Tapahtumatiedot
Vakuutetun rakennuksen lämminvesivaraajan varoventtiili oli rikkoutunut ja varaajan puhallusputkisto oli vuotanut jatkuvasti vettä lattiakaivoon. Puhallusputki oli johdettu lattiakaivon korokerenkaan läpi vaakatasossa ja vesi oli päässyt virtaamaan puhallusputken alapintaa pitkin takaisin rakenteisiin, koska korokerenkaassa ollut reikä oli suurempi kuin puhallusputken läpimitta ja läpivienti oli tiivistämätön. Vahinko todettiin 28.1.1998.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta vahingosta katsoen, että kysymyksessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahingon syynä on ollut virheellinen rakennustapa; putkessa ei ollut riittävää kaatoa kaivoon päin ja korokerenkaaseen tehty läpivienti ei ollut vedenpitävä.
Lausuntopyyntö
Lausunnonpyytäjä toteaa, että vakuutusyhtiön tekemässä tarkastuksessa ei tullut ilmi, että poistoputken päästä oli irronnut putkiurakoijan kiinnittämä kulmaliitin, joka löytyi lattiakaivon pohjalta. Kulmaliitin on toiminut aiemmin ns. tippanokkana ja se on irronnut ylipaineventtiilin purettua varaajan ylipaineen poistoputken kautta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin uudelleenkäsittelypyynnön jälkeenkin perustellut kieltäytymistään kaadon puuttumisella poistoputkesta.
Lausunnonpyytäjä katsoo, että vaurion syynä ei voi pitää kaadon puutetta, vaan paineen purkauksesta johtunutta rakenteen vioittumista. Vaikka vakuutusyhtiön tarkastuksessa kävi ilmi veden tippuminen rakenteisiin putken ulkoreunalta, ei voida kiistatta osoittaa, kuinka paljon vettä on joutunut rakenteisiin silloin, kun ylipaineventtiili on ollut kunnossa. Ylipaineen alaisena nopea vesivirtaus on voinut myös roiskuttaa veden rakenteisiin.
Lausunnonpyytäjä katsoo, että vaurion syynä ei voi pitää kaadon puutetta, vaan paineen purkauksesta johtunutta rakenteen vioittumista. Vaikka vakuutusyhtiön tarkastuksessa kävi ilmi veden tippuminen rakenteisiin putken ulkoreunalta, ei voida kiistatta osoittaa, kuinka paljon vettä on joutunut rakenteisiin silloin, kun ylipaineventtiili on ollut kunnossa. Ylipaineen alaisena nopea vesivirtaus on voinut myös roiskuttaa veden rakenteisiin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö selostaa tapahtumatietoja ja toteaa, että lisäselvityksessään 17.2.1998 vakuutuksenottaja ilmoitti putkiurakoitsijan asentaneen lämminvesivaraajan poistoputken päähän helmiliittimen tippanokaksi. Tämä helmiliitin oli kuitenkin pudonnut paineiskun vuoksi pois, ja kun poistoputken varoventtiili on alkanut vuotaa, takakaatoinen poistoputken asennus on aiheuttanut veden virtaamisen putken alapintaa pitkin talon rakenteisiin. Poistoputken takakaatoinen asennustapa on asennustapana selvä rakennusvirhe.
Koska hukkaputkea pitkin rakenteisiin mennyt vesi on johtunut virheellisestä rakennustavasta eikä putkessa ole riittävää kaatoa kaivoon päin, ei kyseessä ole vakuutusehtojen määrittelemä arvaamaton vahinkotapahtuma.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt rakennusinsinööri Jarmo Virtaselta asiantuntijalausunnon siitä,
1) Onko vahingon syyksi todettavissa jokin äkillinen, ennalta-arvaamaton tapahtuma ja
2) Onko vahinko ollut seurausta rakennus-, rakenne- tai asennusvirheestä?
Antamassaan asiantuntijalausunnossa insinööri Jarmo Virtanen toteaa seuraavaa:
LÄHTÖTIEDOT
- talossa havaittiin tammikuussa 98 vesivaurion aiheuttama homevaurio;
- vesivaurion aiheutti lämminvesivaraajan rikkoutuneen ylipaineventtiilin (lue varoventtiilin) vaakatasossa olleen poistoputken (lue puhallusputken) ulkopuolista alareunaa pitkin lattiakaivon ulkopuolelle lattiarakenteisiin valunut vesi;
- vesivaurion syynä on ollut paineen purkauksesta johtunut rakenteen vioittuminen - ylipaineineen alaisena nopea vesivirtaus on voinut roiskuttaa myös veden rakenteisiin;
- lattiakaivon pohjalta löytyi kulmaliitin, minkä putkiurakoitsija oli rakentamisvaiheessa asentanut lattiakaivoon johdetun poistoputken päähän tippanokaksi;
- kulmaliitin oli irronnut ylipaineen purettua varaajan ylipaineen poistoputken kautta;
- ei voida kiistatta osoittaa sitä vesimäärää, mikä on joutunut rakenteisiin ylipaineventtiilin ollessa kunnossa.
Rakennekuva, ei päiväystä
- ilmeisesti lausunnonpyytäjän lausuntopyynnön liite;
- periaatepiirros vesivaraajan kytkennästä lattiakaivoon;
- kuvan mukaan poistoputki on johdettu lattiakaivon yläreunasta kaivon sisään.
Vakuutusyhtiön vastine, 15.4.1998
- poistoputki on johdettu lattiakaivoon korokerenkaan läpi tehdyn reiän kautta;
- poistoputki on ollut vaakatasossa tai siinä on ollut hieman ”takakaatoa” (putki viettää lattiakaivosta poispäin);
- putken ja reiän liitos ei ole vedenpitävä;
- putkiurakoitsijan asentama tippanokkana toiminut helmiliitin oli pudonnut pois paineiskun vuoksi;
- kun poistoputken varoventtiili on alkanut vuotaa, takakaatoinen putken asennus on aiheuttanut veden virtaamisen putken alapintaa pitkin talon rakenteisiin;
- poistoputki on valuttanut vettä jatkuvasti;
- virheet: poistoputken takakaatoinen asennustapa on selvä rakennusvirhe ja hukkaputkea pitkin rakenteisiin mennyt vesi on johtunut virheellisestä rakennustavasta.
- poistoputki on johdettu lattiakaivoon korokerenkaan läpi tehdyn reiän kautta;
- poistoputki on ollut vaakatasossa tai siinä on ollut hieman ”takakaatoa” (putki viettää lattiakaivosta poispäin);
- putken ja reiän liitos ei ole vedenpitävä;
- putkiurakoitsijan asentama tippanokkana toiminut helmiliitin oli pudonnut pois paineiskun vuoksi;
- kun poistoputken varoventtiili on alkanut vuotaa, takakaatoinen putken asennus on aiheuttanut veden virtaamisen putken alapintaa pitkin talon rakenteisiin;
- poistoputki on valuttanut vettä jatkuvasti;
- virheet: poistoputken takakaatoinen asennustapa on selvä rakennusvirhe ja hukkaputkea pitkin rakenteisiin mennyt vesi on johtunut virheellisestä rakennustavasta.
Vahinkotarkastuspöytäkirja, 5.2.1998
- vahinko ilmeni 28.1.1998;
- talon rakennusvuosi on 1987 ja putkiston ikä 11 v;
- vahingon syytä on jo selvitetty vakuutusyhtiön vastineessa;
- normaalitilanteessa varoventtiilin kautta purkautuva vesi tulee kovemmalla paineella, jolloin vedet lentää lattiakaivoon.
Vakuutusyhtiön korvauspäätös lausunnonpyytäjälle, 13.2.1998
- vain varoventtiilin rikkoutuminen katsotaan kuuluvan vakuutuksen korvauspiiriin.
