Tapahtumatiedot

A (s. 11.11.2013) on vakuutettuna henkilövakuutuksesta, josta sovittiin ennen hänen syntymäänsä. Vakuutuskokonaisuus sisältää vakuutuksen odotusajalla ja lapsuusajalla. Odotusajan vakuutus sisältää osat vakavan synnynnäisen sairauden ja vamman varalta sekä lapsen sairaalahoidon varalta. Lapsuusajan vakuutus sisältää hoitokuluosan sekä osat tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan sekä kuoleman varalta. Vakuutuskirjan 11.7.2013 mukaan odotusajan vakuutus alkoi 16.6.2013 ja oli voimassa lapsen syntymään asti. Vakuutuskirjan 19.11.2013 mukaan lapsuusajan vakuutus oli voimassa 11.11.2013 alkaen.

A syntyi perätilasynnytyksessä alateitse. Pään ulosautto oli hankala. Syntymän jälkeen A tarvitsi hengityksen tukea, hengitysputken ja nestehoitoa. A ei liikutellut yläraajojaan ja hänellä todettiin myöhemmin molemminpuolinen käsien olkahermopunoksen vamma (Erbin pareesi).

Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta. Yhtiön mukaan lapsuusajan vakuutus tulee voimaan vakuutetun synnyttyä. A:n vamma on aiheutunut ennen syntymää.

Asiakkaan valitus

A:n puolesta vaaditaan, että pysyvästä haitasta maksetaan korvaus viivästyskorkoineen. Lisäksi vaaditaan, että vakuutusyhtiö korvaa tulevia hoitokuluja, kuten fysioterapiaa, tapaturmasta aiheutuneina. Valituksen mukaan A:lla on ollut voimassa oleva vakuutus ennen syntymää ja sen jälkeen. Vamma on aiheutunut vakuutusehtojen tapaturman määritelmän täyttävässä tapahtumassa. Vakuutusyhtiö ei myyntihetkellä kertonut niistä tapaturmaa koskevista rajoituksista, joihin se on tapauksessa vedonnut. Se ei myöskään kertonut Maailman terveysjärjestön syntyneen lapsen määritelmästä, johon se nyt vetoaa.

A:n vanhemmat kertovat selvityksessään, että vakuutusta haettiin vakuutusyhtiön konttorilla 17.6.2013 heidän molempien ollessa paikalla. He kertoivat toimihenkilölle, että he hakevat syntymättömälle lapselle vakuutusta, joka turvaisi vahingon vaaran ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Toimihenkilö ehdotti odotusajan vakuutusta turvaamaan lasta ennen syntymää. Edelleen hän kertoi, että lapsuusajan vakuutuksen saa heti voimaan lapsen syntymästä asti. Tällöin lapsi olisi kokoajan vakuutettu ennen ja jälkeen syntymän. A:n vanhempien mukaan toimihenkilö keskittyi myyntitilanteessa kertomaan maksimivakuutusmäärästä hoitokulujen varalta, vakuutusmäärästä tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan varalta ja vakuutusmäärästä tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta. Myyntihetkellä hän ei käynyt läpi myytävien tuotteiden sisältöä tarkemmin eikä kertonut vakuutuksiin liittyvistä rajoitteista. Erityisiä tapaturmia, joita ei korvata, ei mainittu toimihenkilön toimesta erikseen. Toimihenkilö ei myöskään tuonut esille, että odotusajan ja lapsuusajan vakuutuksen korvausperusteet poikkeavat toisistaan.

A:n vanhemmat kertovat, että heillä ei ole muistikuvaa vakuutusehtojen tai tuoteselosteen saamisesta myyntitilanteessa. He eivät ole löytäneet tällaista dokumenttia kotoaan. He ovat löytäneet 16.7.2013 päivätyn ilmoituksen, jossa kerrotaan odotusajan vakuutuksen voimassa olosta ja mahdollisuudesta jatkaa vakuutusta lapsuusajan vakuutuksena. A:n vanhempien mukaan he ovat käsittäneet vakuutuksien korvaavat kaikki mahdolliset lapseen kohdistuvat odottamattomat vahingot ennen ja jälkeen synnytyksen. He käsittivät, että vakuutuksissa ei rajata ulos mitään tapaturmavammoja eivätkä he olleet tietoisia siitä, että odotusajan vakuutus ja lapsuusajan vakuutus poikkeavat korvausehdoiltaan.

