Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoitus ja lisäselvitys

A oli vakuuttanut moottoriveneen, jonka voimanlähteenä oli 500 hevosvoimainen sisäperämoottori (molempien valmistusvuosi 1998), venevahinko-osan sisältävällä venevakuutuksella. Vahinkoilmoituksen mukaan veneelle ajettiin heinäkuussa 2012 noin 50 solmua aallonkorkeuden ollessa noin 0,5 metriä. Kuului pamaus ja vauhti hidastui. Veneelle ajettiin satamaan ja etsittiin vuotoa. Pohjassa havaittiin reikä, kun vene nostettiin ylös.

A:n vahinkotapahtumasta 9.12.2012 antaman selostuksen mukaan vahinkohetkellä mukana veneessä oli myös hänen kaverinsa M. Selostuksen mukaan vahingon jälkeen veneeseen ei tullut vettä, mutta se kulki vain 30 solmua, kun veneen huippunopeus on 70 solmua. Vene tarkastettiin satamassa, mutta vahinkoa ei havaittu. Seuraavana päivänä veneen sisällä havaittiin vettä.

W:n lausuntoja sekä Z:n hinta

W selvittää antamassaan lausunnossa veneen rakennetta ja ominaisuuksia. W:n arvion mukaan valokuvien perusteella vahingot ovat suurella todennäköisyydellä tulleet törmäyksestä ulkoiseen vieraaseen esineeseen. Hänen lausuntonsa kuvatekstin mukaan pohjan ”hämähäkkihalkeamat” ovat suurella todennäköisyydellä aiheutuneet vesillä tapahtuneesta törmäyksestä. Veneen sisäpuolelta pitkittäisjäykistäjästä otetun kuvan kuvatekstin mukaan kyseinen alue on veneen vahvin alue. W:n mukaan veneen pohjarakenne on jäykkä ja vahva. Vene on rakennettu kestäväksi. Törmäys puunrunkoon 50 solmun nopeudella aiheuttaa kuvissa näkyviä vaurioita.

Telakka Z:n arvion mukaan veneen vaurioiden korjaustyöhön kuluisi aikaa noin 120–130 tuntia tuntiveloituksen ollessa 550 SEK.

Tavarantarkastus

Veneelle tehtiin tavarantarkastus 14.1.2013 Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastaja L:n toimesta. Vakuutusyhtiön tilaaman tarkastuksen tarkoituksena oli kartoittaa veneen pohjavauriot ja selvittää niiden aiheuttaja. Tarkastuskertomuksen mukaan vene on otettu käyttöön ulkomailla vuonna 1999 ja se on tuotu Suomeen vuonna 2011. Venettä oli käytetty Suomessa yhteensä kahdeksana päivänä.

Tarkastuskertomuksen mukaan veneen perästä 3 000 mm keulaan päin on poikittainen laipio, joka menee poh­jaan asti ja tukee sitä. L:n mukaan laipion etupuolella veneen pohjassa oli molemmin puolin hiushalkeamia. Samalla alueella laminaatti on murtunut nousulistojen kohdalla molemmilla puolilla. Vasemmalla puolella laminaatti on irronnut ko. alueella väliaineesta. Alue, josta pala on poissa, on vasemmalla puolella laipion takana. L:n mukaan veneen sisäpuolelle tehdystä aukosta oli havaittavissa, että pitkittäisjäykistäjä on irronnut ja mennyt poikki. Sen runkoa vasten oleva lami­naattipinta ja katkennut kohta olivat likaantuneet tai ns. "härskiintyneet".

Tarkastuskertomuksen mukaan laipion etupuolella olevilta vaurioituneilta alueilta ei löytynyt iskun, kivelle ajon tai muun ulkopuolisen esineen rasituksen jälkiä. L:n mukaan pohjan repeytymä on syntynyt siten, että pohjan pintalaminaatti on osittain katkennut laipion kohdalta. Se on auennut sen verran ajossa, että se on imaissut vauhdissa vettä alleen ja repeytynyt irti veden paineesta. Repeytynyttä aluetta vastaava oikea puoli oli ehjä, kun sitä testattiin vasaralla koputtaen. Alueen etupuolella pintalaminaatti oli rikkoutunut poikittain laipion kohdalta sen suuntaisesti.

L:n tarkastuskertomuksen mukaan veneen pohjasta ei löydy minkäänlaista jälkeä, jonka olisi aiheuttanut jokin esine tai kulkueste. Veneen trailerin tuet eivät osu rikkoutuneille alueille venettä kuljetettaessa maantiellä. L:n mukaan laipion etupuolella olevat alueet ovat rikkoutuneet veden paineesta ajossa ja syntyneet aikaisemmin kuin repeytynyt kohta. Trailerin vasen takatuki on L:n mukaan voinut osua ja tarttua jo rikkoutuneeseen pohjaan venettä veteen laskiessa, avaten pohjalaminaatin ulkokerrosta lisää sillä seurauksella, että vesi on päässyt sen alle, jolloin se on repeytynyt irti. Koska repeytynyt kohta on jäänyt merenpohjaan, ei voida sulkea pois sitä, että jokin ulkopuolinen esine olisi osunut pohjaan vahinkohetkellä ja edistänyt pintalaminaatin katkeamista laipion edestä. Repeytymän edessä olevan laminaatin irtoaminen niin laajalta alueelta johtuu sen alun perinkin huonosta kunnosta. Mahdollinen repeytymän aiheuttaja ei ole L:n mukaan ollut kovin massiivinen, sillä veneen pohjan sisä­laminaatti on verrattain hyvässä kunnossa.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittaa päätöksessään tavarantarkastuskertomukseen. Sen mukaan veneen rungon laminaatissa on ollut molemmilla puolilla ennen laipiota aikaisemmin tulleita halkeamia ja murtumia. Suuri puuttuva palanen sijaitsee laipion takana vasemmalla puolella. Tarkastuskertomuksen mukaan veneen pohjassa ei ollut merkkejä ulkopuolisesta iskusta tai voimasta. Yhtiö katsoo, että vauriot ovat seurausta materiaalin väsymisestä.

Väsyminen on seurausta veneen pitkäaikaisesta ja sitä rasittaneesta käyttämisestä, minkä seurauksena veneen jäykkyys ja materiaalien lujuus ovat heikentyneet. Veneen pohja on elänyt käytössä normaalia enemmän ja tämän johdosta tukirakenteet ovat säröillä, pohjassa on halkeamia ja rakenne on rikkoutunut. Tarkastuskertomuksen mukaan on mahdollista, että jokin on osunut kohtaan, josta rakenteen uloin kerros puuttuu kokonaan. Suurin syy vahinkoihin on kuitenkin veneen huono kunto. Asiassa ei ole osoitettu, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamasta ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Koska veneestä irronnut pala on hukkunut, asiassa ei voida selvittää, miten vahinko on sattunut. Tämän syyn ja veneen kunnon johdosta korvataan vakuutuksesta puolet 8 000 euron vahingon määrästä omavastuulla vähennettynä eli tilitettävä korvaus on 3 500 euroa.

Valitus

A:n valituskirjelmissä esitetään seuraavaa. Vahinkotapahtuman kuvauksen osalta viitataan A:n antamaan selostukseen. Vene on kiistatta osunut suurella nopeudella johonkin kovaan. Veneen uloin kerros on rikkoutunut ja palanen on vajonnut pohjaan. Tavarantarkastaja on todennut, että tämän johdosta lisätietoa ei ole saatavissa. Korvaus tulisi tässä tilanteessa maksaa täysimääräisenä A:n hyväksi.

Valituksen mukaan vakuutusyhtiön tulee korvata todelliset korjauskustannukset. Asiassa on aikaisemmin esitetty laskelma kustannusarvioksi, mutta tarkempia ja sitovia kustannusarvioita ei ollut mahdollista saada. A:n mukaan kohtuullinen euromääräinen korvaus olisi 12 800 euroa, sillä alin arvio on ollut 10 000 euroa. Tähän tarjoukseen sisältyy varaus summan ylittymisestä. Lisäksi sisustuksen ja moottorin purkutöistä sekä siirtotöistä aiheutuvat 2 880 euron kustannukset. Pääkaupunkiseudulla toimivan telakan arvio pelkästä korjauksesta oli 16 000 euroa, joten sen perusteella kokonaiskustannuksiksi tulisi hieman alle 20 000 euroa.

A:n valituksen mukaan vakuutusyhtiön edustaja on kertonut, että 30 000 euron vakuutusmäärästä sekä veneen että moottorin osuutta olisi molempia 15 000 euroa. A:n näkemyksen mukaan veneen arvo on 18 000 euroa, koska sen rakenne poikkeaa normaaleista huviveneistä. Korjaamattoman hylyn jäännösarvo on 3 000 euroa.

Valitukseen liitetyssä selvityksessä A kertoo olevansa täysin varma siitä, että veneellä osuttiin johonkin, koska isku ja ääni olivat kovia. Mukana ollut matkustaja oli samaa mieltä. Kovassa vauhdissa on vaikeaa nähdä kelluvaa esinettä vedessä, ja silloin kun veneen vauhti saatiin hiljennettyä, oltiin jo kaukana osumapaikasta. Koska sisäpohja jäi ehjäksi, kesti aikaa ennen kuin vesi oli pääsyt laminaatin läpi ja tilanne havaittiin. Vaurio oli sellaisessa paikassa, että se oli löydettävissä vain sukeltamalla tai nostamalla vene ylös.

A:n selvityksen mukaan hänellä on todistajia siitä, että ennen veneen vesillelaskua kesällä ei ollut mitään hiushalkeamia pohjassa. Koko pohja on vahattu käsin ennen vesillelaskua. Vahauksen yhteydessä halkeamat olisi huomattu. Kun vene vahingon jälkeen nostettiin, olivat hiushalkeamat näkyvissä ja ne olivat tuoreen näköisiä. Tavarantarkastus tehtiin kuusi kuukautta vahingon jälkeen ja vene oli varastoituna ulkona kosteassa syys- ja talvisäässä. Halkeamat ovat "härskintyneet" tämän takia. Kolme eri veneasiantuntijaa on katsonut, että hiushalkeamat ja muut vahingot ovat seuraus osumasta. Jos vakuutusyhtiö olisi tarkastanut veneen heti kunnolla, asia olisi selvinnyt. A:n mukaan hänen tiedossaan ei ole, että veneellä olisi koskaan kilpailtu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan venevakuutuksesta korvataan vahingot, jotka aiheutuvat mm. pohjakosketuksesta tai veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kohteen kulumisesta, hankautumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä tai lahoamisesta. A:n selvityksistä ei ilmene, että kumpikaan veneessä olleista henkilöistä olisi havainnut kelluvaa esinettä veneen etupuolella ennen tömähdystä tai vanavedessä tömähdyksen jälkeen. Asiassa ei ole varmuutta siitä, että vauriot olisivat syntyneet osumisesta kelluvaan esineeseen. Yhtiön mukaan vahinkotarkastuksen yhteydessä veneessä on havaittu vauriokohdan lisäksi muualla pohjassa halkeamia sekä murtuma pitkittäisjäykkääjässä. Halkeamat ovat syntyneet pitkäaikaisesta rasituksesta. Vene on rakennettu kilpakäyttöä varten USA:ssa 1998 ja kysymyksessä on vankkarakenteinen vene. Koska pohjassa ja pitkittäisjäykkääjissä esiintyy rasitushalkeamia, veneen on elinkaarensa aikana täytynyt olla käytössä todella rajuissa meriolosuhteissa, jotka ovat heikentäneet rakenteita.