Lausunnonpyytäjän muutoshakemus vakuutusyhtiön päätökseen 13.2.1998, 17.2.1998
- selvitystilaisuudessa 17.2.1998 löytyi varastotilan lattiakaivon pohjalta helmiliitin;
- mikäli poistoputken tippanokkana toimiva yhdeksänkymmenen asteen kulmalla varustettu helmiliitin olisi ollut paikallaan, ei takakaadolla olisi ollut merkitystä;
- takakaatoa ei tällöin voida katsoa enää asennusvirheeksi;
- helmiliittimen irtoaminen voidaan katsoa ennakolta arvaamattomaksi vahinkotapahtumaksi ja yhdeksi päätekijäksi, mikä aiheutti veden virtaamisen alapohjarakenteisiin;
Vakuutusyhtiön päätös lausunnonpyytäjän muutoshakemukseen, 7.3.1998
- ei muutosta alkuperäiseen korvauspäätökseen;
- vahingosta on korvattu kosteusvaurion syyn selvittämisestä kosteustutkijalle 1.540 mk.
Kosteustutkijan mittausraportti, 4.2.1998
- todettu kosteutta seuraavien huoneiden alapohjassa: mh, vh, khh, eteinen, pojan mh ja varasto (lämminvesivaraajan sijaintipaikka);
- tutkittujen huonetilojen alapohjissa kosteus ilmeni pääsääntöisesti irtovetenä;
- alapohjan rakenne makuuhuoneessa: betoni, koolaus/eriste ja ponttilauta ja varastossa: myös koolattu lattia ja ponttilauta pintarakenteena (”poistin yhden laudan”);
- varastossa lattiakaivo, jonne johdettu korokerenkaan läpi varoventtiilin poistoputki;
- varastossa varoventtiili vuotaa koko ajan ja putkesta tuleva vesi valuu osittain putken alapintaa pitkin takaisin varaston betonilaatalle, minkä päällä oli irtovesi.
Kosteustutkijan lasku vakuutusyhtiölle, 1.3.1998
- kosteusvaurion syyn selvitys, laskun loppusumma on 1.540 mk.
Värivalokuvakopiot, valokuvattu 5.2.1998
- kolme kpl valokuvia varastosta / lattiakaivosta;
- varaston lattialla olevat puiset seinien alajuoksuista sahatut palat näyttävät pahasti mikrobivaurioituneilta, samoin lattiakaivon viereinen koolauspuu;
- lämminvesivaraajan varoventtiilistä lähtee koolaustilassa kupariputki lattiakaivoon, jonka korokerenkaan yläosan reiän kautta putki on asennettu kaivoon;
- kaivon sisään ulottuvan usean senttimetrin putkenosan pää näyttää olevan hiukan lytyssä;
- putken ”takakaatoisuutta” ei voi valokuvista selvittää;
- kupariputken ja lattiakaivon korokerenkaan läpivienti näyttää olevan täysin tiivistämätön! ;
- kupariputken alapuolella näyttäisi korokerenkaassa olevan halkaisijaltaan parin senttimetrin kokoinen reikä, mikä melko todennäköisesti on osittain betonilaatan sisällä;
- tämä reikä näyttää lattiakaivon sisäpuolelta tiivistämättömältä;
- reiän alueella ja ympärillä näkyy kellertävän ruskeaa aluetta, mikä viittaa puhallusputken alapintaa pitkin valuneen veden kulkeutumiseen lattiakaivon sisäseinämää myöten alaspäin;
- lattiakaivossa näkyy olevan kaksi viemäriputkiyhdettä, mutta niiden toiminnasta / toimimattomuudesta ei voi tehdä päätelmiä pelkkien valokuvien perusteella
TEKNINEN ARVIOINTI
Vesivaurion syy asiakirjojen mukaan
Lattiakaivon epätiiveys
Talon useassa huoneessa todetut kosteusvauriot johtuvat varastohuoneen lattiakaivon epätiiveyden takia lattiarakenteisiin päässeestä vedestä. Varastossa sijaitsevan lämminvesivaraajan varoventtiilin puhallusputken pää (ylipaineventtiilin poistoputki, hukkaputki) on asennettu lattiakaivon korokerenkaan yläosaan tehdystä reiästä lattiakaivon sisään.
Lausunnonpyytäjän ja vakuutusyhtiön sekä kosteustutkijan käsityksen mukaan puhallusputkesta valuvaa vettä on kulkeutunut putken takakaadosta johtuen putken alapintaa pitkin korokerenkaan epätiiviistä läpivientireiästä lattiarakenteen sisään.
Puhallusputken päähän on alunperin asennettu kulmaliitin ”tippanokaksi”, mikä on ohjannut putkesta valuvan veden suoraan alaspäin. Tällöin valuva vesi ei ole kulkeutunut putkea pitkin epätiiviiseen putkiläpivientireikään eikä edelleen lattiarakenteen sisään. Jossain vaiheessa kulmaliitin on irronnut nähtävästi puhallusputkessa tapahtuneen paineiskun voimasta.
Mahdolliset muut syyt
Asiakirjoissa ei ole selvitystä ovatko muut putkistovuodot poissuljettuja vesivaurion syistä. Samoin ei ole selvitystä lattiakaivon korokerenkaan tiivistyksestä.
Mahdollisista rakenteellisista syistä ei myöskään ole esitetty selvitystä. Varaston lattian pintarakenteena on ilmeisesti ollut pontattu lautalattia. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, että oliko lautojen päällä vielä jokin erillinen pinnoite, esim. muovimatto.
Käytettyjen rakenteiden ja asennusten ns. hyvän rakennustavan mukaisuus
Vedenlämmittimen sijaintihuoneen rakenteelliset vaatimukset:
Ns. hyvää rakennustapaa LVI-töiden osalta määritetään mm. julkaisussa LVI-töiden yleiset laatuvaatimukset vuodelta 1986 (LVI-RYL 86). Kyseisessä julkaisussa kohdassa 22.5 Talousveden lämmittimet / Asennus kerrotaan, että ”Huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä.”
Hyvää rakentamistapaa esitellään myös Sisäasiainministeriön julkaisussa Suomen rakentamismääräyskokoelma, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, D1, 1976. Kyseisessä julkaisussa kohdassa 3 Jätevesilaitteisto / 3.2.4 Lattiaviemäröinti todetaan, että ”Lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.” Samassa kohdassa kerrotaan myös, että ”Seuraavat tilat varustetaan lattiaviemäröinnillä: ...d) huonetilat, joissa on ilmeinen tulvimisvaara...”.
Vedenlämmittimen sijaintihuoneen todetut rakenteet:
Lausunnonpyytäjän omakotitalossa vedenlämmitin on asennettu varastohuoneeseen, minkä lattia on varustettu hyvän rakennustavan mukaisesti lattiakaivolla.
Lattiarakenteena käytetty puukoolauksen päälle asennettu ponttilautalattia ei ole vaatimusten mukainen eli vedenpitävä, joten lattia on tältä osin rakennettu virheellisesti. Lattiakaivoakaan ei oltu nähtävästi liitetty vedenpitävästi lattiarakenteeseen, joten lattiakaivon liitos on näin ollen toteutettu virheellisesti.
Lattiakaivossa valokuvissa esiintyvää isoa reikää ei varmuudella voi luonnehtia vesitiiviiksi, koska ainakin kaivon sisäpuolelta näyttää puuttuvan vesieristys.
Lattian pinnan mahdollinen kallistus lattiakaivoa kohden ei selviä asiakirjoista.
