Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja ilmoitti 22.10.2014 vakuutusyhtiölle vuonna 1962 rakennetussa omakotitalossaan havaitusta vesivahingosta. Korvausta vahingon korjauskuluista oli haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 4.3.2015 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli aiheutunut, kun pesu- ja roiskevedet olivat päässeet rakenteisiin. Kyseessä ei näin ollen ollut korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko, vaan vahinko johtui rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla rakennusmääräysten vastaisesta rakentamisesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi osakorvauksen vahingosta. Vakuutuksenottajan mukaan vahinko aiheutui viemärin vuodosta. Viemäri sijaitsi siinä paikassa, jossa kosteutta oli eniten ja lisäksi viemärin pinnalla oli vuotoon viittaavaa kalkkeutumista.

Vakuutuksenottaja on kertonut lisävastineessaan, että vaikka veden todettiin seisoneen viemärissä viemäriä kuvattaessa, oli viemärin poistoputki kuitenkin tyhjä sillä hetkellä, kun lattia avattiin. Tämä viittasi siihen, että vesi oli päässyt vuotamaan viemäriputken liitoksista rakenteiden täyttösoraan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että ensisijaisena syynä vesivahingoille olivat puutteellisen vedeneristyksen seurauksena rakenteisiin päässeet pesu- ja roiskevedet. Vaikka viemärin liitos olisikin irronnut, ei vuoto ollut lisännyt vahingon laajuutta, ottaen huomioon pesu- ja roiskevesien pitkäaikaisen vaikutuksen.

Se seikka, että viemäriputkien pinnalla oli kalkkeumaa, ei ole osoitus merkittävästä vuodosta, sillä pienikin vuoto viemärissä voi muodostaa kalkkia tai kosteus voi olla peräisin pesu- ja roiskevesistä. Jos viemäriputki olisi painunut maan mukana ajan myötä, ja jos liitos olisi painumisen seurauksena alkanut vuotaa, ei kyseessä olisi korvattava vahinko, koska vahinko olisi aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutusyhtiö on todennut, että viemärikuvauksessa havaittu vesi oli lattiarakennetta avattaessa päässyt poistumaan viemäristä löysien liitosten kautta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko kyseessä korvattava vuotovahinko vai oliko vahinko aiheutunut roiskevesien päästyä rakenteisiin puutteellisen vedeneristyksen kautta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 (Perusturvataso) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

- koneen tai laitteen joutumisesta epäkuntoon jännitevaihtelusta tai muusta syystä aiheutuneen teknisen vian vuoksi, rikkoutumisesta

- rakennuksen tai irtaimistoon kuuluvan esineen rikkoutumisesta

Kuitenkin korvataan teknisen vian ja rikkoutumisen aiheuttama vahinko, johon on syynä

- myrsky

- suora salamanisku, joka pirstoaa mekaanisesti omaisuutta

- räjähdys

- vahingonteko

- murtautuminen

- tulipalo

- nesteen virtaaminen rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen liitetystä käyttölaitteesta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.3 (Vähitellen tapahtunut vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.4 (Kosteuden ja kondenssiveden aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.7 (Rakennusvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

- joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta - jonka aiheuttaa lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen tai korokerenkaan putkiläpi-vientien kautta rakenteisiin vuotanut neste

- jos kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvista tai puutteellisista vesieristyksistä johtuen.

Pesutilan vedeneristämisestä on vaatimus teoksessa RIL 10 Talonrakennuksen kosteus- ja vesieristystöiden normaalimääräykset (1948). Vaatimuksen mukaan ns. kevyellä vedenpaine-eristyksellä eristetään kaikki rakennusosat, jotka joutu-vat seisovan veden kanssa tekemisiin, esimerkkinä kylpy- ja suihkuhuoneet, WC:t ja saunat.

RT 893.34 Kylpyhuone, puutalon, rakenne (1956) ohjeistaa, että puutaloissa on kylpyhuoneen eristäminen kosteudelta välttämätöntä. Paitsi lattiaa, on myös seinät eristettävä huolellisesti.

Kortin RT 893.33 Kylpyhuone, kivitalon, seinä- ja lattiarakenne (1953) mukaan kylpyhuoneen lattiaan on tehtävä vesieristys, joka voidaan tehdä eri tavoilla. Ve-sieristys on nostettava seinillä paikoilleen muurattavan ammeen kohdalla n. 15...20 cm ammeen reunojen yläpuolelle ja muualla n. 15...20 cm lattian yläpuo-lelle. Suihkuhuoneissa tai -komeroissa on syytä vesieristää kaikki laatoitettavat seinäalat.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on vaatinut osakorvausta vahingosta, koska hänen mukaansa osan vahingosta oli aiheuttanut vahinkoalueen kosteimmassa kohdassa sijainneen viemäriputken vuoto. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta.

18.11.2014 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan täyttöhiekka oli erityisen kosteaa pesuhuoneen ja pukuhuoneen välisen seinän molemmin puolin, mikä viittasi siihen, että valurautaisesta viemäristä tai sen liitoskohdasta olisi päässyt kosteutta täyttöhiekkaan, josta kosteus oli sitten noussut kapillaarisesti yläpuoleisiin rakenteisiin. Viemäriputkessa oli useita liitoskohtia vuotokohdassa. Valurautainen putki oli ikäisekseen hyvässä kunnossa, mutta sen liitoskohdat vaikuttivat löysiltä.

Jatkotutkimuksista tehdyn merkinnän mukaan viemäriputki kuvattiin 17.11.2015, jolloin vesi ei liikkunut ja putki oli notkolla väliseinän kohdalla. Vakuutuksenottaja on kertonut lisävastineessaan, että kun viemäri kuvattiin ja veden todettiin seisovan viemärissä, oli viemärin poistoputki kuitenkin tyhjä sillä hetkellä, kun lattia avattiin. Tämä viittaa siihen, että vesi on päässyt vuotamaan viemäriputken liitoksista rakenteiden täyttösoraan.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että vahinko on todennäköisesti aiheutunut ainakin osittain viemäriputken liitoksen vuodosta. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että putkivuodot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vakuutustapahtumia, ellei vuodon syyksi ole voitu osoittaa rajoitusehdon mukaista olosuhdetta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ollut esittänyt selvitystä siitä, että vuoto olisi aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä, kuten maan painumisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksesta ei rajoitusehdon perusteella korvata vahinkoa, jos kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvista tai puutteellisista vesieristyksistä johtuen. Asiassa on riidatonta, että vesieristys oli puutteellinen. Vakuutusyhtiön mukaan vaikka viemäri olisikin vuotanut, ei vuoto ollut lisännyt vahingon laajuutta, ottaen huomioon pesu- ja roiskevesien pitkäaikaisen vaikutuksen. Vakuutuslautakunta katsoo, että koska kosteutta oli vahinkokartoitusraportin mukaan erityisen paljon viemäriputken kohdalla, on viemäriputken vuoto lisännyt vahinkoa. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan 50 prosentin korvauksen vesivahingon korjauskuluista, vaikka rakenteet olivat kastuneet myös roiskeveden päästyä rakenteisiin puutteellisen vedeneristyksen vuoksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan 50 prosentin korvauksen vahingoista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa