Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva rakennusliike O.R. Oy oli tehnyt uudisrakennus- työmaalla maantiivistystyötä syksyllä 2011. Naapuritontilla olevan talon omistaja ja vahingonkärsinyt S.S. oli esittänyt, että hänen rakennuksensa sokkeliin oli tullut maantiivistystyön aiheuttaman tärinän johdosta halkeamia.

Korvausta S.S:n rakennuksen sokkelivaurioista haettiin rakennusliikkeen toiminnanharjoittajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa on evätty S.S:n korvausvaatimus katsoen, että esitetyt S.S:n rakennuksen vauriot eivät ole syy-yhteydessä vakuutuksenottajan maantiivistystyöhön. Maantiivistykseen liittyvät pohjatyöt oli tehty syksyllä 2011 ja maatyöt tiivistetty tavanomaisella noin 400 kg:n maantiivistäjällä.

Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa asiassa hankittuun tavarantarkastajan lausuntoon, jonka mukaan rakennustyön suorituksen jälkeen halkeamien aiheuttaja on vaikea löytää. Rakennustyömaan maantiivistäjän vaikutus leviää maaperän laatu huomioon ottaen säteittäisesti tärinäpisteestä. Lähellä olevat rakenteet ovat alttiimpia tärinän vaikutuksille. Tarkasteltava lähin J.S:n rakennuksen pääty oli lähimmillään noin 10–15 metrin etäisyydellä tiivistyskohteesta. Kauimpana oleva pääty oli noin 40–50 metrin etäisyydellä tiivistyskohteesta eli 3–4 kertaa kauempana. Halkeamien esiintymistiheydessä, halkeamien koossa ja sijainnissa ei ollut merkittäviä eroja lähimmän ja kauimman sokkelin kesken. Tavarantarkastajan näkemys asiassa on ollut, että mainittujen seikkojen perusteella ei voida osoittaa, että viereisen työmaan maantiivistyksellä olisi syy-yhteys sokkelihalkeamiin. Noin 5–10 vuotta vanhojen pientalojen sokkeleissa esiintyy melko usein eri syistä johtuvia halkea­mia.

Edellä mainituin perustein yhtiö toteaa, että koska syy-yhteyttä ei ole, ei korvausta myöskään vastuuvakuutuksen perusteella makseta.

Valitus

Vahingonkärsinyt S.S. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksensa perusteeksi S.S. on esittänyt muun muassa seuraavia seikkoja:

• Tarkastaja ei tiennyt tavarantarkastajakortissaan olevien numeroiden perusteita.
• Tarkastaja ei mainitse ennen ja tarkastuksen aikana käyttöönsä luovutettuja valokuvia, joista näkyy aitaelementtien olevan irti sekä rakennuttajan tavaroiden makaavan aidalla.
• Tarkastaja ei mainitse S.S:n toimittamia valokuvia ikkunat rikkoneesta vahinkotapahtumasta.
• Tarkastaja mainitsee saaneensa ääninäytteen, jossa lasit kilisevät S.S:n keittiön kaapeissa sekä lämminvesivaraaja pitää erittäin kovaa kolinaa ja ääntä S.S:n talon toisessa päädyssä maantyöstämisen aikana eräänä aamuna. Näyte on varmaan jätetty täysin ottamatta huomioon.
• a-talon sokkelit eivät ole piilossa pensaikossa.
• b-talon osalta tarkastaja löysi enemmän halkeamia ja asia sovittiinkin tässä yhteydessä.
• Aitaelementtien kiinnityksestä tehty johtopäätös on perustunut väärään lähtökohtaan, koska rakentaja oli lisännyt salaa uudet ruuvit toiselle puolelle.
• Tarkastaja ei ollut kirjannut eräiden irtokivien sijaintia S.S:n tontilla eikä tehnyt eräitä muitakaan kirjauksia.
• Tavarantarkastusraportissa mainitut mitat ovat hölynpölyä. Etäisyys on noin 4,5 metriä verrattuna 10–15 metriin. Myös halkeamat kyseessä olevassa päädyssä ovat suurempia.
• Lisäksi S.S. on esittänyt epäilyksen, onko tavarantarkastukseen mahdollisesti vaikuttanut osapuolten asuinsija, sukupuoli, poliittinen, etninen, kielellinen tai uskonnollinen tausta, erityisesti onko asianomainen evankelis-luterilaisessa kirkossa, lestadiolainen, Jehovan todistaja tai muu vastaava.

S.S. katsoo, että edellä mainittujen seikkojen perusteella käsillä olevassa asiassa tulisi rakennuksen kärsimät vauriot korvata toiminnanharjoittajan vastuuvakuutuksesta

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä päätöksessään lausutun.

Yhtiö toteaa vielä, että asiassa on vahinkotarkastajan käynnin jälkeen päädytty pyytämään lausuntoa keskuskauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta. Tarkastajan laatiman tarkastuskertomuksen mukaan rakennus- ja maantiivistystyön ja S.S:n asuinrakennuksen halkeamien välistä syy-yhteyttä ei ole voitu todeta olevan.

Vastineen mukaan vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on käynyt vahinkopaikalla 1.2.2011 ja todennut sokkelissa hiushalkeamia. Vahinkotarkastajan mukaan tässä tarkastuksessa ei ole voitu todeta vahinkojen syytä, eikä tarkastaja kertomansa mukaan ole ottanut kantaa korvattavuuteenkaan. Tavarantarkastajan 12.9.2012 kohteessa tekemään tarkastukseen ja hänen sen pohjalta laatimaansa tarkastuskertomukseen tulee lähtökohtaisesti voida luottaa, koska kysymyksessä on puolueeton ja asiantunteva tarkastaja. Tavarantarkastajan havainnoissa ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan havainnoissa ei ole ristiriitaa. Siltä osin kuin valituksessa on käsitelty tavarantarkastajan toimintaa ja ammattitaitoa, vakuutusyhtiö ei voi ottaa asiaan kantaa.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajana olevalle rakennusliikkeelle on varattu mahdollisuus antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottaja ei ole antanut asiassa vastinetta

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, ovatko S.S:n rakennuksessa havaitut sokkelivauriot aiheutuneet vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla maanrakennusliikkeen hänen omistamansa kiinteistön naapuritontilla loppusyksystä 2010 suorittamasta maantiivistystyöstä.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen viitaten ensinnäkin asiassa hankittuun keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausuntoon, jonka mukaan asiassa ei voida osoittaa syy-yhteyttä viereisen työmaan maantiivistyksellä ja A:n rakennuksen sokkelihalkeamilla. Myöskään yhtiön vahinkotarkastajan suorittamassa tarkastuksessa ei vahinkojen syy-yhteyttä maantiivistystyöhön pystytty toteamaan.

Lautakunnan käytettävissä on asian selvittelyn johdosta laadittu tavarantarkas­tuskertomus numero 5/2012, joka on päivätty 26.9.2012. Tavarantarkastuskertomuksen on laatinut maa- ja pohjarakennustekniikkaan erikoistunut tavarantarkastaja R.L..

Tavarantarkastuskertomuksen 26.9.2012 kohdasta 3 (tarkastustoimeksiannon sisältö) ilmenee myös, että tarkastustilaisuudessa oli esitetty, että tavaran- tarkastaja ”katsoisi tontin rajalla olevan väliaitaelementtien kiinnityksen aitatolppiin sekä kolmannen osapuolen ruohonleikkurista lentäneen kiven vastuukysymyksiä”. Tarkastaja oli todennut, että kiven lentäminen kolmannen osapuolen ruohonleikkurista b-talon ikkunaan ei kuulunut rakennustyön tavarantarkastajan toimialaan.

Lautakunta toteaa, että sen käytettävissä on auktorisoidun tavarantarkastajan tutkimuksiin pohjautuva tavarantarkastuskertomus sekä lisäksi sitä edeltävältä ajalta tehty vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan selvitys. Kummankaan selvityksen tai tehtyjen tutkimusten perusteella ei ollut voitu osoittaa, että S.S:n rakennuksessa havaitut sokkelivauriot olisivat syy-yhteydessä maantärytystyöhön.

S.S. on valituksessaan esittänyt erinäisiä väitteitä tavarantarkastajan toiminnan asiamukaisuudesta ja mahdollisesta puolueellisuudesta. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei pelkästään S.S:n esittämää väitettä voida pitää sellaisena riittävänä selvityksenä, jonka perusteella asiassa olisi päädyttävä riidanalaisen syy-yhteyskysymyksen osalta eri johtopäätökseen kuin mihin auktorisoitu tavarantarkastaja on lausunnossaan ja myös vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja eräiltä osin kertomuksessaan päätynyt.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut todeta syy-yhteyden olemassaoloa suoritettujen maantiivistystöiden ja S.S:n asuinrakennuksessa olevien vaurioiden välillä. Näin ollen kysymys ei ole maantiivistystyön suorittaneen vakuutuksenottajan vahingonkorvausvastuun piiriin kuuluvasta tapahtumasta, eikä myöskään korvausta rakennusliikkeen vastuuvakuutuksen perusteella tule maksettavaksi.

Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena, eikä suosita sitä muutettavaksi.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA