Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja P Oy oli vuokralaisena asunto-osakeyhtiössä, jossa aloitettiin putkiston korjaustyö vuoden 2012 lopulla. Sen yhteydessä kellaritiloissa havaittiin asbestia. P Oy:llä oli kellarissa huomattava määrä tavaraa, joka vahingoittui kun asbestia varisi niiden päälle. Kun lukittu varastotila avattiin asunto-osakeyhtiön kehotuksesta, P Oy:n tavarat eivät yhtiön ilmoituksen mukaan enää olleet kellarikomerossa. Korvausta 22 093 euron arvoisista tavaroista on haettu yrityksen omaisuusvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on lausunut 5.12.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että asbestivaurion ei voitu katsoa syntyneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Vakuutuksenottajalle oli ilmoitettu korjaustyöstä ja häntä oli pyydetty tyhjentämään varastonsa. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että tapahtuma olisi ollut äkillinen, koska pölyyntyminen oli tapahtunut korjaustyön seurauksena, eikä tiedossa ole ollut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa josta vahinko olisi voinut aiheutua. Korjaustyötä itsessään ei voitu pitää äkillisenä tapahtumana. Taloyhtiö oli maksanut asbestisaneerauksen kustannukset eikä yhtiön mukaan asbestista mahdollisesti aiheutuneesta lisävahingosta ollut esitetty näyttöä. Varkausvahinko oli jäänyt näyttämättä eikä kyseessä myöskään ollut ryöstö eikä murto. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata katoamista.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 8.2.2013 lähetetyssä sähköpostissa, että korvausta tarvikkeiden puhdistuksesta maksetaan vain tarvikkeiden osalta. Muu omaisuus on vakuutettu suppeammalla vakuutusturvalla, eikä muun omaisuuden puhdistuskuluja korvata.

Valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut, että asbestivaurio oli syntynyt äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Vaikka yhtiön mukaan itse korjaustyö ei ollut ennalta arvaamaton, sen seuraus oli ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen. Kukaan ei tiennyt, että rakenteissa oli asbestia, joka irtoaisi korjaustöiden vuoksi. Vakuutuksenottajayritys ei ole näin pystynyt ennakoimaan vahinkoa eikä varautumaan siihen.

Vahinko oli aiheutunut ennen kuin asunto-osakeyhtiön asukkaita oli kehotettu tyhjentämään varastonsa. Vaikka vakuutuksenottaja ei ollut saanut ilmoitusta, ei asialla ollut merkitystä vahingon syntymisen kannalta. Vahinko ei olisi ollut estettävissä ja oli erittäin todennäköistä, että asbestia oli varissut tavaroille jo ensimmäisen korjaustyön jälkeen.

Epäselvää oli sen sijaan se, oliko P Oy:n tavaroita puhdistettu ja miltä osin. Joka tapauksessa oli selvää, etteivät tavarat olleet puhdistuksen jälkeen enää siinä kunnossa, jossa ne olisivat olleet ilman vahinkotapahtumaa.

Asbestipuhdistus ei ollut tae siitä, että tavarat olisivat täysin kunnossa, joten tavarat eivät olleet myyntikelpoisia enää vahingon tapahtumisen jälkeen. Pelkkien puhdistustoimenpiteiden korvaaminen ei näin ollen riittänyt. Vaikka tavarat voitaisiinkin myydä, niiden arvo olisi kuitenkin laskenut huomattavasti. Tavaroiden arvo olisi ollut noin 30 prosenttia niiden alkuperäisestä arvosta ja vakuutusyhtiön tulisi vakuutuksenottajan mukaan korvata 70 prosentin osuus tavaroiden arvosta. Vakuutuksenottajan mukaan oli kohtuutonta, että P Oy joutuu vastaamaan tavaroiden arvon alentumisesta, vaikka se ei voinut vaikuttaa vahingon syntymiseen.