Lämminvesivaraaja on valokuvan mukaan asennettu normaalirakentamistavasta poiketen suoraan betonilaatan päälle - yleensä lattialla seisova vesivaraaja asennetaan valmiin lattian päälle.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan betonilattiaa ei ole vedeneristetty, joten mahdolliset varaajan vesivuodot (muut kuin puhallusputkesta tullut vesi) ovat kastelleet betonilaattaa. Tällöin myös puukoolaus lämpöeristeineen on todennäköisesti kastunut. Kosteus on voinut päästä leviämään jopa toisiin huonetiloihin, mikäli yhtenäinen betonilaatta ulottuu muihin huoneisiin. Tällainen vedenlämmittimen asennustapa on virheellinen.
Lämminvesivaraajan varoventtiilin ja sen puhallusputken asennusvaatimuksista
Varoventtiiliasennuksen hyvää rakennustapaa/asennustapaa on selvitetty LVI-RYL 86:ssa kohdassa 21.25 Varoventtiilit:
”Yleistä: Varoventtiilin tehtävä on suojata talousvesilaitteistoa liian suurelta paineelta. Sen mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota avautumispaineeseen. Varoventtiili valitaan siten, että sen avautumispaine on pienempi kuin laitoksen heikoimman osan rakennepaine.”
”Asennus: Varoventtiili on asennettava luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki on asennettava jatkuvalla laskulla samaan huonetilaan venttiilin kanssa ja johdettava vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen siten, että varoventtiilin mahdollinen puhallus tai vuoto on silmin havaittavissa (ilmarako). Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt.”
Varoventtiilin ja sen puhallusputken todettu asennus
Varoventtiilin kuparinen puhallusputki on jo alunperin asennettu kulkemaan lattiarakenteen sisällä lattiakaivoon. Tällainen putken asennus ei ole asianmukainen, koska mahdollinen varoventtiilin vesivuoto ei ole riittävän helposti silmin havaittavissa putken pään ollessa lattiakaivon kansiritilän alla piilossa.
Puhallusputki oli asennettu ”takakaatoiseksi” tai ainakin jokseenkin vaakasuoraan. Tällöin putkesta valuva vesi kulkeutui kulmaliittimen poissa ollessa putken alapintaa pitkin lattiakaivon korokerenkaan läpivientiin saakka. Epäasiallinen ja epätiivis (valokuvien mukaan ainakin kaivon sisäpuolelta tiivistämätön) läpivienti johti vettä lattiarakenteisiin.
Hyvän rakennustavan mukaan puhallusputkella pitää olla jatkuva lasku eli sen on oltava alaspäin kalteva varoventtiilistä lattiakaivoon päin. Putken kulkiessa lattian yläpuolella on helppo asentaa putken pää siten, että sen ja lattian / lattiakaivon väliin jää vaadittu ilmarako vesivuotojen tarkkailua varten. Näin ei ollut putkea asennettu, joten jo alunperin on asennustyössä tehty virhe.
Puhallusputken pään kulmaliitin ja tippuvesi
Puhallusputken päähän lattiakaivon sisälle asennettu kulmaliitin on sinänsä ollut tarpeeton. Mikäli lattiakaivo olisi rakennettu vesitiiviiksi, kuten hyvä rakennustapa edellyttää ja ns.”maalaisjärkikin sen sanoo”, niin putken takakaato ei olisi aiheuttanut vesivuotoa lattiarakenteisiin.
Vedenlämmittimen sijaintihuoneen rakenteelliset vaatimukset:
Ns. hyvää rakennustapaa LVI-töiden osalta määritetään mm. julkaisussa LVI-töiden yleiset laatuvaatimukset vuodelta 1986 (LVI-RYL 86). Kyseisessä julkaisussa kohdassa 22.5 Talousveden lämmittimet / Asennus kerrotaan, että ”Huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä.”
Hyvää rakentamistapaa esitellään myös Sisäasiainministeriön julkaisussa Suomen rakentamismääräyskokoelma, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, D1, 1976. Kyseisessä julkaisussa kohdassa 3 Jätevesilaitteisto / 3.2.4 Lattiaviemäröinti todetaan, että ”Lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.” Samassa kohdassa kerrotaan myös, että ”Seuraavat tilat varustetaan lattiaviemäröinnillä: ...d) huonetilat, joissa on ilmeinen tulvimisvaara...”.
Vedenlämmittimen sijaintihuoneen todetut rakenteet:
Lausunnonpyytäjän omakotitalossa vedenlämmitin on asennettu varastohuoneeseen, minkä lattia on varustettu hyvän rakennustavan mukaisesti lattiakaivolla.
Lattiarakenteena käytetty puukoolauksen päälle asennettu ponttilautalattia ei ole vaatimusten mukainen eli vedenpitävä, joten lattia on tältä osin rakennettu virheellisesti. Lattiakaivoakaan ei oltu nähtävästi liitetty vedenpitävästi lattiarakenteeseen, joten lattiakaivon liitos on näin ollen toteutettu virheellisesti.
Lattiakaivossa valokuvissa esiintyvää isoa reikää ei varmuudella voi luonnehtia vesitiiviiksi, koska ainakin kaivon sisäpuolelta näyttää puuttuvan vesieristys.
Lattian pinnan mahdollinen kallistus lattiakaivoa kohden ei selviä asiakirjoista.
Lämminvesivaraaja on valokuvan mukaan asennettu normaalirakentamistavasta poiketen suoraan betonilaatan päälle - yleensä lattialla seisova vesivaraaja asennetaan valmiin lattian päälle.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan betonilattiaa ei ole vedeneristetty, joten mahdolliset varaajan vesivuodot (muut kuin puhallusputkesta tullut vesi) ovat kastelleet betonilaattaa. Tällöin myös puukoolaus lämpöeristeineen on todennäköisesti kastunut. Kosteus on voinut päästä leviämään jopa toisiin huonetiloihin, mikäli yhtenäinen betonilaatta ulottuu muihin huoneisiin. Tällainen vedenlämmittimen asennustapa on virheellinen.
Lämminvesivaraajan varoventtiilin ja sen puhallusputken asennusvaatimuksista
Varoventtiiliasennuksen hyvää rakennustapaa/asennustapaa on selvitetty LVI-RYL 86:ssa kohdassa 21.25 Varoventtiilit:
”Yleistä: Varoventtiilin tehtävä on suojata talousvesilaitteistoa liian suurelta paineelta. Sen mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota avautumispaineeseen. Varoventtiili valitaan siten, että sen avautumispaine on pienempi kuin laitoksen heikoimman osan rakennepaine.”
”Asennus: Varoventtiili on asennettava luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki on asennettava jatkuvalla laskulla samaan huonetilaan venttiilin kanssa ja johdettava vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen siten, että varoventtiilin mahdollinen puhallus tai vuoto on silmin havaittavissa (ilmarako). Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt.”
Varoventtiilin ja sen puhallusputken todettu asennus
Varoventtiilin kuparinen puhallusputki on jo alunperin asennettu kulkemaan lattiarakenteen sisällä lattiakaivoon. Tällainen putken asennus ei ole asianmukainen, koska mahdollinen varoventtiilin vesivuoto ei ole riittävän helposti silmin havaittavissa putken pään ollessa lattiakaivon kansiritilän alla piilossa.
Puhallusputki oli asennettu ”takakaatoiseksi” tai ainakin jokseenkin vaakasuoraan. Tällöin putkesta valuva vesi kulkeutui kulmaliittimen poissa ollessa putken alapintaa pitkin lattiakaivon korokerenkaan läpivientiin saakka. Epäasiallinen ja epätiivis (valokuvien mukaan ainakin kaivon sisäpuolelta tiivistämätön) läpivienti johti vettä lattiarakenteisiin.
Hyvän rakennustavan mukaan puhallusputkella pitää olla jatkuva lasku eli sen on oltava alaspäin kalteva varoventtiilistä lattiakaivoon päin. Putken kulkiessa lattian yläpuolella on helppo asentaa putken pää siten, että sen ja lattian / lattiakaivon väliin jää vaadittu ilmarako vesivuotojen tarkkailua varten. Näin ei ollut putkea asennettu, joten jo alunperin on asennustyössä tehty virhe.