Valituksen mukaan A:n olkahermopunoksen vamman syntymisajankohtaa ei voida tarkasti osoittaa. Vaurio on voinut syntyä synnytyksen yhteydessä tai siinä vaiheessa, kun A on jo kokonaan poistunut äidistä esimerkiksi viimeisen nykäisyn yhteydessä. A:lle on aiheutunut haittaluokan 10 mukainen keskivaikea toiminnanvajaus. Tapaturmasta on ilmoitettu vakuutusyhtiölle 12.11.2013. Vakuutusyhtiö ei ole käsitellyt vahinkoa tapaturmana, vaikka tämä on ilmennyt selvityksistä. Vakuutusyhtiön tulee maksaa viivästyskorkoa 12.11.2013 alkaen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksesta annetut tiedot

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Vastineen mukaan vakuutuksenottaja on käynyt vakuutusyhtiön konttorilla 17.6.2013. Vakuutus on tuolloin laitettu voimaan. Vakuutusyhtiön myyjien toimintatapaan kuuluu käydä myytävät tuotteet ja niiden sisältö läpi ennen myymistä. Tämän lisäksi asiakkaalle annetaan vakioehdot sekä vakuutusopas, jossa esimerkkien avulla kuvataan vakuutuksen sisältöä sekä sen tärkeimpiä rajoitusehtoja. Lisäksi tätä vakuutustuotetta myytäessä annetaan vielä tuoteseloste. Vakuutussopimuslain edellyttämä tiedonantovelvollisuus on tässä tapauksessa täytetty jo vakuutusopas antamalla. Lisäksi tässä tapauksessa on annettu tietoa myös suullisesti sekä antamalla kaksisivuinen tuoteseloste.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksen myynyt toimihenkilö X ei ole enää yhtiön palveluksessa eikä häneltä tämän takia saada selvitystä tilanteesta. Harvat yksittäiset myyntitilanteet jäävät tarkasti toimihenkilön muistiin. Tästä syystä toimihenkilön toimintatapa selvittää yleensä parhaiten tiedonantovelvollisuuden täyttämisen laajuutta ja tapaa. X on ollut kokenut vakuutusmyyjä, joka on tuntenut yhtiön toimintatavat ja toiminut niiden mukaisesti.

A:n vanhemmat eivät muista saaneensa edellä mainittuja asiakirjoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä tosiasiallisesti olisi annettu. Vakuutusyhtiö pitää erittäin epätodennäköisenä, etteivät asiakkaat olisi saaneet minkäänlaista kirjallista materiaalia ostetusta vakuutuksesta. Konttorilla asioidessa asiakas saa aina oston yhteydessä kirjallista materiaalia. Luultavimmin asiakkaatkin muistaisivat sen, jos eivät olisi saaneet mitään materiaalia konttorilta.

Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että asiakas olisi voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että korvauksen piiriin kuuluvat "kaikki mahdolliset lapseen kohdistuvat odottamattomat vahingot ennen ja jälkeen synnytyksen". Yleisen elämänkokemuksen ja yleistiedon mukaan mikään vakuutus ei korvaa kaikkea, vaan kaikki vakuutukset sisältävät myös rajoitusehtoja. Asiakas on yksilöinyt oman käsityksensä vahinkojen korvattavuudesta. Selvityksessä ei ole kuitenkaan otettu kantaa, mihin käsitykseen on jääty maksettavista vakuutuskorvauksista. Lapsen vakuutus otetaan yleensä nimenomaan lapsen lääkärikäynneistä ja muista tutkimuksista aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Pysyvän haitan korvaus on näihin välittömiin kuluihin nähden erityyppinen vakuutuskorvaus, joka ei perustu mihinkään todellisuudessa aiheutuneisiin kustannuksiin, vaan on laskennallinen korvaus vakuutetulle henkilölle jääneestä haitasta.

Vakuutuksenottajan käsitys on siltä osin oikea, että A on ollut vakuutettuna ennen ja jälkeen synnytyksen. Lapsen vahinkojen riskit ja olosuhteet kuitenkin eroavat huomattavasti ennen ja jälkeen synnytyksen, joten vakuutusturvatkin ovat erilaiset. Odotusajan vakuutuksesta maksetaan korvaus vakavan synnynnäisen sairauden tai vamman osalta, kun taas lapsuusajan vakuutus korvaa yleisesti tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan.