Oven lukitsemattomuus ei johtunut vakuutuksenottajasta johtuvasta syystä, koska ovi oli avattu asunto-osakeyhtiön kehotuksesta ja vakuutuksenottaja oli jäänyt siihen käsitykseen, että ovi joko lukitaan uudestaan tai tavarat kuljetetaan muualle säilytykseen. Vakuutuksenottajan tarkoituksena ei siis ole ollut jättää tavaroita lukitsemattomaan tilaan. Vakuutuksenottajan edustaja ei ollut työstä johtuvan matkustelunsa vuoksi pystynyt vahtimaan oven lukitsemista.

Vakuutuksenottajan mukaan kyseessä oli varkaus. Tammikuussa 2013 tavarat olivat varastossa, josta ne olivat hävinneet kesäkuuhun 2013 mennessä. Kyse ei voinut olla katoamisesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko ei ollut sattunut äkillisesti, sillä kellaritilan putkien eristeet olivat olleet huonokuntoisia jo ennen urakkaa, joten pölyyntyminen oli tapahtunut pidemmän ajan kuluessa. Vaikka pölyyntyminen olisi johtunutkin korjaustyöstä, ei sitäkään voitu pitää äkillisenä vahinkona. Vakuutuksenottajan kellarikomeron ovessa oli ollut siirtokehotus ennen urakkaa. Kun vakuutuksenottajaa oli tiedotettu tulevasta urakasta ja siitä aiheutuvista haitoista etukäteen, ei urakasta johtunutta vahinkoa voitu pitää ennalta arvaamattomana.

Vakuutusyhtiön mukaan arvioitaessa vahingon ennalta arvaamattomuutta, huomiota oli kiinnitettävä vahingon todennäköisyyteen objektiivisesti arvioiden. Huomioon oli otettava tietyn tyyppisen tapahtuman yleisyys ja todennäköisyys Sen lisäksi tulkinnassa oli otettava huomioon vakuutetun mahdollisuudet välttää vahinko ja hänen menettelynsä muutoin vahinkoon johtaneissa tapahtumissa.

Koska P Oy oli tiennyt tulevasta linjastosaneerauksesta ja se oli käyttänyt kellaritilaa ilman, että asunto-osakeyhtiö tiesi siitä, olisi sen tullut omatoimisesti selvittää, voiko kellaritilaa turvallisesti käyttää. Ilmoitustaulua ja kellaritilassa olleita siirtokehotuksia seuraamalla ja niitä noudattamalla vahinko olisi ollut vältettävissä. Kellarivaraston käyttäjiä oli kehotettu siirtämään tavarat pois tiloista joulukuun 2012 loppuun mennessä, mikä oli riittävä määräaika, sillä urakka alkoi vasta seuraavan vuoden puolella. Vahinko oli tässä tapauksessa ennakoitavissa eikä se siten ollut ennalta arvaamaton. Tuleva urakka oli vakuutuksenottajan tiedossa ja siirtokehotusta noudattamalla vahinko olisi ollut vältettävissä.

Vakuutuksenottaja oli vaatinut korvausta myös asunto-osakeyhtiöltä, jonka tiloissa tavarat olivat. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijän mukaan P Oy oli ottanut kellarikomeron käyttöönsä ilman lupaa, mikä oli selvinnyt asunto-osakeyhtiölle vasta vahingon tapahtumisen ja P Oy:n reklamaation jälkeen. Koska tilojen käyttö ei ollut asunto-osakeyhtiön tiedossa, ei P Oy:tä myöskään tiedotettu erikseen kellarin tyhjentämisestä. Näissä olosuhteissa P Oy:n olisi itse tullut huolehtia siitä, että kellarissa voi säilyttää omaisuutta turvallisesti. P Oy oli väittänyt, että kellaritilojen käytöstä oli tehty sopimus asunto-osakeyhtiö kanssa. Vakuutuksenottaja oli kertonut saaneensa kellarikomeron avaimen isännöitsijältä, mutta tämän mukaan näin ei ollut tapahtunut vaan P Oy oli saanut avaimen edelliseltä vuokralaiselta.

P Oy oli saanut tiedon putkisaneerauksesta myös vuokrasopimuksen irtisanomisen yhteydessä. Isännöitsijä oli vienyt irtisanomisilmoituksen P Oy:lle 12.11.2012 henkilökohtaisesti.