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole näytetty, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehdoissa määritellystä vakuutustapahtumasta. Vakuutusyhtiö viittaa vahingon syiden osalta tavarantarkastajan lausumaan. Näistä seikoista huolimatta tässä tapauksessa on katsottu kohtuulliseksi korvata puolet vahingoista.

Vakuutusyhtiön mukaan sille ei ole [korvausmenettelyn aikana] toimitettu asiassa kirjallista kustannusarviota. Yhtiön mukaan se ei ole katsonut veneen arvoksi 8 000 euroa, vaan keskustelut ovat liittyneet veneen 30 000 euron kokonaisvakuutusmäärän perusteisiin. Vahingon määrää on määritelty siten, että veneen rungon arvosta, jona vakuutusyhtiö pitää noin 15 000 euroa, on vähennetty hylyn jäännösarvo, joka yhtiön mukaan on noin 7000 euroa. Näillä perusteilla vahingon määrä enimmäis­kertakorvauksena on 8 000 euroa. Yhtiön mukaan sen vahinkotarkastaja on arvioinut korjaustyöhön kuluvan 163 tuntia, jolloin kertakorvauksen määräksi tulisi 50 euron tuntivelotuksella 8 150 euroa. Puuttuvan näytön ja veneen huonon kunnon johdosta on 8 000 euron summasta vähennetty puolet.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Definition på begrepp som används försäkringsvillkoren

Båt

Med båt avses den helhet, till vilken förutom skrovet räknas huvudmotorn och/eller hjälpmotorn, riggen och seglen.

Gängse värde

Med gängse värde avses egendomens kontantförsäljningspris. Då gängse värdet fastställs, beaktas egendomens ålder, allmänna skick, användningssätt och andra faktorer som påverkar kontantförsäljningspriset.

Det försäkringsbelopp som antecknats i försäkringsbrevet bestyrkar inte gängse värdet vid tidpunkten för skadan.

Restvärde

Men restvärde avses det gängse värde som egendomen har efter skadan.

6.1 Kaskoförsäkring

Kaskoförsäkringen ersätter enligt i punkt 10 nämnda ersättningsbestämmelser skada på försäkringsobjektet till följd av en oförutsedd utifrån plötsligt verkande händelse såsom:

6.1.1 grundstötning eller bottenkänning,

6.1.2 kollision med fast eller flytande föremål.--

7. Begränsningar i ersättningsansvaret

Båtförsäkringen ersätter inte skador som förorsakats

7.1 båten, dess anordningar eller utrustning på grund av att båten har konstruktions-, tillverknings-, monterings- eller materialfel.

10 Ersättningsbestämmelser

10.1 Försäkringsbolaget avgör var och på vilket sätt skadan skall ersättas. Försäkringsbolaget ersätter skadan antingen genom att betala reparationskostnaderna, betala ersättning i pengar, lösa in försäkringsobjektet eller genom att i stället skaffa ett likvärdigt föremål. Den försäkrade egendomens gängse värde utgör dock högsta gräns för försäkringsbolaget ersättningsskyldighet. Från ersättningen avdras självrisk och eventuella ålders- och andra avdrag.

10.1.1 Reparation

Skadorna ersätts i första hand genom att reparationskostnaderna betalas. Försäkringsbolaget har rätt att utse reparationsverkstad eller anskaffningsplats. Vid reparation ersätts kostnaderna för åtgärder som är nödvändiga för skadans avhjälpande. Utförs reparationen med nya delar ersätts dessa enligt värderingstabellen (punkt 10.14 i villkoren). Kan reparationen utföras med likvärdiga begagnade delar görs inget åldersavdrag.

Förutom reparationskostnaderna för skadan ersätts transportkostnaderna till en av försäkringsbolaget utsedd reparationsverkstad, sliptagnings- och sjösättningskostnaderna under reparationstiden, riggningskostnaderna, kostnaderna för transport av förvaringsbock och kostnaderna för returtransport.

Vid reparation är det försäkringstagaren som beställer reparationsarbetet, medan försäkringsbolaget med beaktande av gränserna för ersättningsskyldigheten står som betalare av reparationsbeloppet.

10.1.2 Engångsersättning

Om egendomen inte repareras trots att det skulle vara möjligt, utbetalas i ersättning ett penningbelopp som motsvarar de uppskattade reparationskostnaderna som eget arbete, dock högst egendomens gängse värde med avdrag för den skadade egendomens restvärde.

----

Vakuutusehdoissa käytettävien käsitteiden määritelmät

Vene

Veneellä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu rungosta, päämoottorista ja/tai apumoottorista, takilasta ja purjeista.

Käypä arvo

Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä hintaa, jonka veneestä saa kun se myydään käteisellä. Käypää arvoa vahvistettaessa otetaan huomioon omaisuuden ikä, yleinen kunto, käyttötapa ja muut käteiseen hintaan vaikuttavat seikat.

Jäännösarvo

Jäännösarvolla tarkoitetaan sitä käypää arvoa, joka omaisuudel­la on vahingon jälkeen.

6.1 Kaskovakuutus

Kaskovakuutuksesta korvataan kohdassa 10 mainittujen korva­ussäännösten mukaan vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuu­tuksen kohteelle ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta kuten

6 1.1 karilleajosta tai pohjakosketuksesta

6.1.2 törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen. --

7 Korvausvastuun rajoitusehdot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet

7.1 veneelle, sen laitteelle tai varusteelle siinä olleesta rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaaliviasta.

10 Korvaussäännökset

10.1 Vakuutusyhtiö päättää missä ja miten vahinko korvataan. Vakuutusyhtiö kor­vaa vahingon joko maksamalla korjauskustannukset, suorittamal­la korvauksen rahana, lunastamalla vakuutuskohteen tai hank­kimalla tilalle samanarvoisen esineen. Vakuutusyhtiön korvausvastuun ylärajana on kuitenkin omaisuuden käypä arvo. Korvauksesta vähennetään omavastuu ja mahdolliset ikä- ja muut vähennyk­set.

10.1.1 Korjaus

Vahingot korvataan ensisijaisesti maksamalla korjauskustannuk­set. Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä korjausliike tai hankintapaikka. Korjauksessa korvataan kustannukset, jotka ovat välttämättömät vahingon oikaisemiseksi. Mikäli korjaus suoritetaan uusilla osilla, nämä korvataan arviointitaulukon mukaan (ehtojen kohta 10.14). Mikäli korjaus voidaan suorittaa samanarvoisilla käytetyillä osilla, ikävähennystä ei tehdä.

Vahingon korjauskustannusten lisäksi korvataan kuljetuskustan­nukset vakuutusyhtiön hyväksymään korjaamoon, korjausajan telakointi ja vesillelaskut, rikauskustannukset, venepukin kuljetuskulut ja pa­lautuskuljetuksen kustannukset.

Korjauksen ollessa kyseessä vakuutuksenottaja tilaa korjaustyön, kun taas vakuutusyhtiö korvausvelvollisuuden rajat huomioon otta­en, maksaa korjauskustannukset.

10.1.2 Kertakorvaus

Mikäli omaisuutta ei korjata, vaikka se olisi mahdollista, makse­taan korvauksena arvioituja korjauskustannuksia omana työnä vastaava rahamäärä, kuitenkin korkeintaan omaisuuden käypä arvo vähennettynä vahingoittuneen omaisuuden jäännösarvolla.

Ratkaisu

Vakuutusehtojen mukaan venevakuu­tuksesta korvataan ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten törmäyksestä uivaan esineeseen, aiheutuneita vahinkoja. Tapauksessa on kysymys siitä, miltä osin veneen vauriot ovat seurausta vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Tarkemmin ottaen kysymys on siitä, miltä osin pohjan ja veneen rakenteiden vauriot ovat aiheutuneet A:n kertomasta törmäyksestä. Lisäksi asiassa on kysymys korvattavan vahingon euromäärästä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneen vahingon määrästä ja laajuudesta. A:lla on tapauksessa ensisijainen näyttövelvollisuus siitä, että veneen vauriot ovat aiheutuneet ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta.

Vakuutuslautakunta antaa tapauksessa ratkaisusuosituksensa sille toimitetun kirjallisen selvityksen perusteella. Lautakunnan käytössä on teknisenä selvityksenä Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausunto sekä W:n lausunto. W on tehnyt arvionsa valokuvien perusteella.

Vakuutuslautakunta pitää Keskuskauppakamarin hyväksymää tavarantarkastajaa tapauksen osapuoliin nähden ulkopuolisena, riippumattoman asiantuntijana. Tämän johdosta lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut olevan perusteltua antaa tavarantarkastajan tarkastuskertomukselle erityistä painoarvoa, ellei sitä vastaan puhuvia seikkoja osoiteta.

Tässä tapauksessa tavarantarkastaja L on tarkastuskertomuksessaan todennut, että veneen pohjassa ei näy jälkiä ulkopuolisesta iskusta. Ulkopuolista iskua ei voida L:n mukaan kuitenkaan sulkea pois. L:n mukaan laipioiden etupuolella olevat alueet ovat rikkoutuneet veden paineesta ajossa ja nämä vahingot ovat syntyneet aikaisemmin kuin repeämä. Rungon sisäpuolella olevan rikkoutuneen pitkittäisjäykistäjän laminaattipinnassa on L:n tarkastuskertomuksen mukaan likaa tai ns. härskiintymistä.

Vakuutuslautakunta pitää L:n tarkastuskertomuksessa esitettyä uskottavana. A:n ja B:n puolelta ei ole osoitettu, että tavarantarkastajan tarkastuskertomuksessa olisi puutteita tai virheellisyyksiä. W:n valokuvien perusteella antama lausunto tai muut A:n puolelta esitetyt selvitykset eivät osoita, että L:n päätelmät olisivat olleet virheellisiä.

Tavarantarkastaja L:n tarkastuskertomuksessa esitetty huomioiden Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että veneen pohjarakenteessa on ollut aikaisempia vaurioita, jotka rajautuvat vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön asiassa esittämä huomioiden pohjan vauriot ovat kuitenkin vakuutuksesta korvattavia siltä osin kuin ne ovat voineet aiheutua pintalaminaatin irrottaneesta törmäyksestä. Asiassa jää joka tapauksessa osoittamatta, että laipion etupuolella molemmin puolin olevat halkeamat ja murtumat olisivat aiheutuneet vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta ulkopäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. L:n lausuma ja veneen sisäpuolelta otetut valokuvat huomioiden selvittämättä jää myös se, että pitkittäisjäykkääjän rikkoutuminen olisi aiheutunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vakuutustapahtumasta.

Vakuutuksesta voi tulla korvattavaksi vain edellä mainitusta törmäyksestä aiheutuneen vahingon osuus. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneen vahingon määrästä. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että venettä olisi korjattu. Tällaisessa tilanteessa vahingon määrä tulee vakuutusehtojen mukaan laskettavaksi ehtokohdan 10.1.2 Kertakorvaus perusteella. Vakuutusyhtiö on maksanut asiassa A:lle kertakorvauksen, joka perustunut 4 000 euron suuruiseen vahingon määrään. A:n esittämistä hinta-arvioista tai muusta asiassa käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat ehtokohdan 10.1.1 mukaan laskettavat vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon korjauskustannukset kaupallisella telakalla tehtynä työnä ylittäisivät 4 000 euroa. Kertakorvausta koskevan ehtokohdan mukaan makse­taan korvauksena arvioituja korjauskustannuksia omana työnä vastaava rahamäärä. Vakuutuslautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut myöskään todeta, että vakuutuksesta korvattavien ja ehtokohdan 10.1.2 mukaan laskettavien korjauskulujen määrä ylittäisi vakuutusyhtiön jo suorittaman korvauksen määrän. Tämän takia Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA