Tapahtumatiedot

A:n omistamaan käyttämättömänä olleeseen hotellirakennukseen oli murtauduttu 3.-4.1.2015. Asian selvittämiseksi vakuutustutkija M oli käynyt vahinkopaikalla 29.1.2015. Rakennukseen oli päästy sisälle rikkomalla yksi ikkuna. Tämän lisäksi muiden ikkunoiden puurakenteissa oli vääntöjälkiä ja viiden oven lukkoja oli yritetty rikkoa. Rakennuksesta oli anastettu pieni määrä irtainta omaisuutta. Kyseinen päärakennus oli kylmillään eikä sinne A:n mukaan tullut vettä eikä sähköä.

A oli ilmoittanut vakuutustutkija M:lle 9.2.2015, että kiinteistöllä oli havaittu vesivahinko 6.2.2015. A:n mukaan vahinko oli tapahtunut noin kaksi viikkoa aikaisemmin. Putkiston jäätymisestä aiheutuneita vuotoja oli todettu ainakin tulovesiputkessa välittömästi ennen vesimittaria sekä välikatossa olevassa käyttövesiputkessa. Rakennuksen korjausasteen oli arvioitu olevan 80 prosenttia ja rakennusta pidettiin purkukuntoisena.

Vakuutusyhtiön teettämät vahinkokartoitukset oli suoritettu 10.4.2015 ja 19.5.2015. Vakuutuksenottaja oli tilannut tarkastukset, jotka oli suoritettu 7.8.2015, 2.9.2015 ja 7.2.2016. Vakuutusyhtiö oli teettänyt lisäksi V Oy:llä 18.1.2016 suoritetun alapohjan vaurioitumistavan arvioinnin. Teknisissä selvityksissä oli todettu muun muassa, että vanhoissa hirsirakenteissa oli merkittäviä lahovaurioita, mutta uudemmat puurakenteet olivat hyväkuntoisia. Alapohjarakenteissa oli noin kolme kuukautta vuodon loppumisen jälkeen todettu myös kuivalahoa. Alapohjan tuuletusaukot oli jossain vaiheessa tukittu ja alapohjan tuuletustila oli täytetty hiekalla. Täyttö oli ollut hienoa hiekkaa eikä siinä havaittu kapillaarikatkoa. Vaurioituneet hirret olivat maata vasten, osin hiekkatäytön sisällä.

Korvausta vesivahingon aiheuttamista purku- ja jälleenrakennuskustannuksista sekä vuokratulon keskeytymisestä oli haettu kiinteistövakuutuksesta. Kiinteistö ei ollut vuokrattuna vahinkohetkellä mutta vakuutuksenottajan mukaan vuokrasopimus, jonka oli tarkoitus alkaa 1.3.2015, oli purettu vesivahingon takia.

Vakuutusyhtiön tilaaman arvion mukaan putkivuodosta johtuneiden vahinkojen korjauskustannukset olivat yhteensä 95 927 ja purkukustannukset 27 000 euroa. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 23.4.2015, 27.8.2015 ja 31.3.2016 tehnyt korvaussummasta 30 prosentin vähennyksen suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Suojeluohjeen mukaan vesijohtoverkosto ja LVI-laitteet oli tyhjennettävä ja rakennuksen ulkopuolella tonttivesijohdon sulkuventtiili oli suljettava tai käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä, jos rakennusta ei lämmitetty kylmänä vuodenaikana. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkoon oli vaikuttanut se seikka, ettei vakuutuksenottaja ollut sulkenut tonttivesijohdon venttiiliä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että rakennuksen alapohjan vauriot olivat aiheutuneet rakennusvirheestä, eivätkä rakennuksen kaikki vauriot ja purkukuntoisuus olleet johtuneet tammikuun 2015 vuotovahingosta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut, ettei jäätyminen johtunut suojeluohjeen laiminlyönnistä. Putket jäätyivät, koska vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja M oli sanonut, ettei rikottua ikkunaa saanut korjata. Rakennuksessa oli lämpöasteita ikkunoiden rikkoutumiseen saakka. Kunnan vesi- ja viemärilaitos vastasi tonttivesijohdosta ja sille tehtiin ilmoitus välittömästi, kun vesivahinko havaittiin. Vesivahinko oli aiheutunut rikkoutuneista ikkunoista virranneen kylmän ilman jäädytettyä vesiputken.

Vakuutusyhtiön V Oy:llä teettämän arvion kysymyksenasettelu oli ollut tarkoituksella niin kapea, ettei suurin osa vesivahingon aiheuttamista vahingoista ilmennyt arviosta. Muut arviot osoittivat vesivahingon vaurioittaneen rakennuksen lattiarakennetta ja seiniä.

