Lausunnonpyytäjä ajoi Renault Megane –henkilöautollaan ojaan 16.3.2006 noin klo 18.00. Auton keula vaurioitui. Lausunnonpyytäjä lukitsi auton ovet ja poistui paikalta. Lausunnonpyytäjän puolison tilaama hinausliike toi auton lausunnonpyytäjän kotiin noin klo 23.30. Hinausliikkeen mukaan auto oli ajokelvoton: puskuri ja helmapelti olivat vaurioituneet, nesteet olivat tulleet ulos ja jäähdytin oli siirtynyt. Lausunnonpyytäjä oli ilmeisesti kuitenkin ymmärtänyt auton olevan ajokunnossa ja oli lähtenyt sillä uudelleen liikkeelle. Hän ajoi autolla siihen asti kunnes auton moottori leikkasi kiinni 17.3.2006 noin klo 05.00.

 

Lausunnonpyytäjä tavattiin autonsa lähistöltä sekavassa tilassa 17.3.2006 klo 05.15. Hän ei ollut nauttinut lääkkeitä, huumausaineita tai alkoholia. Paikalle kutsuttu poliisi toimitti lausunnonpyytäjän sairaalan psykiatrian klinikalle, ja hänet otettiin vapaaehtoiseen hoitoon harhaluuloisuuden vuoksi. Lääkärinlausunnon mukaan lausunnonpyytäjän sairaudentunnottomuuden vuoksi jouduttiin aloittamaan tarkkailu ja päädyttiin jatkamaan hoitoa vastentahtoisesti. Lausunnon mukaan lausunnonpyytäjä oli sairautensa ohjaamana viime viikkoina ajanut paljon autollaan ja toiminut mahdollisesti jo viikkoja harhaluulojen ohjaamana kykenemättä harkitsemaan toimiaan järkevästi.

 

Lausunnonpyytäjän asiamies katsoo, että ojaanajo ja siitä aiheutunut moottorivaurio liittyvät toisiinsa saumattomasti ja kyseessä on yksi vahinkotapahtuma.

 

Tahdonvastaiseen hoitoon sittemmin otettu lausunnonpyytäjä on vahingon aikaan ollut sellaisessa mielentilassa, että häntä on pidettävä vakuutussopimuslain 36 §:n tarkoittamalla tavalla syyntakeettomana. Tällöin vakuutustapahtuman aiheuttamisella, suojeluohjeen noudattamatta jättämisellä tai pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnillä ei ole vaikutusta korvaukseen. Vakuutusyhtiön pitäisi korvata auton vahingot.

 

 

Yhtiön mukaan kyseessä on kaksi eri tapahtumaa: ojaanajo 16.3.2006 ja moottorin vaurioituminen 17.3.2006.

 

Vakuutusyhtiö korvaa törmäysvakuutuksen perusteella ne vauriot, jotka johtuvat auton ojaanajosta 16.3.2006. Sen sijaan myöhemmin tapahtunutta moottorin vaurioitumista yhtiö ei korvaa, koska vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan puutteellisen öljyn tai jäähdytysnesteen kierron moottorille aiheuttamia vaurioita ei korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ei siis vetoa vakuutustapahtuman aiheuttamiseen, suojeluohjeen noudattamatta jättämiseen tai pelastamisvelvollisuuden laiminlyöntiin vaan rajoitusehtoon, jonka perusteella kaikki tämänkaltaiset moottorin rikkoutumiset jäävät vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Lausunnonpyytäjän mielentilalla ei ole vaikutusta rajoitusehdon sovellettavuuteen.

 

 

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma.

 

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4.9 mukaan autovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvon moottorille ja sen lisälaitteille, vaihteistolle, voimansiirtolaitteistolle tai jäähdytysjärjestelmälle puutteellisesta öljyn tai jäähdytysnesteen kierrosta.

 

Esitetyn selvityksen mukaan lausunnonpyytäjän auton moottori ei vioittunut vielä ojaanajossa 16.3.2006 vaan vasta aamuyöllä 17.6.2006, kun lausunnonpyytäjä oli ulosajon jälkeen ajanut autollaan kaupungilla. Selvityksen perusteella moottorivaurion syynä on vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittama puutteellinen öljyn tai jäähdytysnesteen kierto.

 

Vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoituksena on rajata rajoitusehdoissa yksilöidyt vahinkotapahtumat täysin vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Rajoitusehdot ovat ehdottomia, eikä niiden soveltaminen riipu vakuutetun huolimattomuudesta tai hänen mielentilastaan. Kysymys rajoitusehdon sovellettavuudesta on siis erotettava lausuntopyynnössä mainituista vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeen noudattamatta jättämisestä ja pelastamisvelvollisuuden laiminlyömisestä. Vakuutuslautakunta on käytännössään katsonut, että vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota puutteellista öljyn tai jäähdytysnesteen kiertoa koskevaan rajoitusehtoon silloinkin, kun vakuutuksenottaja ei ole menetellyt huolimattomasti.

 

Tässä tapauksessa lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on kyseisen rajoitusehdon perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta auton moottorin vaurioitumista, vaikka lausunnonpyytäjän mielentila vahingon ajankohtana onkin ollut hyvin poikkeuksellinen. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös korvata ainoastaan välittömät ulosajovauriot on vakuutusehtojen mukainen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti ja Uimonen sekä varajäsen Heikkinen. Sihteerinä toimi Raulos.