Vakuutuksenottajan tyttärellä oli syntymästään 17.2.1987 lähtien voimassa ollut yksityistapaturma- ja sairausvakuutus. Vakuutussopimusta tehtäessä noudatettujen vakuutusehtojen mukaan vakuutus päättyi sen vakuutuskauden päätyttyä, jonka aikana vakuutettu täyttää 20 vuotta. Vakuutukseen 1.7.1992 alkaen sovelletuissa vakuutusehdoissa vakuutusyhtiö jatkoi vakuutuksen voimassaoloaikaa 25 ikävuoteen asti. Vakuutusyhtiö muutti uudelleen vakuutusehtoja vuonna 1999, jolloin vakuutuksen päättymisikää laskettiin jälleen 20 vuoteen. Vakuutuksenottajan tyttären vakuutus päättyi siis vakuutusehtojen mukaan 28.2.2007 päättyneen vakuutuskauden lopussa.
Lausuntopyyntö
Vakuutuksenottajan mukaan vakuutus tehtiin vuonna 1986 ja sen sovittiin kestävän siihen asti kunnes lapsi täyttäisi 25 vuotta. Vakuutus jatkui muutetuin ehdoin 1.7.1992 alkaen, jolloin siinä oli sama loppumisajankohta kuin edellisessä. Nyt hän kuitenkin on saanut vakuutusyhtiöltä ilmoituksen vakuutuksen loppumisesta 17.2.2007, jolloin tytär täyttää 20 vuotta. Hän on yrittänyt neuvotella asiasta vakuutusyhtiön kanssa tuloksetta.
Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutuksen tulee olla voimassa sopimusten mukaan eli siihen asti kunnes tytär täyttää 25 vuotta. Jos uuden vakuutuksen ehtoja on huononnettu, niin vanhojen vakuutusten tulee olla alkuperäisiä, eikä niitä voi vakuutuksenottajan tietämättä ja suostumatta muuttaa. Tulee väistämättä ajatelleeksi, että vakuutusyhtiö haluaa vakuutetusta eroon, koska yhtiö joutuu vuosittain korvaamaan tyttären astmasta aiheutuvia lääkekuluja.
Vakuutuksenottaja on esittänyt vakuutusyhtiölle uuden vakuutuksen ottamista ehdolla, että lapsuudessa todetun astman hoitokulut otetaan edelleen huomioon eikä vakuutuksen hintaa sairauden vuoksi korotettaisi. Se ei kuitenkaan sopinut vakuutusyhtiölle. Vakuutuksenottaja tuntee tulleensa petetyksi; hän on koko ajan kuvitellut maksavansa vakuutusta, joka loppuu 17.2.2012. Hän vaatii vakuutuksen jatkamista alkuperäiseen ajankohtaan 17.2.2012 asti.
Vakuutusyhtiön vastine
Asian tausta
Vakuutusyhtiössä toteutettiin vuosina 1997-1999 mittava vakuutuskannan siirto vanhasta vakuutusjärjestelmästä uuteen järjestelmään. Tämä oli välttämätöntä, koska vanhaan järjestelmään ei ollut mahdollista tehdä vuoden 2000 vaatimia muutoksia. Siirtotoimenpiteet kohdistuivat kaikkiin vakuutuslajeihin, myös henkilövakuutuksiin. Samalla yhtiön tuotevalikoimaa yhdenmukaistettiin.
Siirron yhteydessä yhtiön nuorisovakuutukset muuttuivat lasten tapaturma- ja sairauskuluvakuutuksiksi. Vakuutusehtojen mukaisesti vakuutus päättyy sen vakuutuskauden päättyessä, jonka aikana vakuutettu täyttää 20 vuotta. Jos vakuutettu oli ehtinyt täyttää 20 vuotta ennen siirtotoimenpiteitä, vakuutusta jatkettiin poikkeusjärjestelyin 25-vuotiaaksi asti. Muutoksista tiedotettiin asiakkaille erillisellä kirjeellä.
Vakuutetun vakuutus siirtyi uuteen järjestelmään 1.3.1999 alkaen ja samalla vakuutus muutettiin. Muutoshetkellä vakuutettu oli 12-vuotias. Hyvissä ajoin ennen vakuutuskauden vaihtumista vakuutuksenottajalle postitettiin tiedote vakuutussopimuksen muuttumisesta ja muutoksen keskeisestä sisällöstä. Vakuutussopimuksen muuttumisen jälkeen vakuutuksenottajalle on postitettu sopimuksen keskeisestä sisällöstä kertova vakuutuskirja ja vakuutusehdot.
Vakuutuksenottaja on tehnyt vakuutuksen vuonna 1987. Silloin hänelle on toimitettu 1.3.1984 alkaen voimassa olleet vakuutusehdot. Kyseisten ehtojen kohdassa 6.4.1 todetaan vakuutusehtojen muuttaminen sallituksi. Kun vakuutusehtoja on vuonna 1999 muutettu, on ollut voimassa nykyinen vakuutussopimuslaki ja 1.8.1995 alkaen voimassa olleissa ehdoissa ja vakuutuskirjassa on ollut maininta vakuutusyhtiön oikeudesta muuttaa vakuutusehtoja.
Tapauksen arviointi
Vakuutussopimuslain 17 §:n perusteella vakuutusyhtiöllä olisi ollut oikeus irtisanoa vakuutus, koska vakuutustuote poistettiin, eikä missään nimessä ollut kysymys vakuutetun terveydentilaan liittyvästä irtisanomisesta. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole halunnut irtisanoa vakuutusta, kun asiakkaalle on pystytty tarjoamaan uusi tuote, jossa on vain vähäisiä muutoksia verrattuna vanhaan tuotteeseen. Vakuutuksen voimassaolon lyhentämistä 25 vuodesta 20 vuoteen on pidettävä vähäisenä muutoksena.
Vakuutussopimuslain 17 §:n perusteella vakuutusyhtiöllä olisi ollut oikeus irtisanoa vakuutus, koska vakuutustuote poistettiin, eikä missään nimessä ollut kysymys vakuutetun terveydentilaan liittyvästä irtisanomisesta. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole halunnut irtisanoa vakuutusta, kun asiakkaalle on pystytty tarjoamaan uusi tuote, jossa on vain vähäisiä muutoksia verrattuna vanhaan tuotteeseen. Vakuutuksen voimassaolon lyhentämistä 25 vuodesta 20 vuoteen on pidettävä vähäisenä muutoksena.
Kun vakuutusyhtiö on vielä ilmoittanut muutoksista lain mukaisesti ja kertonut asiakkaalle mahdollisuudesta irtisanoa vakuutus, mikäli hän ei hyväksy uuden vakuutuksen ehtoja, on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tilanteessa toimittu vakuutussopimuslain ja ehtojen edellyttämällä tavalla. Ehtojen muutos tehtiin kaikille muutoshetkellä alle 20-vuotiaille vakuutetuille, joten vakuutettujen terveydentilalla tai sattuneilla vahingoilla ei ollut mitään merkitystä toimenpiteeseen.
Vakuutusyhtiö on moneen eri otteeseen tiedottanut asiakkaita muutoksista. Vakuutuksenottaja on saanut tiedotteet. Ne on lähetetty noin seitsemän vuotta sitten. Vakuutuksenottaja on saanut myös muutoksen jälkeen vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, joissa on todettu muutoksesta. Vakuutuskirja on lähetetty vuosittain asiakkaalle. Vakuutuksenottaja on kuitenkin reklamoinut asiasta vasta vuonna 2007. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vakuutuksenottaja on varmasti saanut muutoksesta tiedon jo 1999 ja hänen olisi pitänyt silloin reklamoida asiasta. Vakuutussopimuksen muutosten on täytynyt tulla vakuutuksenottajaa sitovaksi, koska hän ei ole niistä reklamoinut riittävän ajoissa.
Vakuutussopimuslain 20 §:n perusteella vakuutusyhtiöllä on ollut ja on edelleen mahdollisuus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden päättyessä. Näin ollen menettelytapa olisi voinut olla se, että vakuutusyhtiö olisi irtisanonut kaikki kyseiset vakuutukset silloin, kun vakuutettu täyttää 20 vuotta. Nyt on kuitenkin haluttu avoimesti informoida asiakasta heti, kun on tiedetty, että koko vakuutuskantaan tehdään kyseinen muutos. Kun vakuutus on aikoinaan vuonna 1987 tehty, on vakuutuksen päättymisikä ollut 20 vuotta. Välillä vakuutuksen päättymisikää nostettiin 25 vuoteen.
Yhteenveto
Vakuutuskirjoissa ja vakuutusehdoissa on johdonmukaisesti ollut kulloinkin voimassa olevan vakuutussopimuslain edellyttämät ilmoitukset vakuutusehtojen muuttamisesta ja vakuutuksen irtisanomisesta. Vakuutuskannan siirron ja vakuutusehtojen yhtenäistämisen yhteydessä yhtiö on muuttanut vakuutusehtojen voimassaoloikärajaa 25 vuodesta 20 vuoteen kaikkien alle 20-vuotiaiden vakuutettujen osalta. Muutoksesta on tiedotettu kaikille useaan otteeseen, myös vakuutuksenottajalle.
Vakuutuskirjoissa ja vakuutusehdoissa on johdonmukaisesti ollut kulloinkin voimassa olevan vakuutussopimuslain edellyttämät ilmoitukset vakuutusehtojen muuttamisesta ja vakuutuksen irtisanomisesta. Vakuutuskannan siirron ja vakuutusehtojen yhtenäistämisen yhteydessä yhtiö on muuttanut vakuutusehtojen voimassaoloikärajaa 25 vuodesta 20 vuoteen kaikkien alle 20-vuotiaiden vakuutettujen osalta. Muutoksesta on tiedotettu kaikille useaan otteeseen, myös vakuutuksenottajalle.
Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tehty muutos on ollut vähäinen, ja se on voitu tehdä. Lisäksi vakuutuksenottaja on vasta nyt reklamoinut asiasta, joten voidaan katsoa muutoksen tulleen häntä sitovaksi. Tämän lisäksi vakuutusyhtiö olisi voinut ehtojen ja lain mukaan irtisanoa kyseisen vakuutuksen silloin tai vasta nyt, kun 20 vuoden ikä on tullut voimaan. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että sillä on ollut oikeus muuttaa vakuutusta siten, että vakuutuksen voimassaolo päättyy vakuutetun täytettyä 20 vuotta.
Lausunnonpyytäjän lisäkirjelmä
Lautakunnalle toimittamassaan lisäkirjelmässä vakuutuksenottaja toteaa, ettei hän ole voinut valittaa asiasta aikaisemmin, koska hänelle koko ajan vakuutettiin vakuutuksen olevan voimassa siihen asti, kunnes lapsi olisi 25-vuotias. Vakuutusyhtiöstä myönnetäänkin, että jotkut vakuutuksista on pidetty ennallaan, vaikka uudet vakuutukset muutettiin. Näin ollen vakuutuksenottajat on laitettu eriarvoiseen asemaan, mikä ei voi olla laillista.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Ratkaistava kysymys
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vuonna 1999 muuttaa vakuutuksenottajan tyttären yksityistapaturma- ja sairausvakuutuksen vakuutusehtoja siten, että vakuutuksen voimassaolon yläikärajaa on alennettu 25 vuoden iästä 20 vuoteen. Vakuutukseen sen vuonna 1987 alkaessa sovellettujen vuodelta 1984 olleiden vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen päättymisikä on ollut 20 vuotta. Vakuutusyhtiö on myöhemmin jatkanut vakuutuksen voimassaoloa 25 ikävuoteen saakka. Nyt riidanalaisen vakuutusehtojen muuttamisen aikaan vakuutuksessa on noudatettu 1.8.1995 alkaen voimassa olleita vakuutusehtoja.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutuksenantajan henkilövakuutuksen irtisanomisoikeutta koskevan vakuutussopimuslain 17 §:n 2 momentin mukaan sellaisen tapaturmavakuutuksen ja sairausvakuutuksen ehdoissa, jonka vakuutusmaksu on sovittu suoritettavaksi säännöllisin väliajoin (vakuutusmaksukausi), voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutusmaksukauden lopussa. Jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, vakuutuksenantajalla on vastaavasti oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi kalenterivuoden lopussa. Vakuutusta ei kuitenkaan saa irtisanoa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut.
Vakuutussopimuslain 20 §:n, henkilövakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen, 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa muuttaa henkilövakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja muissa kuin tässä pykälässä ja 25 ja 27 §:ssä säädetyissä tapauksissa.
20 §:n 2 momentin mukaan henkilövakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja ei kuitenkaan saa muuttaa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut.
20 §:n 4 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä henkilövakuutuksen vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.
20 §:n 6 momentin mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Vakuutuksen 1.8.1995 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4 alakohdan vakuutusehtojen ja -maksuperusteiden muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa mukaan vakuutusyhtiö voi muuttaa vakuutusehtoja, -maksuja ja muita sopimusehtoja, kun perusteena on
- uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys
- ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos, kuten kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai suuronnettomuus.
Vakuutusyhtiö voi lisäksi tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutusturvan keskeiseen sisältöön. Jos vakuutusyhtiö tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, yhtiön on ilmoitettava vakuutuksenottajalle muutoksista ja niiden perusteista viimeistään 30 päivää ennen seuraavan vakuutuskauden alkua. Vakuutus jatkuu tällöin muutettuna, ellei vakuutuksenottaja irtisano vakuutusta kirjallisesti ennen uuden vakuutuskauden alkua.
Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, -maksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoidun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanomisesta ja vakuutusturvan katkaisemisesta on ilmoitettava vakuutuksenottajalle viimeistään 30 päivää ennen vakuutuskauden päättymistä.
Asian arviointi
Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 20 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja vakuutusehdoissa etukäteen yksilöidyllä perusteella. Tässä tapauksessa puheena olevaan vakuutukseen ennen ehtomuutosta sovellettujen vakuutusehtojen mukaan perusteena muutoksille ovat voineet olla: uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys taikka ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos, kuten kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai suuronnettomuus.
Vakuutusyhtiön mukaan syy vakuutuksen voimassaoloa koskevan yläikärajan alentamiseen 25 vuodesta 20 vuoteen on ollut vakuutusehtojen yhtenäistäminen vakuutusten hoitojärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Vakuutusyhtiön ehtomuutokselle esittämä syy ei kuulu vakuutusehtojen kohdassa 4 yksilöityihin muutosperusteisiin. Vakuutusyhtiöllä on siten ollut oikeus laskea vakuutuksen voimassaolon yläikärajaa vain, mikäli sitä voitaisiin pitää vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 20 §:n 4 momentin mukaisena vähäisenä muutoksena.
Lautakunta toteaa, että puheena oleva ehtomuutos on merkinnyt koko vakuutusturvan voimassaoloajan lyhentämistä viidellä vuodella. Muutos on yksityistapaturma- ja sairausvakuutuksessa olennainen etenkin sellaisten vakuutettujen osalta, joille on puhjennut sairausvakuutusosasta korvattavia pitkäaikaisia sairauksia. Olemassa olevat sairaudet voivat näet joko kokonaan estää jatkovakuutusturvan saamisen tai joka tapauksessa mainitut sairaudet rajataan jatkossa vakuutusturvan ulkopuolelle. Sanotuista syistä lautakunta katsoo, että kysymyksessä olevaa vakuutusturvan voimassaoloajan rajaamista ei voida pitää vakuutussopimuslain mukaisena vähäisenä muutoksena.
Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutussopimuslain ja vakuutuksessa noudatettujen 1.8.1995 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole ollut oikeutta alentaa vakuutuksen voimassaolon yläikärajaa vakuutuksenottajalle ilmoittamallaan tavalla. Koska vakuutusehtoihin tehty muutos on ollut pakottavan lainsäädännön vastainen ja sitä on sellaisena pidettävä mitättömänä, se seikka, että vakuutuksenottaja on reklamoinut asiasta vakuutusyhtiölle vasta vuonna 2007, ei tee ehtomuutosta päteväksi. Myöskään se, että vakuutusyhtiö olisi esittämällään tavalla voinut irtisanoa vakuutuksen vuonna 1999 tai myöhemmin vakuutuskauden vaihteessa, ei vaikuta siihen, millä perustein vakuutusehtojen muuttamisen pätevyyttä on lain mukaan arvioitava.
Selostetuista syistä vakuutusyhtiön vakuutuksenottajalle vuonna 1999 ilmoittama vakuutuksen voimassaolon yläikärajan alentaminen 25 vuodesta 20 vuoteen ei ole tullut vakuutussopimuksessa voimaan. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole saanut sitä vakuutukseen soveltaa vaan vakuutussopimuksen on vakuutuksenottajan niin halutessa katsottava olevan edelleen voimassa kuitenkin enintään vakuutussopimuksessa ennen ehtomuutosta sovellettuun 25 vuoden päättymisikään saakka.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Koskiniemi. Sihteerinä toimi Isokoski.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA