Tapahtumatiedot

Asianajaja A oli kutsuttu 26.7.2012 mm. sydämen vajaatoiminnasta, lievästä kognitiivisesta heikentymisestä sekä makulan kuivasta vanhuuden rappeumasta kärsivän B:n (syntynyt vuonna 1920) luokse sairaalaan testamentin tekemistä varten. Hän saneli testamentin sisällön A:n ja sosiaalityöntekijä C:n läsnä ollessa. Tilaisuudessa ei laadittu määrämuotoista kirjallista testamenttia, koska B oli hyvin väsynyt. A:n asianajolaskun maksoi B:n veli D.

B kuoli 17.8.2012. A on katsonut 17.8.2012 päivätyssä muistiossaan, että kyseessä oli hätätilatestamentti. Tilaisuudessa B sai ilmaistua testamenttaustahtonsa. A:n mukaan B sanoi, että ”kaikki hänen omaisuutensa on jaettava tasapuolisesti lain mukaan kaikkien hänen sukulaistensa kesken”. Siteeraus oli tehty sairaalassa tehtyjen muistiinpanojen perusteella. A:n mukaan B oli erittäin väsynyt ja hänen oli perussairautensa vuoksi vaikea hengittää ja puhua. A:n mukaan B oli tietoinen sairautensa vaiheesta ja sen vakavuudesta. A:lle jäi muistion mukaan selkeä käsitys siitä, että B:n ilmaisu vastasi tämän tahtoa.

B:n sukulaiset D, E, F, G ja H ovat vaatineet kuolinpesän alkukokouksessa 28.8.2013, että B:n katsottaisiin peruneen hätätilatestamentilla kummityttärensä I:n hyväksi 28.1.2004 tekemänsä määrämuotoisen testamentin. Pesäjakajan mukaan oli jäänyt näyttämättä, että aikaisempi testamentti olisi peruutettu B:n tahdonilmaisulla 26.7.2012.

D, E, F, G ja H ovat vaatineet A:lta vahingonkorvauksena 96 818 euroa, joka olisi ollut vastannut korvauksenhakijoiden yhteenlaskettua perintöosuutta, jos B:n tahdonilmaisu olisi hyväksytty testamenttina. A oli hakenut korvausta asianajajan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö oli katsonut korvauspäätöksessään, ettei A ollut aiheuttanut korvauksenhakijoille vahinkoa.

Asiakkaan valitus

D, E, F, G ja H ovat lausuneet valituksessaan, että testamentin teko oli jäänyt kesken ja A:n olisi pitänyt asianajajana tietää miten testamentti tulee tehdä, jotta sitä voidaan pitää pätevänä. Korvauksenhakijoiden mukaan A:n olisi tullut tarvittaessa liikuttaa B:n kättä, jotta hän olisi voinut allekirjoittaa määrämuotoisen testamentin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että se seikka, oliko tahdonilmaisussa kysymys hätätilatestamentista, edellyttäisi henkilötodistelua ja asia tulisi ratkaista perintökaaren mukaisin muutoksenhakukeinoin. Asianajaja ei ole toiminut virheellisesti eikä vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta varallisuusvastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden lausua asiassa. Vakuutuksenottajalla ei ollut lisättävää asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutuksenottaja aiheuttanut korvauksenhakijoille vahinkoa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Perintökaaren 10 luvun 1 §:n mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

Perintökaaren 10 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan joka sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi on estynyt tekemästä testamenttia 1 §:ssä säädetyllä tavalla, saa tehdä sen suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä tai todistajittakin omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla.

Perintökaaren 10 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan jos testamentin tekijä on siinä järjestyksessä, kuin testamentin tekemisestä on säädetty, peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton.

Vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan toiselle aiheuttama sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja josta vakuutuksenottaja on vakuutuskauden aikana vakuutetussa toiminnassaan tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena, voimassa olevan oikeuden mukaan, korvausvastuussa toimeksiantajalleen tai muulle henkilölle. Lisäksi edellytetään, että vahinko kirjallisesti ilmoitetaan vakuutusyhtiölle vakuutuskauden aikana.

Asian arviointi

A oli kutsuttu sairaalaan testamentin tekoa varten. A:n toimeksiantajana oli B, joka oli sairaalassa ollessaan A:n ja sosiaalityöntekijä C:n läsnä ollessa ilmaissut tahtonsa, että kaikki hänen omaisuutensa jaettaisiin sukulaisten kesken. Kirjallista testamenttia ei laadittu, koska B oli hyvin väsynyt ja voimaton. C:n mukaan B oli ilmoittanut, ettei hän ”jaksaisi nyt, mutta myöhemmin”. Kirjallisen testamentin tekeminen jäi kesken B:n voinnin vuoksi, eikä B ottanut myöhemmin yhteyttä A:han.

B:n kuoltua hänen sukulaisensa olivat vaatineet kuolinpesän alkukokouksessa, että B:n katsottaisiin peruneen hätätilatestamentilla kummityttärensä I:n hyväksi 28.1.2004 tekemänsä määrämuotoisen testamentin. Pesänjakaja oli hylännyt vaatimuksen.

Asiassa on riitaa siitä, olisiko A:n tullut ryhtyä toimiin määrämuotoisen testamentin aikaansaamiseksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että syynä testamentin laatimisen keskeytymiseen oli ollut B:n voimattomuus eikä mikään laiminlyönti A:n puolella. A oli ilmoittanut voivansa tulla paikalle myöhemmin testamentin tekoa varten, mutta B ei enää ottanut häneen yhteyttä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että aikaisemman, kummityttären hyväksi laaditun testamentin peruuttamiseksi oli perintökaaren 10:5.1:n mukaan ollut riittävää, että B oli selvästi ilmaissut, ettei aikaisempi testamentti vastannut enää hänen viimeistä tahtoaan. B oli sairaalassa ollessaan A:n ja sosiaalityöntekijä C:n läsnä ollessa ilmaissut tahtonsa, että kaikki omaisuus jaetaan sukulaisten kesken. Koska tämä ilmaisu oli ollut riittävä peruuttamaan aikaisemman testamentin, uuden määrämuotoisen testamentin tekeminen ei olisi ollut tarpeellista. Vaikka siis katsottaisiin, että A:n olisi tullut toimia sairaalassa aktiivisemmin määrämuotoisen testamentin aikaansaamiseksi, tämän väitetyn laiminlyönnin ei voitaisi katsoa olevan syy-yhteydessä korvauksenhakijoiden menetykseen, vaan he olisivat hyvin todennäköisesti voineet saada haluamansa lopputuloksen aikaan moittimalla oikea-aikaisesti pesänjakajan päätöstä.

Koska A ei ole korvausvastuussa korvauksenhakijoille aiheutuneesta vahingosta, vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta suorittaa korvausta vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Toimi