Tavaroiden siirtokehotuksen oli antanut asbestipuhdistusyritys yhdessä kohteen pääurakoitsijan kanssa. Kellarin tyhjentämisvelvollisuudesta oli tiedotettu käyttäjiä komeroiden oviin kiinnitetyillä tiedotteilla. Siirtokehotus oli ollut lisäksi luettavissa ainakin asunto-osakeyhtiön ilmoitustaululla. Vakuutuksenottaja ei voinut vedota tietämättömyyteen, jos vahingosta oli näin tiedotettu. Pätevä peruste tietämättömyydelle ei ollut, että yrittäjät kulkevat rakennukseen toista ovea käyttäen. Kiinteistön käyttäjillä oli velvollisuus seurata taloyhtiön omaa ilmoitustaulua, jossa ilmoitetaan kaikista taloyhtiön ajankohtaisista asioista. Kellarivaraston käyttäjiä oli kehotettu siirtämään tavarat pois tiloista joulukuun 2012 loppuun mennessä, mikä oli riittävä määräaika, sillä urakka alkoi vasta seuraavan vuoden puolella.

Vakuutuksenottajan mukaan asbestivahingot olivat aiheutuneet marras- joulukuun välisenä aikana vuonna 2012 kun kellarivaraston viereisessä käytävässä oli suoritettu putkisaneeraukseen liittyviä töitä. Tämä ei ollut kuitenkaan mahdollista, sillä linjasaneeraus aloitettiin isännöitsijän mukaan vasta 7.1.2013. Jos vahingot olisivat aiheutuneet marras- tai joulukuussa 2012 tai sitä aiemmin, olisi kyse ollut kellaritilassa jo aiemmin olleesta pölystä. Siitä johtunut vahinko ei olisi aiheutunut äkillisesti. Jos asbestipölyyntymistä oli tapahtunut urakan vuoksi, se oli tapahtunut vähitellen töiden edetessä tammikuusta 2013 alkaen. Asbestin kerääntyminen ei näin ollen olisi tapahtunut äkillisesti.

Asbestisaneerausyritys puhdisti tavarat helmi-maaliskuun vaihteessa vuonna 2013. Ensin tavarat imuroitiin ja puhdistettiin kaikin puolin pölystä. Puhdistuksen jälkeen asbestipölyä ei enää todettu mittauksissa. Kun kyse oli pölystä, se irtoaa tavaroista ja tekstiileistä imuroimalla eikä pesua tarvita. Pölystä vain pieni osa oli asbestia. Pääasiassa pöly oli koostunut liasta ja rakennuspölystä. Jos tavaroiden vauriot olivat johtuneet pelkästään niiden päälle laskeutuneesta asbestipölystä, oli katsottava, että vahingot oli riittävästi korjattu puhdistamalla tavarat pölystä ja asbestista. Tämän oli myös eräs asbestipuhdistusten ammattilainen vahvistanut puhelinkeskustelussaan vakuutusyhtiön edustajan kanssa 7.3.2014. P Oy:n vaatimus esineiden korjauskelvottomuudesta perustui vain sen omaan käsitykseen, kuten ilmeni poliisille varkausvahingon johdosta toimitetussa tutkintapyynnössä: Siinä oli todettu,että tavarat "eivät vaikuttaneet putsatuilta" asbestiurakoitsijan suorittaman puhdistuksen jälkeen. Tavaroiden korjauskelvottomuus perustui siis yksinomaan P Oy:n omaan käsitykseen eikä sitä silloin voitu pitää näyttönä asiassa. Kun ammattimainen asbestipuhdistusurakoitsija oli puhdistanut tavarat ja katsonut, että nämä toimenpiteet olivat riittäviä, näillä toimenpitein pölyyntyneet tavarat oli saatettu vahinkoa edeltäneeseen tilaan. Vakuutuksenottajalle ei ollut aiheutunut menetystä vahingon johdosta.

Tavaroiden korjauskelpoisuutta arvioitaessa oli lisäksi otettava huomioon vakuutusyhtiön Aluehallintoviraston tarkastajalta asbestivahingosta saama selvitys. P Oy:n edustajan ilmoittaessa vahingosta vakuutusyhtiöön puhelimitse 31.1.2013, hän oli todennut Aluehallintoviraston tarkastajan kertoneen hänelle, ettei mitään tavaroista voitu puhdistaa. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä oli tarkastaakseen asian soittanut tarkastajalle 5.2.2013. Keskustelussa tarkastaja oli kertonut korvauskäsittelijälle, ettei hän ollut lausunut P Oy:n väittämällä tavalla tavaroiden korjauskelvottomuudesta. Lisäksi hän oli todennut, että kaikki esineet tekstiilit mukaan lukien saattoi puhdistaa.

Vahingoittunut omaisuus oli koostunut vahinkoluettelon mukaan muun ohella erilaisista tekstiileistä. Vakuutusyhtiölle oli jäänyt epäselväksi, oliko vakuutuksenottaja puhdistuttanut niitä pesulassa. Vakuutuksenottajan asiamies oli vakuutusyhtiölle 7.5.2013 lähettämässään kirjeessä todennut, ettei vakuutusyhtiön pyynnöstä huolimatta puhdistuslaskua toimiteta, koska P Oy:n mukaan laskulla ei ollut merkitystä. Kun kyse oli tavaroiden vahingoittumisesta pölyn takia, oli selvää, että puhdistukseen liittyvällä laskulla voi olla todellista merkitystä arvioitaessa vahingon määrää ja esineiden vahingoittumisastetta. Vakuutuksenottajalla on velvollisuus luovuttaa tällainen dokumentti vakuutuksenantajalle, jos sellaista pyydetään. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ollut, kuka oli tavaroita asbestiurakoitsijan lisäksi puhdistanut, ja oliko puhdistusta todellisuudessa edes tapahtunut.

Voi olla, että P Oy:llä oli väärä käsitys esineiden kunnosta. Kun P Oy:n edustaja kertoi, että tavarat vaikuttivat puhdistamattomilta, hän on voinut olla aivan oikeassa. Tavarat ovat todellakin voineet ulkopuolisen ja ei-ammattilaisen silmin vaikuttaa likaisilta. Se ei kuitenkaan tarkoita eikä millään tavoin osoita sitä, että niissä olisi ollut juuri asbestipölyä ja ne olisivat olleet vahingoittuneita. Asbestiurakoitsijan vakuutusyhtiölle kertoman mukaan tavarat oli puhdistettu keväällä 2013. P Oy:n edustaja oli käynyt kellaritiloissa ilmeisesti vasta jonkin ajan kuluttua puhdistuksen jälkeen. Tässä ajassa tavaroiden päälle oli ehtinyt kasautua jälleen jo muuta urakasta johtunutta, mutta täysin vaaratonta pölyä ja likaa.

Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa ei ollut kyse myöskään vakuutusehtojen mukaisesta varkausvahingosta. P Oy:n mukaan omaisuutta oli varastettu kellaritiloista kesäkuussa 2013. P Oy oli tehnyt vakuutusyhtiölle 20.9.2013 päivätyn vahinkoilmoituksen varkausvahingosta. Sen mukaan P Oy:n edustaja oli käynyt varastolla kesäkuussa 2013. Tällöin hän oli havainnut, että varaston toisen puoleinen hyllykkö oli purettu, mutta muuten tavarat olivat paikoillaan. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli käynyt vahinkopaikalla 20.6.2013. P Oy:n edustaja oli saanut tarkastajalta valokuvia vahinkopaikalta, joiden perusteella hän oli todennut, että varastossa oli valokuvista päätellen omaisuutta vain murto-osa hänen aiemmin vahingoittuneeksi ilmoittamistaan tavaroista.

Vakuutusyhtiön mukaan anastamista ei ollut näytetty tapahtuneen. Mikäli asiassa kuitenkin katsottaisiin, että vakuutuksenottaja oli menettänyt omaisuutta anastuksen johdosta, oli otettava huomioon varkausvahinkoja koskevat vakuutusehdot. Vakuutetun omaisuuden anastus ei ole johtunut ehtojen mukaisesta murrosta. Vakuutusehtojen lähtökohtana pidetään joko sitä, että omaisuutta säilytetään lukitussa tilassa, josta anastaminen on mahdotonta ilman riittävän suojan antavan rakenteen rikkoutumista, tai sitä, että omaisuutta valvotaan niin, että sen anastaminen havaitaan tekohetkellä ja anastus pyritään estämään.

Tiloihin ei ollut murtauduttu eikä kyse siten ollut ehtojen mukaisesti murtovahingosta. Muutoin kuin vakuutuksenottajan läsnä ollessa omaisuus tulee säilyttää lukitussa tilassa, johon tunkeutuminen edellyttää rakenteiden rikkomista. Tyypillistä murtovahingoille oli se, että niistä jää murtojäljet. Ehdoissa edellytetään, että vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan tulee päästä jokin rakenne murtamalla. Murtojälkiä ei ole tässä tapauksessa havaittu.

Vakuutusehtojen mukaisestavarkausvahingosta ei myöskään ollut kyse. Korvattavuuden edellytyksenä on, että anastustapahtuma havaitaan sen tapahtumahetkellä ja -paikalla sekä kyetään yksilöimään anastettu omaisuus ja antamaan anastajan tuntomerkit. Vahingon välittömällä havaittavuudella tarkoitetaan sitä, että anastus huomataan heti sen tapahtuessa henkilökunnan toimesta. Jos omaisuuden anastuksen esitetään tässä tapauksessa tapahtuneen, on tekijä joka tapauksessa jäänyt tuntemattomaksi.

Asiassa oli vielä huomattava se, että P Oy oli suhtautunut omaisuutensa säilytykseen asbestivahingon jälkeen täysin piittaamattomasti. P Oy:n asiamiehen vakuutusyhtiölle 14.6.2013 lähettämässä sähköpostiviestissä oli kerrottu, että "päämieheni on ilmoittanut taloyhtiölle, että hän ei enää ota omaisuutta haltuunsa eikä käsittele sitä eikä muutoinkaan ole siitä vastuussa". Omaisuutta oli kaikesta päätellen säilytetty lukitsemattomassa tilassa. Tällaisessa tilanteessa ja näin omaisuutta säilyttäen tapahtunutta varkautta ei voitu vakuutusyhtiön käsityksen mukaan pitää edes odottamattomana, jos varkaus oli ylipäätänsä tapahtunut, ottaen erityisesti huomioon sen, että tiloissa oli käynnissä linjastosaneeraus ja sen myötä siellä oli liikkunut paljon ulkopuolisia henkilöitä.

Oli vielä otettava huomioon, mitä selvitystä vakuutusyhtiö oli saanut varastossa olleesta omaisuudesta ja mitä näyttöä P Oy oli menetetystä omaisuudesta esittänyt. Asiassa oli ilmennyt ristiriitaisuuksia, joihin vakuutusyhtiö ei ollut saanut vakuutuksenottajalta luotettavaa selvitystä edes vakuutustutkijan haastateltua yhtiön edustajaa. Vakuutusyhtiölle ei selvinnyt, oliko asiassa annettu omaisuuden määrästä mahdollisesti väärää tai virheellistä tietoa.

Vakuutuksenottaja oli toimittanut vakuutusyhtiöön vahinkoluettelon 8.5.2013. Siinä oli esitetty vakuutuksenottajan käsitys vahingoittuneesta omaisuudesta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan käydessä vahinkopaikalla 20.6.2013 tiloissa ei kuitenkaan ollut kaikkea luettelossa mainittua omaisuutta. Vakuutuksenottaja oli perustellut eroavaisuutta myöhemmin sillä, että joku oli käynyt anastamassa omaisuutta.

Putkiurakoitsijan edustaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiön vahinkotarkastajalle tarkastuksen yhteydessä 20.6.2013, että tiloissa oli tuolloin ollut täsmälleen sama omaisuus kuin aiemmin keväällä helmi-maaliskuussa tavaroita puhdistettaessa. Putkiyhtiön edustajan vahinkotarkastajalle antaman selvityksen mukaan vahinkoluettelossa oli ollut sellaista tavaraa, jota varastossa ei keväällä missään vaiheessa ollut eikä sitä sieltä ollut sinä aikana voitu varastaakaan.