Vakuutusoppaassa (s. 3) kerrotaan, että "Syntymättömälle lapselle myönnetyn [vakuutuksen] odotusajan vakuutus on määräaikainen vakuutus. Lapsuusajan vakuutus on jatkuva vakuutus ja on voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan”. Myös tuoteselosteessa kerrotaan, että vakuutus koostuu kahdesta eri vakuutuksesta: määräaikaisesta odotusajan vakuutuksesta ja lapsuusajan vakuutuksesta. Vakuutusoppaan sivulla 6 kerrotaan vakuutuksen voimassaolosta: odotusajan vakuutus on määräaikainen vakuutus, ja turvat ovat voimassa vakuutuksen tekohetkestä lapsen syntymään. Samalla sivulla kerrotaan, mitä turvia odotusajan vakuutus sisältää. Oppaan sivulla 7 on tyhjentävä luettelo niistä diagnooseista, jotka oikeuttavat korvaukseen odotusajan vakuutukseen sisältyvästä turvasta vakavan synnynnäisen sairauden tai vamman varalta.

Lapsuusajan vakuutuksesta kerrotaan (opas s. 6.), että "vakuutus on jatkuva vakuutus, joka tulee voimaan lapsen syntymästä ja on voimassa sen vakuutuskauden loppuun asti, jonka aikana vakuutettu täyttää 15 vuotta. Lapsuusajan vakuutuksen voimaantulon edellytyksenä on, että Odotusajan vakuutuksen vakuutusmaksu on maksettu ja lapsen henkilötunnus ja nimi ilmoitetaan [vakuutusyhtiölle] kirjallisesti kahden (2) kuukauden kuluessa lapsen syntymästä." Samalla sivulla kerrotaan, mitä turvia lapsuusajan vakuutus sisältää. Oppaan sivun 15 mukaan tapaturman aiheuttamaan pysyvän haitan korvaukseen on oikeus, jos tapaturma on sattunut vakuutusturvan voimassaoloaikana.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n esitöihin. Asiakas ottaa riskin, jos ei tutustu vakuutusyhtiön antamaan materiaaliin, kuten vakuutusoppaaseen tai tuoteselosteeseen. Tilanne on tällainen tässä tapauksessa.

Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että synnytyksen yhteydessä lapselle aiheutuneiden, muiden kuin nimettyjen diagnoosien aiheuttaman pysyvän haitan korvauksen rajaaminen korvauspiirin ulkopuolelle ei ole 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuutusturvan olennainen rajoitus. Lapsen vakuutusta kokonaisuutena arvioiden synnytyksen aika on hyvin pieni osa vakuutuksen ajallista kattavuutta. Lapsi yleensä vakuutetaan nimenomaan yksityisestä lääkärinhoidosta aiheutuvan kuluriskin varalta. Tämä vakuutus kattaa yleisesti tapaturmat ja niistä aiheutuvan pysyvän haitan lapsen syntymän jälkeen. Nämä seikat huomioiden kyse ei ole vakuutusturvan olennaisesta rajoitusehdosta, johon olisi tullut kiinnittää asiakkaan huomio tietoja annettaessa.

Korvausvaatimukset

Vastineen mukaan tämä vakuutus on alkanut 16.6.2013 ja se on ollut voimassa A:n syntyessä 11.11.2013. Vakuutusoppaassa ja ehdoissa kerrotaan, että lapsuusajan vakuutus tulee voimaan ”lapsen syntymästä”. Edellä mainittua käsitettä ei määritellä tarkemmin vakuutusehdoissa. Kuitenkin jo odotusajan vakuutuksen nimi kertoo, että kyseinen vakuutus koskee vauvan odotusaikaa ennen kuin vauva on syntynyt. Samoin lapsuusajan vakuutuksen nimi kertoo, että kyseinen vakuutus soveltuu syntyneeseen lapseen. Lapsen syntymää koskevan ehdon tulkinnan osalta vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 403/02. Lapsi on syntynyt, kun hän on kokonaan poistunut äidistään. Osittain äitinsä sisällä oleva lapsi ei vielä ole syntynyt. Tämä vastaa myös yleiskielen käsitystä siitä, milloin lapsi on syntynyt. Lapsuusajan vakuutus tulee voimaan vasta silloin, kun lapsi on kokonaan poistunut äidistään eli syntynyt. Tässä tapauksessa tapaturma on sattunut synnytyksen aikana A:n ollessa vielä osittain synnytyskanavassa, jolloin lapsuusajan vakuutus ei ole vielä ollut voimassa. Koska vakuutus ei ollut tuolloin tullut voimaan, ei pysyvän haitan korvausta makseta. Odotusajan vakuutus ei sisällä turvaa tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan varalta. Odotusajan vakuutus sisältää turvan vakavan synnynnäisen sairauden ja vamman varalta, mutta Erbin pareesi ei sisälly vakuutuksesta korvattavien diagnoosien listaan.

Vastineen mukaan A:lla oleva Erbin pareesi aiheutuu siitä, että vauva on puristuksissa synnytyskanavassa ja hermopunokset venyvät, kun vauvaa autetaan ulos. Vaikka vaurio olisi siis aiheutunut "viimeisen nykäisyn yhteydessä", niin tapaturma on aiheutunut vauvan ollessa vielä äitinsä sisällä ja siitä syystä, että lapsi on vielä ollut vähintään osittain synnytyskanavassa. Vakuutusyhtiö viittaa dosentti Nietosvaaran HYKS:n lastenklinikan julkaisussa (2011) Erbin pareesista kirjoittamaan. Synnytyksen yhteydessä aiheutunut vamma ei ole aiheutunut vakuutuksen voimassaoloaikana, koska lapsi ei tuolloin vielä ole syntynyt ja vakuutus tulee voimaan vasta syntymästä. Vakuutus ei ole ollut voimassa tapaturman sattuessa, minkä takia pysyvää haittaa ei korvata.

Vakuutusyhtiön mukaan A:lle on korvattu hoitokuluja vakuutuksen niitä korvaavasta osasta sillä perusteella, että vakuutusturva on ollut voimassa kulujen syntyhetkellä. Jokainen korvausvaatimus käsitellään kuitenkin erikseen, eikä vakuutusyhtiö voi eikä sitoudukaan korvaamaan tulevia kustannuksia etukäteen. Tulevia kustannuksia koskevilta osin vaatimus on ennenaikainen, eikä lautakunnan vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tule antaa siltä osin ratkaisusuositusta. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että fysikaalista hoitoa voidaan korvata vakuutusturvasta korvatun tapaturman aiheuttaman leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeen. Koska kysymyksessä ei ole tästä vakuutuksesta korvattava tapaturma, fysioterapiaa ei korvata.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä lääkärinlausunto C 7.4.2014, 2.2.2015 ja 4.11.2015, ultraäänitutkimuksen lausunto 19.11.2014, synnytyskertomus 11.11.2013, toimenpideyhteenvedot 10.10.2013 ja 11.11.2013, partogrammi 11.11.2013, loppuarviot 13.11.2013 ja 19.11.2013, vastasyntyneen kotiutuskaavake 19.11.2013, potilaskertomusmerkintöjä 3.12.2013–11.5.2016, fysioterapiapalautteet 15.11.2014, 17.5.2015, 8.1.2016 ja 8.5.2016.

Toimenpideyhteenvedon 11.11.2013 mukaan A syntyi perätilan alatiesynnytyksessä. Pään ulosautto oli hankala. Pää saatiin vähitellen syntymään. Ulosauttoon kului noin viisi minuuttia. A oli veltto ja siirtyi välittömästi lastenlääkärin ja anestesialääkärin hoitoon.

Loppuarvion 13.11.2013 mukaan osastolla oli kiinnitetty huomiota siihen, että A ei liikuttanut kumpaakaan yläraajaansa. Oli herännyt epäily molemminpuolisesta hermopunosvauriosta. Diagnoosimerkinnän mukaan A:lla oli molemminpuolinen Erbin pareesi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys ensivaiheessa siitä, mitä tietoja vakuutuksenottajalle on annettu vakuutuksen sisällöstä. Tämän jälkeen tarkastellaan A:n korvausoikeutta hänellä olevan Erbin pareesin johdosta.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5.1:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. --

Vakuutussopimuslain 9.1 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Valituksen mukaan A:lla on ollut voimassa oleva vakuutus ennen syntymää ja sen jälkeen. Valituksen mukaan vakuutusyhtiö ei myyntihetkellä kertonut niistä tapaturmaa koskevista rajoituksista, joihin se on tapauksessa vedonnut. Se ei valituksen mukaan ole myöskään kertonut Maailman terveysjärjestön syntyneen lapsen määritelmästä. A:n vanhemmat eivät muista saaneensa myyntitilanteessa kirjallista materiaalia. Heidän mukaansa he ovat käsittäneet vakuutuksien korvaavat kaikki mahdolliset lapseen kohdistuvat odottamattomat vahingot ennen ja jälkeen synnytyksen. He kertovat käsittäneensä, että vakuutuksissa ei rajata ulos mitään tapaturmavammoja eivätkä he olleet tietoisia siitä, että odotusajan vakuutus ja lapsuusajan vakuutus poikkeavat korvausehdoiltaan.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Kyseisen lainkohdan alkuperäisten esitöiden (HE 1993 vp – HE 114, s. 26) mukaan pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Mikäli vakuutusyhtiö laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa, vaikuttaa laiminlyönti vakuutussopimuksen sisältöön vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisesti. Lain mukaan jos vakuutuksenantaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että se on täyttänyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden. Vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Nyt tarkasteltavasta vakuutuksesta on sovittu vakuutusyhtiön konttorilla. Yhtiö kertoo, että sen myyjien toimintatapaan kuuluu käydä myytävät tuotteet ja niiden sisältö läpi ennen myyntiä. Tämän lisäksi yhtiön mukaan asiakkaille annetaan vakioehdot ja vakuutusopas sekä tämän tuotteen kohdalla lisäksi tuoteseloste.

Vakuutuslautakunta pitää yleisesti tunnettuna, että kuluttajille tarjottavien vakiovakuutussopimusten vakuutusturvaan liittyy rajoituksia. Tämän tapauksen arvioinnin kannalta on kuitenkin olennaista se, minkälaisen käsityksen vakuutuksenottaja on saamiensa tietojen perusteella voinut muodostaa tapaturmavahinkojen kuulumisesta vakuutusturvan piiriin ja tapaturmia koskevan turvan alkamishetkestä. Lautakunta katsoo, että syntymättömälle lapselle myytävää laajaa henkilövakuutusta ottavalla vakuutuksen hakijalla on lähtökohtaisesti syy käsittää tällaisen vakuutuksen kattavan myös tapaturmavammat. 

Tapauksessa ei ole käytössä vakuutushakemusta tai muuta selvitystä, josta ilmenisi vakuutuksen hakijalle ennen sopimuksen päättämistä annettu kirjallinen materiaali. Tapauksessa ei ole myöskään käytettävissä myyjän antamaa selvitystä myyntitilanteesta. Vakuutuslautakunta ei ole pelkästään vakuutusyhtiön toimintamallia koskevan kuvauksen perusteella voinut todeta, että vakuutuksenottajalle olisi ennen sopimusta kerrottu suullisesti tai annettu kirjallista materiaalia, josta ilmenee, että tapaturmia koskeva vakuutusturva alkaa lapsen synnyttyä. Tapauksessa jää selvittämättä, että vakuutuksenottajalle olisi kerrottu tapaturmavakuutuksen alkamishetkestä.

Kysymyksessä on syntymättömälle lapselle myönnetty kattava henkilövakuutus. Lautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalla on lähtökohtaisesti syy käsittää, että synnytyksen aikana sattuvat tapaturmavammat sisältyvät tällaisen henkilövakuutuksen korvauspiiriin. Kun asiassa jää selvittämättä, että vakuutuksenottajalle olisi ennen sopimuksen päättämistä kerrottu, että tapaturmia koskeva vakuutusturva alkaa lapsen synnyttyä, on vakuutuksenottaja voinut perustellusti käsittää synnytyksessä tapahtuvien tapaturmien kuuluvan vakuutuksen korvauspiiriin. Näillä perusteilla lautakunta katsoo A:n vakuutuksen olevan voimassa siten, että synnytyksen aikana sattunut tapaturma korvataan vakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään A:n vahinkotapahtumasta 11.11.2013 aiheutuneita hoitokuluja tapaturmaperusteella sekä antamaan sanotusta vahinkotapahtumasta tapaturman aiheuttamaa pysyvää haitta koskevan korvauspäätöksen vakuutussopimuksesta ilmenevien korvausetuuksien mukaisesti. Viivästyneille korvauksille tulee maksaa lain mukainen viivästyskorko. A:n mahdollisia tulevia hoitokuluja koskeva vaatimus on ennenaikainen eikä lautakunta ota tähän vaatimukseen kantaa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään vahinkotapahtumaan 11.11.2013 liittyvät hoitokulut tapaturmavahinkoja koskevien ehtojen mukaisesti sekä antamaan pysyvää tapaturman aiheuttamaa haittaa koskevan korvauspäätöksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Ahlroth
Helenius
Kummoinen
Sibakov