Haku

VKL 208/13

Tulosta

Asianumero: VKL 208/13 (2013)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 25.10.2013

Lakipykälät: 69, 72

Varkaus. Näyttö. Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvitys vakuutustapahtumasta.

Tapahtumatiedot

Helmikuun 24. päivänä 2011 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajan X Oy:n työkaluja ja ‑koneita ja muuta omaisuutta oli anastettu työmaalta 17.2.2011. Anastus oli 18.2.22011 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan tapahtunut 30.1.2011 ja 17.2.2011 välisenä aikana. Tutkintailmoituksen mukaan ovessa ollut riippulukko oli hävinnyt. Korvausta anastetuista työkaluista ja ‑koneista on haettu yrityksen omaisuusvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös 17.5.2011

Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuksenottaja oli antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vakuutustapahtumasta. Se oli näin ollen menettänyt sille vakuutustapahtuman johdosta kuuluvan oikeuden saada korvausta. Yhtiölle oli toimitettu tekaistuja ulkopuolisten yritysten laskuja, joilla oli pyritty vaikuttamaan vahinkotapahtuman arviointiin ja maksettavan korvauksen määrään. Vakuutuksenottajan tuloslaskelmasta ei löytynyt ostolaskuja vastaavaa suoritusta tilikaudelta, jolloin ostolaskujen eräpäivät olivat olleet. Ostolaskujen yhteissumma oli ollut yli 30 000 euroa, kun taas tuloslaskelmassa tilikauden ostojen määränä oli ollut vain 1 271,50 euroa. Laskuttaneiden yhtiöiden vastuuhenkilöiltä saatujen tietojen mukaan yhtiöt eivät olleet harjoittaneet myyntiä ulkopuolisille sinä aikana, kun myyntien oli ilmoitettu tapahtuneen. Näiden yhtiöiden tuloslaskelmista ei löytynyt vastaavuutta laskujen mukaisille myyntitapahtumille. Näiden tietojen perusteella vakuutusyhtiö on katsonut, että yhtiölle toimitetut laskut olivat olleet tekaistuja, eikä niitä koskevaa hankintaa ollut koskaan tapahtunut. Vakuutuksenottajalta oli pyydetty lisäselvityksiä laskujen johdosta, mutta niitä ei ollut saatu.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vaikka kyse ei olisikaan ollut vilpistä, korvauksen hakija ei kuitenkaan ollut antanut näyttöä vahinkoon johtaneista olosuhteista ja vahingon määrästä ja osoittanut, että korvattava vakuutustapahtuma olisi sattunut. Kohteessa ei ollut minkäänlaisia murtojälkiä.

Työkalut eivät ole myöskään olleet vakuutuksen kohteena vahinkohetkellä. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan vakuutuksenottaja oli lopettanut työt rakennuskohteessa, jossa työkalut oli ilmoitettu varastetuiksi, viimeistään 15.11.2010. Tästä huolimatta vakuutuksenottaja oli jättänyt varastetuiksi ilmoitetut työkalut työmaalla säilytettäväksi. Vakuutusyhtiö on lausunut, että säilytys oli tapahtunut ilman pääurakoitsijana toimineen rakennusyhtiön lupaa. Sen vuoksi työkalujen omistusoikeus oli siirtynyt pääurakoitsijalle, eivätkä työkalut enää vahinkohetkellä kuuluneet vakuutuksenottajalle eivätkä olleet kysymyksessä olevan vakuutuksen kohteena.

Valitus

Vakuutuksenottaja on kertonut valituksessaan, että työmaalla lukitussa varastossa säilytetyt tavarat oli inventoitu yhdessä poliisin kanssa 16.11.2010, koska työkaluja ei tuolloin työmaahan liittyvien riitaisuuksien vuoksi luovutettu vakuutuksenottajalle. Vakuutuksenottaja on lausunut, että anastetusta omaisuudesta 18.2.2011 tehty rikosilmoitus vastaa poliisin kanssa tehtyä inventaariota.