Jos varkaus oli tapahtunut, oli sen tullut tapahtua ennen esineiden puhdistamista. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska P Oy:n edustaja oli ainakin tutkintailmoituksessa olleen maininnan mukaan tarkastanut tavarat suoritetun puhdistuksen jälkeen. Tässä yhteydessä hän ei väittänyt, että jotain olisi kadonnut. Lisäksi P Oy oli itsekin ilmoittanut varkausajankohdaksi vasta kesäkuun. Asiassa oli ristiriita siinä, mitä urakoitsija ja toisaalta P Oy olivat ilmoittaneet tavaroiden määrästä kellaritilassa. Vakuutusyhtiö ei ollut saanut varastetusta omaisuudesta muuta näyttöä kuin P Oy:n vahinkoluettelon. Epäselväksi asiassa oli siis jäänyt, oliko varastossa missään vaiheessa ollut kaikkea vahinkoluettelon mukaista omaisuutta.

Vakuutuksenottajan lisävastine

Vakuutuksenottaja on lausunut 25.4.2014 päivätyssä vastineessaan, että on sivuseikka, milloin pölyyntyminen oli tapahtunut. Tavarat olivat olleet varastossa ja jossain vaiheessa niihin oli mennyt asbestipölyä. Kun P Oy:n edustaja ei ollut ollut tapahtumaketjusta tietoinen, ei pölyyntymisen ajankohdalla ollut merkitystä. Vahinko oli ollut äkillinen, sillä vahinko oli aiheutunut sillä hetkellä, kun asbestipöly oli ensimmäisen kerran osunut tavaroihin. Puhdistus oli ollut vailla merkitystä. Tavaroita ei voitu enää käyttää siihen tarkoitukseen, johon ne oli hankittu.

Oli riidatonta, että varkausvahinko oli tapahtunut sen jälkeen, kun P Oy:n edustaja oli todennut kaiken omaisuuden käyttökelvottomaksi. Lukittu tila ei ollut enää tarpeen, koska vaaranvastuu oli siirtynyt vakuutusyhtiölle. Vakuutuksenottajan mukaan tavaroiden häviämisen syynä ei voinut olla mikään muu kuin varkaus. Vakuutuksenottajan mukaan korvaus olisi kuitenkin ensisijaisesti maksettava asbestivahinkona. Tavallinen pöly oli vaaratonta, eikä olisi sellaisenaan turmellut omaisuutta. Vaikka suuri osa olisi ollut muuta pölyä, on asbestipöly se, joka vahingon oli aiheuttanut.

Vakuutuksenottajan mukaan asiassa ei ollut perusteltu, miksi ristiriitaisten tietojen antaminen olisi esteenä korvauksen suorittamiselle. Myöskään vakuutusyhtiön väitettä siitä, että omaisuusluetteloa olisi pidettävä epäluotettavana, ei ollut perusteltu. Vakuutuksenottajan mukaan tapahtumien yksityiskohtia koskevat epäselvyydet eivät voi olla korvauksen maksamisen este, koska vain vakuutuksenottajan vilpillinen toiminta voi johtaa korvauksen epäämiseen.

Selvitykset

Vakuutuksenottaja on kertonut vakuutusyhtiön 10.9.2013 päivätyn keskusteluasiakirjan mukaan tilanneensa Aluehallintoviraston tarkastajan, jonka mukaan tilaa ei ollut suojattu määräysten mukaisesti ennen asbestitöiden aloittamista.

P Oy:n edustaja on kertonut, ettei häntä informoitu tavaroiden puhdistuksesta. Kaikki tavarat olivat vielä paikallaan, kun hän tammikuun ja helmikuun välisenä aikana avasi varaston oven isännöitsijältä saamansa kehotuksen mukaisesti.

Vakuutusyhtiön ja Aluehallintoviraston keskustelusta tehdyn muistion perusteella virastosta ei ole kerrottu, ettei omaisuutta voitaisi puhdistaa. Vakuutuksenottaja oli sen sijaan kertonut, ettei tavaroita voida puhdistaa. Vakuutusyhtiön edustaja oli kertonut vakuutuksenottajalle, että korvauksen määrä rajoittuu puhdistuskustannuksiin.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan 20.6.2013 kirjaaman muistion mukaan kellarikomerossa ei ollut tehty purkutöitä, mutta asbestia on voinut päästä huonokuntoisten putkien ja putkieristeiden myötä kellaritilaan.

Vakuutuksenottaja kertoo lähteneensä matkoille joulukuussa 2012 ja palattuaan sieltä tammikuun lopulla vuonna 2013 käyneensä varastolla vaihtamassa tavaroita ja sen jälkeen lähteneensä takaisin matkoille. Vakuutuksenottaja kertoo, ettei tunnista kuvissa olevia tavaroita kuten maalipurkkeja, lautoja ja räsymattoja. Kuvat oli otettu vahinkopaikalta. Vakuutusyhtiön tarkastaja ei ollut koskaan pyytänyt lupaa päästä tarkastamaan tilaa.

Varastossa ollut omaisuus oli P Oy:n edustajan laatiman tarpeistoluettelon mukainen. Suurin osa luettelon tavaroista on ollut pysyvästi varastossa, ja kyse on tavaroista, joita tarvitaan usein matkoilla. Vaatteet, lumilaudat ja muut sellaiset tavarat päivitetään vuosittain. Edustajan mukaan kukaan ei koskaan pyytänyt häntä tyhjentämään varastoa. Hänen mukaansa ongelmat alkoivat siitä, kun hän meni ensimmäisen kerran irtisanomisen jälkeen varastolle tammikuussa 2013 ja huomasi vahingon tapahtuneen. Silloin varastossa oli vakuutuksenottajan mukaan kaikki luettelon mukainen omaisuus.

Vakuutuksenottaja otti yhteyttä isännöitsijään, joka kertoi hänelle myöhemmin, ettei tila kuulunut P Oy:lle ja ilmoitti, että yhtiölle oli tiedotettu tyhjennysmääräyksestä.

M Oy: mittausraportin mukaan kellarissa suoritettiin asbestipitoisuuksien mittaus 1.3.2013. Analyysilausuntojen mukaan tila alitti kaikki Suomessa asetetut raja-arvot ilman asbestipitoisuudelle, joten tilaa voitiin pitää turvallisena tässä suhteessa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.

Kohdan 201.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu:

- kulumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, pölystä, noesta, lämpötilan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä

- varkaudesta, joka ei ole yksilöity välittömästi havaittu anastus. Korvattavuuden edellytyksenä on, että
toimipaikan henkilökunta havaitsee anastuksen tapahtumahetkellä ja -paikalla sekä kykenee yksilöimään anastetun omaisuuden ja antamaan anastajan tuntomerkit. Varkausvahinko korvataan myös, jos anastus on tapahtunut murtautumalla vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue.

Yleisten ehtojen kohdan 9 mukaan vahinkotapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka toteutuminen ja ajankohta on äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja P Oy on ollut vuokralaisena asunto-osakeyhtiössä, jossa on aloitettu putkisaneeraus vuoden 2012 lopulla. Sen yhteydessä kellaritiloissa havaittiin asbestia. P Oy:llä oli kellarissa tavaroita, joihin asbesti levisi. Varastotilan lukko poistettiin asunto-osakeyhtiön kehotuksesta, jolloin P Oy:n tavarat eivät ilmoituksen mukaan enää olleet kellarikomerossa. Korvausta 22 093 euron arvoisista tavaroista on haettu yrityksen omaisuusvakuutuksesta.

Asiassa on riitaa siitä, onko kyseessä ollut vakuutusehtojen mukainen varkausvahinko. Lisäksi kyse on sen arvioimisesta, tulisiko vakuutuksenottajalle suorittaa korvausta asbestin ja muun rakennuspölyn aiheuttamasta pölyyntymisestä vakuutuksen perusteella.

Varkausvahinko

Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei suoriteta korvausta varkaudesta, joka ei ole yksilöity välittömästi havaittu anastus. Korvattavuuden edellytyksenä on, että toimipaikan henkilökunta havaitsee anastuksen tapahtumahetkellä ja -paikalla sekä kykenee yksilöimään anastetun omaisuuden ja antamaan anastajan tuntomerkit. Varkausvahinko korvataan myös, jos anastus on tapahtunut murtautumalla vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt epäselväksi, mitä tavaroille on tapahtunut lukon auki jättämisen jälkeen. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että kyseessä ei ole ollut anastus, joka olisi tapahtunut murtautumalla, sillä selvitysten perusteella kellaritila ei ole ollut lukittu. Vakuutusehtojen mukaan korvausta ei suoriteta varkaudesta, joka ei ole yksilöity välittömästi havaittu anastus, joten korvausta ei voida suorittaa myöskään varkautta koskevan ehtokohdan perusteella.

Asbestivahinko

Vakuutuksenottajan mukaan korvaus tulisi suorittaa ensisijaisesti asbestivahinkona. Asiassa on epäselvää, milloin asbestivahinko on tapahtunut ja onko kyseessä ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Riitaa on myös siitä, onko vakuutuksenottajalle aiheutunut vahinkoa asbestista.

Vakuutuksenottajan edustaja on kertonut, ettei hän ole tiennyt tulevasta putkistosaneerauksesta ja näin ollen hän katsoo, että vahinko on ollut ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiön mukaan hänen olisi kuitenkin pitänyt tietää siirtokehotuksesta eikä vahinko ole tästä syystä ennalta arvaamaton. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on saanut tiedon putkitöistä 12.11.2012 päivätyn ja vakuutuksenottajan allekirjoittaman irtisanomisilmoituksen perusteella. Irtisanomisilmoituksen mukaan putkityöt alkavat kiinteistössä 7.1.2013. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on ollut jo vuonna 2012 tietoinen putkitöistä.

Tavaroiden siirtokehotusten tiedottamisen on käytännössä hoitanut asbestiurakoitsija yhdessä kohteen pääurakoitsijan kanssa. Kellaritilojen tyhjentämisvelvollisuudesta on tiedotettu käyttäjiä komeroiden oviin kiinnitetyillä tiedotteilla. Siirtokehotus on ollut lisäksi luettavissa ainakin asunto-osakeyhtiön ilmoitustaululla. Vakuutuksenottajaeivoi vedota tietämättömyyteen, kun asiasta on näin tiedotettu.

Pätevä peruste tietämättömyydelle ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole se, että yrittäjät kulkevat rakennukseen toista ovea käyttäen. Kiinteistön käyttäjillä on velvollisuus seurata taloyhtiön omaa ilmoitustaulua, jossa tiedotetaan kaikista taloyhtiön ajankohtaisista asioista, kuten tulevista remonteista ja veden katkaisemisesta. Koska tyhjennyskehotuksesta ja remontista on tässä tapauksessa tiedotettu asunto-osakeyhtiön ilmoitustaululla, kellarikomeron ovessa ja irtisanomisilmoituksessa, katsoo Vakuutuslautakunta, ettei vakuutuksenottajalle remonttipölystä ja asbestista aiheutuneiden vahinkojen voida katsoa olleen ennalta arvaamattomia. Odottamattomia ne olisivat silloin, jos tietoa urakasta ja tyhjennyskehotuksesta ei olisi etukäteen lainkaan annettu.

Asbestisaneerausyritys on puhdistanut tuotteet ja 1.3.2013 päivätyn asbestimittausyrityksen tiedonannon mukaan tilat olivat asbestin suhteen turvalliset. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että tuotteet eivät olisi olleet käyttökelpoisia puhdistuksen jälkeen. Esitetyn selvityksen mukaan puhdistuksesta ei ole aiheutunut kuluja vakuutuksenottajalle. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajalle ole aiheutunut kustannuksia asbestipölystä, eikä korvausta voida suorittaa vakuutuksesta.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsenet Paloranta ja Vainio. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA