Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan yrityksen työntekijä asensi työn kohteena olleeseen lattiakaivoon vääränlaisen kiristysrenkaan vuonna 2007, mistä aiheutui kosteusvahinko, joka todettiin kesäkuussa 2013. Korvausta 18 622,86 euron korjauskuluista on haettu yrityksen vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on lausunut 12.11.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei vakuutus lähtökohtaisesti korvaa lainkaan vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta. Vakuutus korvaa kuitenkin vahingon, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttyvän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti. Koska tällaisesta tapahtumasta ei ollut kyse, vahinkoa ei korvattu.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on todennut 3.3.2014 päivätyssä valituksessaan, että lattiakaivoon oli asennettu vääränlainen kiristysrengas, minkä vuoksi se ei tullut tiiviiksi ja vettä oli valunut rakenteisiin. Vuotaminen oli alkanut heti asennuksen jälkeen ja jatkunut vuoteen 2013 saakka, jolloin vesi oli tullut läpi materiaaleista. Vakuutuksenottajan mukaan vastuuvakuutuksen perusajatuksen mukaan asiassa oli tarkasteltava sitä, oliko vahinko aiheutettu äkillisellä vai jatketulla teolla, eikä sitä kuinka pitkän ajan kuluttua vahingon aiheuttaneesta teosta seuraus oli havaittu.

Vakuutusyhtiön soveltama rajoitusehto oli vastuuvakuutuksen ja vahingonkorvausoikeuden perusajatuksen vastainen ja se sopi lähinnä omaisuusvakuutuksen ehtokohdaksi. Vastuuvakuutuksessa kyseinen ehtokohta mitätöi vakuutusturvan lähes olemattomaksi. Vakuutuksenottajan mukaan arvaamattomuusedellytys ei sovi vastuuvakuutuksen henkeen, koska tuottamukselliseksi katsotaan teko, jonka seuraus voidaan tietyllä todennäköisyydellä arvata ennalta. Ennalta arvaamaton teko ei vastaavasti yleensä täytä vahingonkorvausvelvollisuuden kriteerejä.

Vakuutuksenottaja on katsonut 21.3.2014 päivätyssä lisäselvityksessään, että kosteus ja vesi ovat eri asioita. Vesi on olomuodoltaan kosketeltavaa ja näkyvää ja se pyrkii painovoiman ansiosta alaspäin ja liikkuu muuhun suuntaan vain paineen tai kapillaaristen materiaalien avulla. Kosteus ei sen sijaan näy ilmassa tai materiaaleissa ja se pystyy liikkumaan melko tiiviiltäkin näyttävän materiaalien läpi joka suuntaan tasaantuen kaikkialle rakenteeseen. Tässä tapauksessa vahinko oli aiheutunut vedestä, joten kosteutta koskevaa rajoitusehtoa ei voitu soveltaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 30.4.2014 päivätyssä vastineessaan, että vaikka vahingon syy olisikin satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde, ei vahinkoa kuitenkaan voitu korvata, sillä kosteusvaurion syntyminen ei ollut tapahtunut vakuutusehdon edellyttämällä tavalla äkillisesti. Vahinko oli syntynyt vähintään viisi ja puoli vuotta kestäneen vähitellen tapahtuneen vuodon seurauksena.

Kosteusvaurion hitaasta aiheutumisesta oli osoituksena myös insinööritoimisto F Oy:n asiantuntijalausunto, jonka mukaan kodinhoitohuoneen alakaton tarkastusluukun kautta voitiin todeta, että kosteus tuli vetenä tipoittain läpi rakenteesta, kun vettä laskettiin yläkerran pesuhuoneesta lattialle ja siitä lattiakaivoon. Makuuhuoneen seinän alaosassa havaittiin maakellarimainen tuoksu. Lausunnon mukaan kosteus oli levinnyt rakenteessa kapillaarisesti vaakasuunnassa ja se oli tullut myös vetenä läpi rakenteesta alakerran kodinhoitotilaan. Kosteus oli irrottanut myös vedeneristettä ja tasoitetta alustastaan ja aiheuttanut lattialaattojen halkeamista ja kopoisuutta lattiarakenteeseen.

Maakellarimainen tuoksu viittaa mikrobivaurioihin, jotka kertovat pitkäaikaisesta kosteusrasituksesta. Rakenteiden ja pintojen vauriot osoittivat yhtiön mukaan, ettei vahinko ollut aiheutunut äkillisesti. Epätiiviistä lattiakaivon liitoksesta oli päässyt kosteutta vain lattiakaivoa käytettäessä ja vain vähäisiä määriä kerrallaan. Kosteus oli näin ollen päässyt rakenteisiin vähitellen. Vakuutusyhtiö on todennut, että yleiskielessä kaikenlaisia kosteudesta ja vedestä aiheutuneita vahinkoja nimitetään kosteusvaurioiksi ja myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 334/01 veden vuotamisesta aiheutuneen vahingon katsottiin olevan kosteuden aiheuttama vahinko.              

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kosteusvaurio aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutus korvaa vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehdon 5.11 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta. Vakuutus korvaa kuitenkin vahingon, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajana olevan yrityksen työntekijä asensi työn kohteena olevaan lattiakaivoon väärän kiristysrenkaan vuonna 2007. Tästä aiheutui kosteusvahinko, joka todettiin kesäkuussa 2013.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on velvollisuus osoittaa, että vahinko on johtunut ehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Asiassa esitetyn teknisen selvityksen perusteella on ilmeistä, että vahinko on aiheutunut noin viiden ja puolen vuoden kuluessa vähitellen tapahtuneesta vuotamisesta, joten vahinko ei ole tapahtunut äkillisesti eikä se siten ole kysymyksessä olevasta vakuutuksesta korvattava. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että rajoitusehto, jonka mukaan kosteuden aiheuttamia vahinkoja korvataan rajoitetusti, on yleinen vastuuvakuutusehto, ja katsoo, ettei sen soveltaminen johda tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää yhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Raulos, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri

Jäsenet:
Löppönen
Makkula
Nyyssölä
Pesonen
Sarpakunnas
Sjögren