Vakuutuksenottaja on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi vakuutuksesta purkukustannusten lisäksi jälleenrakennuksesta vakuutuksen enimmäismäärän mukaisen 1 000 000 euron korvauksen korkoineen. Vakuutuksenottajan hankkiman arvion mukaan jälleenrakennuskustannukset olisivat 2 628 848 euroa. Vakuutusyhtiö oli viivytellyt korvauksen suorittamisessa.

Jos Vakuutuslautakunta katsoi, että vakuutuskorvauksen lähtökohdaksi ei tullut ottaa rakennuksen jälleenhankinta-arvoa, vaan korjauskustannusten määrä, vakuutuskorvauksen määrän lähtökohtana tuli pitää vakuutuksenottajan hankkimaa 436 139,60 euron korjauskustannusarviota. Rakennuksen korjausaste oli 80 prosenttia. Tähän korjausasteeseen sisältyi myös vanhoja vahinkoja. Näillä ei kuitenkaan ollut ratkaisevaa merkitystä, vaan suurin osa vahingoista oli aiheutunut kovan ja pitkäkestoisen vuodon aikana.

Vakuutuksenottaja on vaatinut 11 520 euron korvausta vesivahingon vuoksi puretusta vuokrasopimuksesta. Vakuutuksenottaja on toimittanut selvityksen vuokralaisesta Venäjän kaupparekisteristä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutustarkastaja M:n antaman selvityksen mukaan A:ta ei ollut kielletty korjaamasta rikottuja ikkunoita. Vuoto oli kosteuskartoittajalle annetun tiedon mukaan kestänyt noin kaksi viikkoa. Jos tämä tieto oli oikea, vuoto oli alkanut noin 23.1.2015 eli ennen vahinkotarkastajan käyntiä. Tämä oli todennäköinen alkamisaika, koska ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan 21.1.2015 oli ollut lämpötilan paikallisminimi, jonka jälkeen sää oli huomattavasti lauhtunut. Sulamiselle riittävän lauha sää oli vallinnut 24.1.2015 alkaen. Vahinko ei ollut johtunut vakuutusyhtiön toiminnasta vaan suojeluohjeiden laiminlyönnistä.

Rakennuksessa oli tehty purkutöitä, mutta sitä ei ollut korjattu, vaan rakennukselle oli haettu purkulupa. Vastaavaa omaisuutta ei ollut ilmoitettu hankituksi. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei rakennuksen purkukuntoisuus johtunut vesivuodosta vaan virheellisistä rakenneratkaisuista. Jos Vakuutuslautakunta katsoisi, että kaikki vahingot johtuivat putkivuodosta, vakuutuksenottajalla ei ollut oikeutta jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen ilman jälleenrakennusta. Korvaus suoritettaisiin vakuutusehtojen mukaisesti ensin päivänarvon mukaan.

Vakuutuksenottajan hankkimassa jälleenrakennuskustannusarviossa ja korjausarviossa ei ollut huomioitu niitä vahinkoja, jotka eivät olleet syy-yhteydessä nyt aiheutuneisiin putkivuotoihin vaan johtuivat rakennusvirheistä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että sen suorittama korvaus oli asianmukainen. Korjauskustannuslaskelma sisälsi ne rakennusosat, joiden voitiin arvioida vahingoittuneen vuodosta.

V Oy:n 18.1.2016 päivätyn muistion mukaan on syytä olettaa, että välipohjarakenteita kantavia seiniä ei kaikilta osin ollut tuettu asianmukaisesti. V Oy:n muistion johtopäätösten mukaan maaperän kosteus oli ajan myötä vaurioittanut hirsiä. V Oy piti runkohirsien lahovaurioiden pääasiallisena aiheuttajana aiempien korjausten yhteydessä tehtyjä rakenneratkaisuja. Eristeet ja hiekkatila kastuivat todennäköisesti vuotovahingossa. Huonosti perustetut uudet väliseinät olivat voineet painua vesivuodon takia.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vuokralaisesta esitetty selvitys ollut luotettava eikä vakuutusyhtiöllä ollut näin ollen velvollisuutta suorittaa korvausta vuokranmenetyksestä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä vähennys korvauksesta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Lisäksi asiassa on kyse korjauskulujen määrän ja vuokratulon menetyksestä esitetyn selvityksen arvioimisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutussopimuslain 31 §:n 2 momentin mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Vakuutussopimuslain 31 §:n 3 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutusehdot

3.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

3.1.1 Muut korvattavat kustannukset
Vuokratulon keskeytys

Vakuutuksen kohteena on tästä sopimuksesta korvattavan esinevahingon seurauksena vakuutetusta rakennuksesta saamatta jäänyt vuokratulo. Korvauksen määrää laskettaessa vuokratulosta vähennetään säästyneet kiinteistön hoitokustannukset.

3.2.1 Kuluminen
Vakuutuksesta ei korvata esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

3.2.3 Valmistusviat ja työvirheet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.

3.2.14 Vuoto, kosteus tai kondenssivesi
Vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kosteus, kuten mätänemistä, sienettymistä, lahoamista tai hajua.

4.3 Omaisuuden suojelu vuotovahingoilta
…
Mikäli rakennusta ei lämmitetä kylmänä vuodenaikana, on vesijohtoverkosto ja LVI-laitteet tyhjennettävä ja rakennuksen ulkopuolella tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä.

5.6 Korvauksen suorittaminen
Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus suoritetaan, kun vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta on korjattu tai omaisuuden tilalle on hankittu samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta samalle paikalle.

6.1 Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita
Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun tahallisuus ja huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet.

Asian arviointi

Suojeluohjeen laiminlyönti

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vakuutettu rakennus on ennen vahinkoa ollut kylmillään eikä tonttivesijohdon sulkuventtiiliä ollut suljettu suojeluohjeen edellyttämällä tavalla. Vakuutuslautakunta toteaa, että suojeluohjeen noudattaminen on laiminlyöty, ja tällä laiminlyönnillä on ollut syy-yhteys jäätymisestä aiheutuneeseen vuotovahinkoon. Vakuutuslautakunta pitää edellä mainituin perustein vakuutusyhtiön tekemää 30 prosentin vähennystä suoritettavasta korvauksesta asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta katsoo, että koska jäätymisestä aiheutunut vuotovahinko oli asiassa esitetyn selvityksen mukaan tapahtunut ennen vahinkotarkastajan käyntiä, vahinkotarkastajan väitetyllä ohjeella olla korjaamatta ikkunaa ei ole merkitystä vahingon syyn arvioinnissa.

Korjauskuluista suoritettava korvaus ja vahingon pahentuminen

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella alapohjassa oli havaittu muun muassa lahovaurioita. Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät lahovauriot ole voineet aiheutua tammikuussa 2015 aiheutuneesta vuotovahingosta. Lahovauriot ovat syntyneet ennen vuotovahinkoa ja näiden osalta asiassa ei ole esitetty selvitystä, että vaurioiden syynä olisi jokin vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutuksenottajan mukaan vahinko oli pahentunut, kun korjaustöitä ei ollut aloitettu vakuutusyhtiön korvauspäätöksen viivästymisen vuoksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että vastuu omaisuuden korjaamisesta on kiinteistön omistajalla. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakasta asiassa esitetyn selvityksen mukaan ollut kielletty ryhtymästä korjaustöihin. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole vastuussa vahingon mahdollisesta pahentumisesta.

Sekä vakuutusyhtiö että asiakas ovat tilanneet useita tarkastusraportteja. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan alapohjan ilmanvaihto oli tukittu, mikä tyypillisesti altistaa rakenteet kosteus-, homesieni-ja lahovaurioille. Hirsirakenteet olivat hiekassa, mikä altistaa rakenteet laholle ja painumiselle. Tältä osin kyse on vakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamista rakennusvirheistä aiheutuneista vahingoista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n hankkima korjauskuluarvio sisältää kuluja myös vuotovahinkoon liittymättömistä virheellisistä rakenneratkaisuista aiheutuneista korjaustoimenpiteistä, eikä kyseistä arviota näin ollen voida käyttää korjauskustannusten perustana.

Ottaen huomioon rakennusvirheistä johtuvien vahinkojen huomattavan määrän Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa korvausta asianmukaisena vuotovahinkokorvauksena.

Korvauspäätöksen viivästyminen

Vakuutusyhtiön teettämät vahinkokartoitukset oli suoritettu 10.4.2015 ja 19.5.2015. Vahinkopaikkakunnan rakennusvalvonta oli suorittanut kiinteistössä katselmuksen 23.6.2015. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö oli saanut vakuutussopimuslain 69 §:n tarkoittamat asiakirjat aikaisintaan 23.6.2015. Ensimmäinen korvauspäätös oli tehty 22.7.2015 eli kuukauden sisällä kyseisten asiakirjojen saamisesta. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, ettei vakuutusyhtiö ole ylittänyt vakuutussopimuslain 70 §:n mukaista korvauspäätöksen antamista koskevaa määräaikaa.

Näyttö vuokratulon keskeytymisestä

Vakuutuslautakunta ei pidä uskottavana, että kylmillään pidettyä huonokuntoista rakennusta oli ollut tarkoitus vuokrata 1.3.2015 alkaen, ottaen huomioon muun muassa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä rakennuksen aikaisemmasta vuokrauksesta. Vakuutuslautakunta ei esitetyn selvityksen perusteella suosita korvausta vuokratulon keskeytymisestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sjögren