Vakuutuksenottaja oli varustanut varaston oven lukolla, jonka avain oli vakuutuksenottajan hallussa. Vakuutuksenottaja on todennut, että työkalut oli anastettu varastosta vahinkoilmoituksen mukaisesti siten, että varaston ovi oli avattu väkivalloin ja sen lukituslaitteena käytetty riippulukko oli hävitetty.

Vakuutuksenottajan mukaan sillä on ollut inventaarioluettelon mukainen irtain omaisuus hallussaan työmaalla inventaarion tekopäivänä. Irtaimen esineen hallinta luo omistajaolettaman, jota vakuutusyhtiö ei ole voinut pätevästi ja perustellusti osoittaa vääräksi. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut oikeutta evätä korvausta osaksikaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutuksenottajan yhtiölle vilpillisesti antamilla väärillä tiedoilla on ollut merkitystä yhtiön korvausvastuun kannalta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vakuutuksenottajan toiminta on ollut sen kaltaista, että vakuutuskorvaus oli voitu evätä kokonaisuudessaan.

Vakuutusyhtiö toteaa, että ostolaskuissa mainitut yritykset oli yhtä lukuun ottamatta kaikki asetettu konkurssiin vuoden 2010 aikana. Vakuutuksenottaja oli toimittanut selvitykset laskujen maksusta. Tositteet oli nimetty käteismaksukuiteiksi. Kuiteista huolimatta vakuutuksenottajan kirjanpidosta ei löytynyt vastaavuutta tositteiden mukaisesta laskutuksesta. Vakuutuksenottajan liiketoiminnan laajuus huomioon ottaen ei ollut uskottavaa, että hankintoja suoritettaisiin ilman erillisrahoitusta ja käteisellä maksaen. Jos vakuutusyhtiölle esitetyt laskut olisivat todellisia, olisi vakuutuksenottajan intressissä ollut tehdä kirjanpitoon merkinnät laskuja vastaavista suorituksista. Vakuutuksenottajan liikevaihto oli tilikaudella 15.8.2009–14.8.2010 ollut 14 089 euroa, joten vakuutusyhtiölle toimitettujen ostolaskujen summa oli yli kolminkertainen tilikauden liikevaihtoon nähden. Vakuutuksenottajalla ei ole ollut varallisuutta maksaa laskuja, koska vakuutuksenottajan taseen loppusumma kyseisellä tilikaudella oli 1 758,09 euroa. Laskuttaneiden yhtiöiden kirjanpidosta ei ole myöskään löytynyt vastaavuutta vakuutuksenottajan esittämille laskuille.

Yhtiö A Oy:n lasku oli kuitattu maksetuksi 6.5.2010. Vastineen liitteenä olevan A Oy:n velallisselvityksen mukaan A Oy ei kuitenkaan ollut vastaanottanut rahasuorituksia vakuutuksenottajalta vuoden 2010 aikana.

B Oy:n lasku oli kuitattu maksetuksi 2.3.2010. B Oy:n velallisselvityksen mukaan yhtiö ei kuitenkaan ollut vastaanottanut rahasuorituksia vakuutuksenottajalta vuoden 2010 aikana.

C Oy:n lasku oli kuitattu maksetuksi 11.12.2009. Vakuutusyhtiö oli ollut yhteydessä C Oy:n vastuuhenkilöön, jonka mukaan C Oy ei ollut vastaanottanut rahasuorituksia vakuutuksenottajalta vuosien 2009 ja 2010 aikana. C Oy ei ollut toimittanut kaupparekisteriin tilinpäätöstietoja toimikausiltaan.

