Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vahinkoa kärsineen A:n vuonna 2008 valmistuneen omakotitalon kodinhoitohuoneen viemäri oli vetänyt huonosti ja vettä oli noussut lattialle tammikuussa 2016. Pakkasta oli -20–30 astetta. Kosteuskartoitusraportin mukaan runkoviemäri oli tukkeutunut talon tuulettuvassa alapohjassa, ja vesi oli tulvinut kodinhoitohuoneen, pesuhuoneen ja lämmönjakohuoneen lattiakaivoista. Vuodot näkyivät jääpuikkoina alapohjan ryömintätilassa viemäriläpivientien kohdalla. Runkoviemäri oli kannakoitu reikänauhoilla ontelolaatan alapintaan. A oli todennut, että viemäreiden kaadot olivat olleet puutteelliset, ja osa kannakkeista oli katkennut tai irronnut. Runkoviemäri oli ollut ”lontolla” tukkeutumiskohdaltaan, ja se oli oletettavasti jäätynyt. A oli tämän vuoksi korjannut kaatoja ja kiinnikkeitä väliaikaisratkaisuilla ennen vahinkokartoitusta. Kartoituksen mukaan vesi oli päässyt alapohjarakenteen eristetilaan lämmönjakohuoneen lattian läpivienneistä.
Viemäriputket oli kannakoitu eristeen päältä, joten ne olivat päässeet ajan myötä painumaan, eivätkä kaadot tämän takia toimineet. Korvausta vuoto- ja tulvimisvahingosta on haettu rakentajan toiminnan vastuuvakuutuksesta sekä asennus- ja rakennustyövakuutuksesta. Rakentaja lupasi korjata putket.
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, ettei vahinko ole aiheutunut rakennusyrityksen tuottamuksesta. Lisäksi kyse on vakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamasta sopimusvirheestä johtuneesta vahingosta. Rakentajalla on toiminnan vastuuvakuutuksen lisäksi rakennus- ja asennusvakuutus, joka on voimassa vain takuuajan ja joka tapauksessa enintään kaksi vuotta kohteen luovutuksesta, joten vakuutus ei ollut voimassa vahingon havaitsemishetkellä.
Asiakkaan valitus
A on lausunut valituksessaan, että vahinko tulisi korvata joko rakentajan vastuuvakuutuksesta tai kotivakuutuksesta. A on lausunut 5.6.2016 päivätyssä lisävastineessaan, että viemärit jäätyvät silloin, kun viemärin kaadot eivät ole riittävät ja viemärijäte kerääntyy painanteisiin. Muutoinhan viemäri olisi tyhjä eikä jäätyisi. Viemärijätteen kerääntyminen johtui virheellisestä kannakoinnista, joka oli tehty talon rakentamisen aikana. Säätilastojen perusteella tammikuu 2016 oli poikkeuksellisen kylmä ja siksi ongelma oli ilmennyt vasta tuolloin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että koska vahinkoja ei ollut ilmoitettu aikaisemmin, oli epätodennäköistä, että kaadot olisivat olleet väärät ennen viemärin avaamista ja A:n tekemiä toimia. Talo oli valmistunut vuonna 2008 ja vahingosta oli ilmoitettu vuonna 2016. Jos rakentajan katsottaisiin olevan korvausvastuussa vahingosta, ei vuodosta aiheutunutta vahinkoa voitaisi kuitenkaan korvata vakuutukseen sisältyvän sopimusvastuuta koskevan rajoitusehdon perusteella.
Vakuutusyhtiö on lausunut 23.5.2016 päivätyssä lisävastineessaan, että vaikka kannakointi on todettu rakennusmääräysten vastaiseksi, ei rakennusvirhe ole syy-yhteydessä vahinkoon.
Vakuutusyhtiö on lausunut 28.6.2016 päivätyssä lisävastineessaan, että se oli hankkinut tilastot Ilmatieteenlaitokselta tilaston vuosien 20122016 joulu-tammikuun vaihteen lämpötiloista havaintopaikalta, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä. Tilaston perusteella oli todettavissa, että vaikka tammikuussa 2016 sinänsä oli useita pakkaspäiviä peräkkäin, eivät lämpötilat olleet laskeneet epätyypillisen alas Suomen olosuhteissa.
Vakuutuksenottajan kuuleminen
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle tilaisuuden lausua asiassa. Vakuutuksenottaja ei ole kommentoinut asiaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus evätä vakuutuskorvaus sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämisestä tai puutteellisesta täyttämisestä johtuvaa vahinkoa koskevan rajoitusehdon perusteella. Lisäksi asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vahinko havaittu rakennus- ja asennustyövakuutuksen voimassaoloaikana ja oliko vakuutusyhtiöllä korvausvastuu tämän vakuutuksen perusteella.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun
- vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
- vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.
Vastuuvakuutussopimus muodostuu vakuutuskirjasta ja siihen merkityistä kutakin vastuuvakuutusta koskevista erityis- ja tuote-ehdoista sekä näistä vastuuvakuutusten yhteisistä ehdoista ja yleisistä sopimusehdoista.
Toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 2.4 (Sopimusvastuu) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu vakuutetun tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen ellei korvausvastuuta olisi ilman kyseistä sitoumusta.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämisestä tai puutteellisesta täyttämisestä.
Rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehtokohdan 10 mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen ja sopimukseen sisältyvien muiden ehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.
Rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehtokohdan 10.2.3 mukaan vaikka työkohde on luovutettu, valmistunut tai otettu tuotantokäyttöön, työkohteen vakuutus on voimassa näiden ehtojen mukaisesti myös takuuajan, kuitenkin enintään kaksi vuotta työkohteen tai sen osakohteen luovutuksesta tai käyttöönotosta sellaisen vahingon osalta, jonka työkohteen rakennus- tai asennustyössä tehty virhe on äkillisesti aiheuttanut työkohteen virheettömälle osalle. Vahingon määrään lasketaan enintään 10 % työkohteen vakuutusmäärästä. Korvauksen edellytyksenä on, että korvausta ei ole mahdollista saada jonkun muun vakuutuksen tai sopimuksen perusteella.
Asian arviointi
Rakennusajankohtana voimassa olleessa LVI-ohjekortissa (RT-kortti 84-10818, Putkistojen ja kanavien kannakointi, maaliskuu 2004, kohta 3) todetaan seuraavaa: ”Eristetyt viemärit kannakoidaan putkesta, ei eristyksen päältä. Kannaketta varten pinnoitteeseen tehty läpivienti tiivistetään pinnoitetta vastaavaksi.”
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että vahinko johtuisi muusta syystä kuin rakennusvirheestä. Ehtojen kohdan 2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata sopimusvelvoitteen puutteellisesta täyttämisestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutusyhtiöllä ei siten ole korvausvelvollisuutta toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Rakennus- ja asennustyövakuutuksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtojen kohdan 10.2.3 mukaan vakuutus on voimassa enintään kaksi vuotta kohteen käyttöönotosta sellaisten vahinkojen osalta, jotka johtuvat rakentajan rakennusaikana tekemästä virheestä. Nyt kyseessä oleva vahinko oli havaittu noin kahdeksan vuotta rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta vuonna 2016 tapahtuneesta vahingosta rakennus- ja asennustyövakuutuksen perusteella.
Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa vielä, että se ei toimivaltansa puitteissa voi käsitellä talon rakentajan ja asiakkaan välistä korvausriitaa. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus koskee vain vakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukaista korvausvastuuta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen
Toimi