Puhallusputken pään kulmaliitin ja tippuvesi
Puhallusputken päähän lattiakaivon sisälle asennettu kulmaliitin on sinänsä ollut tarpeeton. Mikäli lattiakaivo olisi rakennettu vesitiiviiksi, kuten hyvä rakennustapa edellyttää ja ns.”maalaisjärkikin sen sanoo”, niin putken takakaato ei olisi aiheuttanut vesivuotoa lattiarakenteisiin.
Kulmaliitin on toiminut ”tippanokkana” sille puhallusputkesta valuneelle vedelle, mikä poistuu vesivaraajasta veden lämmityksen / veden lämpölaajenemisen seurauksena. Kyseessä on nähtävästi ns. yösähköllä toimiva lämminvesivaraaja, minkä vesitilavuus on ilmeisesti 200 - 300 litraa. Tällöin veden vuotaminen eli tiputtaminen tapahtuu pääasiassa yöaikana. Mikäli vedenkäyttö on hyvin runsasta, niin veden lämmitys voi kytkeytyä päälle muunakin aikana ja silloin puhallusputki alkaa tiputtaa.
Normaalista tippuvesimäärästä kertovat seuraavat kaksi esimerkkiä + 4 asteisen varaajaan tulevan veden lämpiämisestä + 80 asteeseen saakka. Kun vesimäärä on 50 litraa, niin vesi laajenee 1,45 litraa. Vesimäärän ollessa 300 litraa, niin laajeneminen on jo 8, 7 litraa.
Varoventtiilin rikkoutumisen jälkeen puhallusputken kautta purkautuvan veden määrää on vaikea arvioida. Kosteustutkijan mukaan hänen käydessään paikalla varoventtiili vuoti koko ajan ja osa vedestä kulkeutui varaston betonilattialle.
Käsitykseni mukaan varoventtiilin kautta vuotaneen veden määrän arvioinnilla ei ole oleellista merkitystä, koska vettä on kuitenkin kulkeutunut lattiarakenteisiin niin paljon, että kosteusvaurio on syntynyt.
Kulmaliittimen paikallaan ollessa lattiakaivosta ei melko todennäköisesti ole kulkeutunut vettä lattiarakenteisiin muulloin kuin lattiakaivon vedenpinnan noustua jostain syystä puhallusputken alareunaan saakka.
Normaalista tippuvesimäärästä kertovat seuraavat kaksi esimerkkiä + 4 asteisen varaajaan tulevan veden lämpiämisestä + 80 asteeseen saakka. Kun vesimäärä on 50 litraa, niin vesi laajenee 1,45 litraa. Vesimäärän ollessa 300 litraa, niin laajeneminen on jo 8, 7 litraa.
Varoventtiilin rikkoutumisen jälkeen puhallusputken kautta purkautuvan veden määrää on vaikea arvioida. Kosteustutkijan mukaan hänen käydessään paikalla varoventtiili vuoti koko ajan ja osa vedestä kulkeutui varaston betonilattialle.
Käsitykseni mukaan varoventtiilin kautta vuotaneen veden määrän arvioinnilla ei ole oleellista merkitystä, koska vettä on kuitenkin kulkeutunut lattiarakenteisiin niin paljon, että kosteusvaurio on syntynyt.
Kulmaliittimen paikallaan ollessa lattiakaivosta ei melko todennäköisesti ole kulkeutunut vettä lattiarakenteisiin muulloin kuin lattiakaivon vedenpinnan noustua jostain syystä puhallusputken alareunaan saakka.
Jossain vaiheessa tapahtunut varoventtiilin rikkoutuminen on aiheuttanut paineiskun, mikä on irrottanut putken päässä olleen kulmaliittimen. Tämän jälkeen putkesta vuotanut todennäköisesti runsaampi vesimäärä on päässyt lattiarakenteisiin aiemmin kuvatulla tavalla.
Kosteusvaurion syynä jokin äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma?
Varoventtiilin rikkoutuminen ja siitä aiheutunut kulmaliittimen irtoaminen ovat ilmeisesti tapahtuneet äkillisesti. Tämä äkillinen tapahtumasarja ei kuitenkaan ole lattioiden kosteusvaurioiden varsinainen syy, koska vesitiivis lattiakaivo ja vesitiivis lattiarakenne olisivat estäneet vuotoveden tunkeutumisen lattiarakenteisiin.
Normaalisti ei yleensä synny muuta vahinkoa kuin veden hukkakulutusta ja varoventtiilin korjaus/uusiminen.
Lattiarakenteiden kostumismahdollisuus on ollut jo ennalta arvattavissa todettujen rakennus- ja asennusvirheiden vuoksi.
Tässä yhteydessä voisi todeta sen, että asiakirjoista puuttuvat rakennushankkeen vastaavan työnjohtajan ja mahdollisesti rakennuslupapäätöksessä vaaditun kvv-työnjohtajan eli kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä johtavan ja valvovan henkilön kannanotot: ovatko he aikanaan rakennusvaiheessa havainneet mitään puutteita varaston lattian rakentamisessa ja lämminvesivaraajan asennuksessa. Lisäksi käytettävissä ei ole tietoa siitä, onko asennustyöt tehty mahdollisen vesijohto- ja viemärisuunnitelman mukaisesti.
Rakennus-, rakenne- tai asennusvirheen seurauksena syntynyt vahinko ?
Aiemmin on selvitetty, että vahinko on aiheutunut lattian rakenne- ja lattiakaivovirheistä sekä lämminvesivaraajan puhallusputken asennusvirheistä.
Lattiakaivon ja puhallusputken virheellistä läpivientiä voi luonnehtia törkeäksi asennusvirheeksi.
VASTAUKSET
1. Ei ole.
2. Kyllä.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen korvauspäätöksensä vakuutusehtojen kohtaan 51.3.1, joka koskee pientalon LVI-vakuutusta. Vakuutuslautakunta toteaa, että tämä vakuutus kattaa LVI-laitteilleen itselleen syntyneet vahingot, mutta ei koske niitä vahinkoja, jotka LVI-laitteiden vuodosta syntyvät rakennuksen muille osille. Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt kysymyksessä olevan vahingon osalta alapohjarakenteiden vahingot olisi tullut käsitellä vakuutusehtojen kohdan 25.9 perusteella, joka koskee nesteen, höyryn taikka kaasun virtaamista kiinteästä johtoverkosta tai laitteesta. Tämän ehtokohdan mukaan vakuutuksesta mm. korvataan nesteen, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt kysymyksessä oleva vahinko on ollut seurausta siitä, että lämminvesivaraajan puhallusputkessa ei ole ollut jatkuvaa laskua lattiakaivoon päin ja etenkin siitä, että lattiakaivon korokerenkaaseen tehtyä puhallusputken läpivientiä ei ole tiivistetty ja lattiassa ei ole minkäänlaista vedeneristystä, joka lattiakaivollisissa tiloissa tulisi aina olla. Vakuutuslautakunta toteaa, että mikäli lattiassa olisi ollut asianmukainen vedeneristys ja puhallusputken läpivienti korokerenkaaseen olisi ollut tiivistetty, ei nyt kysymyksessä olevaa vahinkoa olisi lainkaan syntynyt. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahingon syynä nyt esillä olevassa tapauksessa ovat olleet asennus- ja rakennusvirheet, eikä vahinkoa voida pitää äkillisenä ja ennalta-arvaamattomana, vaan rakennusvirheiden luonnollisina seurauksina. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä oikeana.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo, jäsenet Hentunen, Kainulainen, Sario ja Tuomela. Sihteerinä toimi Roselius.