Vakuutuksenottaja oli suorittanut vuoden 2010 aikana LVI-alan aliurakointia. Urakan aikana vakuutuksenottajalla oli ollut käytössään rakennuskohteen sisätiloissa sijaitseva varastokoppi. Vakuutusyhtiön pääurakoitsijalta saamien tietojen mukaan työt kohteessa olivat päättyneet viimeistään 15.11.2010. Vakuutusyh­tiön mukaan 17.2.2011 tapahtuneeksi ilmoitettu varkaustapahtuma oli jäänyt olosuhteiltaan hyvin epäselväksi. Kohteen vastaavalla työnjohtajalla ei ollut mitään tietoa ilmoitetusta varkaudesta yhtiön edustajan haastateltua häntä, eikä hänelle ollut ilmoitettu myöskään muita varkaustapahtumia. Työmaalla oli pidetty säännölliset viikkopalaverit, eikä yhteenkään palaverimuistioon ollut kirjattu mitään nyt kyseessä olevasta varkaustapahtumasta.

Vakuutuksesta korvattava varkausvahinko edellyttää murtautumista ja rakenteiden rikkomista. Tässä tapauksessa oli jäänyt näyttämättä, oliko varastokoppi ollut lukittuna ja toisaalta oliko sinne päästy riippulukko murtamalla tai rikkomalla.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, voidaan hänen korvaustaan alentaa tai se evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Yrityksen omaisuusvakuutusehdot

Yleisten sopimusehtojen 001 (sovelletaan 1.1.2011 alkaen) kohdan 9 mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Sama koskee tilannetta, jos vakuutuksenottaja tai muu kor­vaukseen oikeutettu ei noudata luvussa 10 asetettuja velvollisuuksia.

Omaisuusvakuutuksen ehtojen (sovelletaan 1.1.2011 alkaen) kohdan 201.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.

Ehdon 201.2 (Rajoitukset) mukaan yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 (Vahinkotapahtuma) rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu varkaudesta, joka ei ole yksilöity välittömästi havaittu anastus. Korvattavuuden edellytyksenä on, että toimipaikan henkilökunta havaitsee anastuksen tapahtumahetkellä ja -paikalla ja kykenee yksilöimään anastetun omaisuuden ja antamaan anastajan tuntomerkit. Varkausvahinko korvataan myös, jos anastus on tapahtunut murtautumalla vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue.

Ratkaisu

Tapauksessa on kyse sen arvioimisesta, voidaanko vakuutuksenottajan katsoa näyttäneen, että hänelle on sattunut vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma. Anastus on tutkintailmoituksen mukaan tapahtunut 30.1.2011 ja 17.2.2011 klo 14.00 välisenä aikana. Vahinkoilmoituksessa varkaus on ilmoitettu tapahtuneeksi 17.2.2011. Anastaminen on ilmoitettu tapahtuneeksi siten, että työmaalla lukitussa varastossa säilytetyt tavarat on varastettu. Varaston ovessa ollut riippulukko on vahinkoilmoituksen liitteenä olevan tutkintailmoituksen mukaan hävinnyt.

Vakuutuslautakunta käsittelee asiat käytettävissään olevan kirjallisen aineiston perusteella. Vakuutuksenottaja on vastineessaan todennut, että varastettua omaisuutta suojaava varaston ovi on avattu väkivalloin ja sen lukituslaitteena käytetty riippulukko on hävitetty. Vakuutuksenottaja ei ole esittänyt näyttöä siitä, että varaston ovi tai lukko olisi ehtojen edellyttämällä tavalla murrettu. Myöskään tutkintailmoituksessa tai muissa asiakirjoissa ei ole mainintaa siitä, että ovi tai lukko olisi murrettu. Vakuutuksenottaja on todennut, että avain on ollut vakuutuksenottajan hallussa inventaarion aikaan. Tutkintailmoituksen mukaan lukko oli viimeksi nähty paikoillaan tammikuun lopussa. Tutkintailmoituksen mukaan 17.2.2011 huomattiin, että lukko puuttui ovesta ja varastossa olleet työkalut olivat hävinneet.

Vakuutustapahtumasta esitetyn näytön perusteella lautakunta ei ole voinut päätyä siihen, että vakuutusehtojen mukainen korvaukseen oikeuttava tapahtuma olisi sattunut. Näin ollen lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön epää­vään korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsen Vainio. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta