kosteusarvot olivat hieman muuta lattiaa korkeammat. Kosteutta havaittiin myös makuuhuoneen viereisen vaatehuoneen ulkoseinän jalkalistassa ja sen viereisen porrastilan verhouslevyn alaosassa. Kellarikerroksen ulkoseinät ovat leca-harkkorakenteiset. Seinien sisäpuolella on puukoolaus sekä villa ja sisäpinnassa kipsilevy. Kellarin alapohjarakenteessa betonilaatan alla on styroksikerros, muovi ja alimpana hiekka.
A:n vahinkoilmoituksen merkintöjen mukaan vahinko oli aiheutunut 25.8.2010 olleen ukkosmyrkyn seurauksena. Ilmoituksen mukaan syöksyvirtaus ja voimakas sade aiheuttivat tulvalevyjen irtoamisen seinästä, jolloin vesi pääsi kellaritiloihin. Talo oli vakuutettu laajalla kotivakuutuksella.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään R Oy:n raportin tietoihin sekä vakuutusehtojen kohtaan 21.1, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Lisäksi yhtiö viittasi vakuutusehtojen kohtien 21.2.1, 21.2.2 ja 21.2.3 rajoitusehtoihin. Vakuutuksesta ei mm. korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu sen rikkoutuessa suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi.
Vakuutusyhtiön mukaan talossa ei ole todettu ehtojen edellyttämää äkillistä ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, vaan kosteusvauriot johtuvat rakennus- ja suunnitteluvirheestä sekä puutteellisesta sokkelin vesieristyksestä. Vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.
Valitus
A:n valituksen mukaan talo on rakennettu vuonna 1978 voimassa olleiden ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Kysymyksessä on tyypillinen kallioon louhittu rinneratkaisu. Rinteessä vesi valuu alas. A huomauttaa, että noin kymmenen vuotta aikaisemmin sokkelin ympärille asennettiin varmuuden vuoksi ns. sokkelilevy sekä uusittiin ja osaksi tehtiin kaksinkertainen salaojitus.
Vahinko sattui asukkaiden ollessa poissa kotoa. Todennäköinen vahinkopäivä on 25.8.2010, jolloin alueella oli raju ukkosmyrsky- ja sade. Kotiin tultaessa alakerran huoneissa oli lattialla vettä 1-2 senttimetriä ja seinää pitkin kosteus oli noussut noin 50–100 senttimetriä. Kysymyksessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. A viittaa lisäksi vakuutusehtojen kohtaan 22.1.13, jonka mukaan vakuutus korvaa kylmyydestä, kuumuudesta, sateesta tai muusta sen kaltaisesta syystä vakuutuksen kohteelle aiheutuneita vahinkoja.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö selvittää vastineessaan tapahtumatietoja, R Oy:n raporttia ja viittaa korvauspäätöksessä mainittuihin vakuutusehtoihin. Lisäksi yhtiö listaa rakennushetkellä ja salaojien uusimisaikana voimassa olleita rakentamismääräyksiä ja -ohjeita sekä selvittää asuntokauppalain mukaista rakennusvirheen käsitettä.
Vastineen mukaan vakuutuksesta tulevat korvattaviksi ainoastaan äkillisestä ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneet vahingot. Talossa todettu kosteusvaurio on aiheutunut siitä, että maanpinnan kaadot ja sokkelin vesieristys eivät ole olleet rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisia. Tämän lisäksi on myös mahdollista, ettei salaojien toteutus ole ollut rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaista.
Kysymyksessä ei ole äkillinen ennalta arvaamaton vahinko. Olennaista on kosteusvaurioiden varsinainen syy. Vuotoja voi aina tulla ja vettä tai kosteutta voi joutua rakenteisiin monista syistä. Sinänsä äkillinen tapahtuma eli mahdollinen rankkasade ei ole kosteusvaurioiden varsinainen syy, koska mikäli rakenteet olisivat olleet rakennusaikaisten määräysten ja ohjeiden mukaisia, ei vahinkoa olisi päässyt syntymään. Ei ole ennalta arvaamatonta, että vesi pääsee rankkasateen aikana rakennusmääräysten ja -ohjeiden vastaisesti toteutettuihin rakenteisiin ja rakennukseen sisään aiheuttaen vaurioita.
Vakuutusyhtiö selvittää Vakuutuslautakunnan aikaisempia lausuntoja VKL 598/00 ja VKL 752/99. A:n valituksessa mainitsema vakuutusehtojen kohta on peruskotivakuutukseen liittyvä vakuutusehto ja koskee tiettyjen lisävahinkojen korvaamista eräiden ehdoissa määriteltyjen vakuutustapahtumien yhteydessä. Tämä vahinko ei tulisi korvattavaksi peruskotivakuutuksesta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen 21.1 kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka
aiheutuu äkillisestä ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta.
Vakuutusehtojen kohdan 21.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu valmistus- tai aineviasta, työ- tai käyttövirheestä.
Vakuutusehtojen kohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu sen rikkoutuessa suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi.
Vakuutusehtojen kohdan 21.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta.
Ratkaisu
Tapauksessa on kysymys siitä, korvataanko kellarikerroksen seinien ja muiden rakenteiden kastumisesta aiheutuneita vaurioita kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan äkillinen ennalta-arvaamaton tapahtuma ei ole aiheuttanut kosteusvauriota. Yhtiön mukaan vahingon varsinaisena syynä on ollut se, että maanpinnan kaadot ja sokkelin veriseristys eivät ole rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisia. A:n mukaan vahinko on aiheutunut voimakkaan sateen seurauksena ja talo on rakennettu rakennushetkellä voimassa olleiden vaatimusten mukaisesta. Hänen mukaansa seinärakenteeseen on asennettu noin 10 vuotta aikaisemmin sokkelilevyt ja salaojitusta on tuolloin korjattu ja uudistettu. Vakuutuslautakunta käsittää A:n tarkoittavan valituksessa mainituilla sokkelilevyillä patoavia levyjä, joiden tarkoituksena on estää veden pääsemistä rakenteisiin. Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole valokuvia tai muuta selvitystä A:n tarkoittamista levyistä. Salaojituksen toimimattomuudesta ei ole käytettävissä selvitystä. Talon rakennuspaikka on A:n mukaan kallioon louhittu tontti.
Talon kellarikerros sijaitsee osin maan alla. R Oy:n raportin perusteella maanpinta kaataa vahinkoalueella taloon päin. Makuuhuoneen ikkunan kohdalla on raportin mukaan kuoppaa, johon sadevedet valuvat. Selvityksestä ei ilmene, että vesi olisi valunut sisälle rakennukseen makuuhuoneen ikkuna-aukon kautta. Vesi on todennäköisimmin päässyt seinärakenteisiin ja sisälle kellaritiloihin kellarin maanvastaisen seinän tai sen alaosan kautta.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinkoja, jotka aiheutuvat äkillisestä ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusehtoihin otettujen rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu sen rikkoutuessa suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Vakuutuslautakunta huomauttaa, että peruskotivakuutuksen seurannaisvahinkoja koskevalla ehtokohdalla 22.1.13 ei ole merkitystä tätä tapausta arvioitaessa.
Vakuutuslautakunnan katsoo, että pelkkää kovaa vesisadetta ei itsessään yleensä voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna ennalta-arvaamattomana äkillisenä tapahtumana, vaan Suomen olosuhteissa sateita voidaan pääsääntöisesti pitää ennakoitavina ilmiöinä, joita rakennuskannan tulisi kestää.
Rakennusaikana voimassa olleiden veden- ja kosteudeneristystä koskevien rakentamismääräysten (C2, 1976) ja ne myöhemmin korvanneiden kosteutta koskevien säännöstön (Määräykset ja ohjeet, C2,1998) perusteella rakenteiden tulisi estää maaperän kosteuden ja maahan valuvien pintavesien haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Vuonna 1998 annettujen määräysten mukaan sadevedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. Saman määräyskokoelman ohjeiden mukaan rakennusta välittömästi ympäröivä maanpinta tulisi muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan hyvän rakentamistavan voidaan katsoa edellyttäneen tällaista maanpinnan muotoilua myös rakennusaikana 1970-luvun lopulla.
Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että talon rakennuspaikkaa olisi kohdannut niin poikkeuksellisen voimakas sade, että rakentamismääräysten mukaiset vesieristykset ja kallistukset eivät olisi johtaneet vettä pois normaalilla tavalla. Tässä tapauksessa vesi on todennäköisimmin päässyt vaikuttamaan maanvastaisen rakenteen kautta. Selvityksestä ei myöskään ilmene, että A:n tarkoittamat sokkelilevyt olisivat rikkoutuneet sateen tai ukkosmyrskyn yhteydessä taikka muusta äkillisestä syystä. Talon ympärillä olevat maanpinnan kaadot eivät ole vahinkoalueella olleet asianmukaiset. Maanpinnan muodot ovat edesauttaneet vesien kerääntymistä rakennuksen vahingoittuneelle alueelle.
Tapauksessa on jäänyt selvittämättä, että vahinko olisi aiheutunut äkillisestä ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Vahinko ei tämän takia tule kotivakuutuksesta korvattavaksi. Selvityksen perusteella vahinko on aiheuttanut, kun vedet ovat kallioisella tontilla johtuneet talon vierelle maanpinnan virheellisen muotoilun edesauttamana. Kellaritilojen maanvastaisten rakenteiden kosteuseristys on todennäköisimmin ollut riittämätön. Tällaiset syitä voidaan lautakunnan näkemyksen mukaan pitää rakentamisessa tapahtuneina puutteina tai virheellisyyksinä. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA