Vakuutuksenottaja (s. vuonna 1939) teki pankin konttorissa 5.4.2005 sopimuksen sijoitussidonnaisesta säästöhenkivakuutuksesta. Hän sijoitti vakuutukseen kertamaksuna 15.000 euroa. Vakuutussäästöjen arvosta 50 % sidottiin matalan riskitason yhdistelmärahastoon, ja loput 10 % osuuksin lyhyen koron rahastoon, maltillisen riskin yhdistelmärahastoon ja kolmeen eri osakerahastoon. Vakuutuksen sovittiin olevan voimassa 31.8.2029 saakka ja siihen kuului 95 % vakuutussäästöstä kattava kuolemanvaraturva.

 

Hakemuksen mukaan vakuutussäästöjen määräksi vakuutuksen erääntyessä ennakoitiin 77.779,05 euroa. Arviolaskelma vakuutussäästöjen kehityksestä perustui siihen, että valittujen rahastojen tuotoksi oletettiin lyhyen koron rahastossa 3,80 %, matalan riskitason yhdistelmärahastossa 5,0 %, maltillisen riskin yhdistelmärahastossa 7,80 %, ja osakerahastoissa 11-12 %. Mikäli rahastojen arvonkehitys jäisi vain 2,5 %:iin vuodessa, vakuutussäästöjen määräksi vakuutuksen erääntyessä tulisi 26.662,45 euroa.

Vakuutustiliotteen 16.1.2009 mukaan vakuutussäästöjen määrä oli 1.1.2008 ollut 26.804,53 euroa. Vakuutuksenottaja oli tehnyt vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen useita muutoksia vakuutukseen liitettyihin rahastoihin siirtäen varoja mm. Yhdysvaltojen osakemarkkinoille sijoittavaan sekä Kiinassa ja Intiassa toimivien yritysten osakkeisiin sijoittaviin rahastoihin. Hän oli myös maksanut vakuutukseen 7.000 euroa lisää. Vakuutukseen liitettyjen rahastojen rahasto-osuuksien arvo oli kuitenkin alentunut vuoden 2008 aikana niin, että vakuutustiliotteen mukaan 31.12.2008 vakuutussäästöjen määrä oli enää 17.676,82 euroa.

 

Vakuutuksenottaja reklamoi tilanteesta vakuutusyhtiölle ja vaati vakuutusyhtiötä palauttamaan vakuutukseen sijoittamansa alkuperäisen pääoman 22.000 euron mukaiseksi lisättynä 4 %:n vuotuisella korkotuotolla.

 

 

Vastauksessaan 18.3.2009 vakuutusyhtiö vetosi siihen, että vakuutusta myytäessä oli käyty läpi vakuutushakemus, tuoteseloste, hinnasto ja muut vakuutuksen liitteet. Vakuutuksenottaja oli saanut vakuutussopimuksen liitteineen, minkä hän oli myös allekirjoituksellaan vahvistanut. Vakuutukseen on liittynyt normaali 30 päivän peruutusoikeus.

 

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutussopimuslain 5 §:ään vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta. Siinä mainittujen tietojen lisäksi neuvottelussa oli käyty erityisesti läpi tuotto-riski -ajattelua sijoittajakuvan kartoituksen avulla. Sijoittajakuvan kartoituksessa kartoitetaan asiakkaan kokemukset sijoittamisessa, riskinottohalukkuus ja -kyky sekä asiakkaan sijoitusaika. Vakuutuksenottajan saamassa materiaalissa oli kerrottu tuoton muodostumisesta ja siitä, kuka milloinkin riskin sijoituksesta kantaa. Neuvottelussa oli myös todettu, että pankki ei tee asiakkaan puolesta sijoituskohdevalintoja eikä seuraa asiakkaan puolesta heidän sijoitustensa tilannetta. Vakuutuksenottajaa oli kuitenkin opastettu sijoituksen seurannassa ja mm. kuinka allokaatiomuutoksia tehdään vakuutukseen verkkopankin kautta. Näitä muutoksia vakuutuksenottaja olikin itse toteuttanut.

 

Siltä osin kuin vakuutuksenottaja oli viitannut siihen, ettei ollut saanut ajoissa tietoa vakuutukseen tarjolle tulleesta pääomaturvatusta indeksilainasta, vakuutusyhtiö totesi, että se oli tullut sijoituskohteeksi vakuutuksissa 8.10.2007 alkaen eli kyseistä rahastoa ei ole vakuutussopimuksen solmimishetkellä ollut vielä lainkaan vaihtoehtona. Tietoa rahastosta on kuitenkin ollut vakuutuksenottajan saatavilla 1.10.2007 alkaen pankin konttoreissa, pankin julkaisuissa sekä verkkopankin kautta. Asiakas valitsee sijoituskohteet aina itse ja myös vastuu sijoituskohteen muutoksista on hänellä itsellään.

 

Vakuutusyhtiö katsoi täyttäneensä vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa sijoitussidonnaisen vakuutuksen ominaisuuksista kerrottaessa. Vakuutusta tehtäessä ei ole annettu vakuutuksesta virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoi, että sillä ei voi olla korvausvastuuta asiassa.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa vakuutussäästön laskeneen tilikaudella 1.1.2008 -31.12.2008 noin 9.000 euroa ja lähes 4.500 euroa alle vakuutukseen sijoitettujen varojen. Hän on pyytänyt vakuutusyhtiöltä varojen palauttamista vedoten siihen, että hänen sopimusta tehtäessä saamansa tuoteselosteen mukaan rahaston etuja ovat mm. ammattitaitoisten hoitamat sijoitusrahastot, joiden rahastonhoitajien menestys takaa asiakkaille paremmat tuotot, sekä ainutlaatuinen turva läheisille ja säästöille. Lisäksi vakuutusyhtiön valtuuttama pankin toimihenkilö ja vakuutuskirjaan liitetty laskelma antoivat kuvan vakuutukseen sijoitettavien varojen turvatusta, varmasta ja tuottavasta kehityksestä.

Hän on luottanut pankkiin ja tuoteselosteen sekä vakuutuskirjaan liitetyn laskelman kuvailemaan turvaan säästöille eikä ole ymmärtänyt seurata säästön kehitystä ja tehdä muutoksia sijoituskohteissa.

 

Vuotta 2008 koskevan vakuutustiliotteen johdosta hän otti yhteyttä pankkiin ja sai 10.2.2009 ohjeita mm. mahdollisuudesta säästön siirtämiseen pääomaturvattuun indeksilainaan. Hän ei siis ollut saanut ajoissa tietoa, tukea ja opastusta vakuutussäästöjen hoidossa ja säästön suojaamisesta. Hän vetoaa myös pankin vastuuseen iäkkäiden asiakkaiden raha-asioiden hoidossa. Vakuutuksenottaja katsoo kohtuulliseksi, että vakuutussäästö palautetaan edes hänen vakuutukseen sijoittamiensa 22 000 euron mukaiseksi lisättynä 4 %:n vuotuisella korkotuotolla.

 

 

Vakuutusyhtiö viittaa siihen, että vakuutuksenottajalle on vuonna 2007 tehty pankissa sijoittajakuvan kartoitus, jonka mukaan hän on maltillinen sijoittaja, joka tavoittelee hyvää arvonnousua ja on valmis ottamaan jonkin verran riskiä. Samalla hän hyväksyy, että sijoitusten arvo voi sijoitusaikana tilapäisesti laskea jonkin verran. Hän on kertonut sijoittaneensa aiemmin mm. osake- ja yhdistelmärahastoihin, ja että hänellä on yli viiden vuoden kokemus sijoittamiseen liittyvistä asioista. Hän on lisäksi kertonut seuraavansa osake- ja korkomarkkinoiden kehitystä viikoittain ja olevansa valmis käyttämään aikaa omien sijoitusten hoitamiseen kerran kuukaudessa. Vakuutusyhtiö viittaa myös vakuutussopimuslain 5 §:ään vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta huomauttaen, että tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä vakuutussopimuksen sisällöstä annettuun aineistoon ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

 

Vakuutuksenottaja on 5.4.2005 allekirjoittanut sijoitusvakuutusta koskevan vakuutushakemuksen/vakuutuskirjan. Allekirjoituksellaan hän on vahvistanut tutustuneensa vakuutussopimuksen sisältöön ja sen liitteisiin sekä hyväksyvänsä ne. Liitteet ovat olleet arviolaskelma vakuutussäästön kehittymisestä ja kuluista, tuoteseloste, vakuutusehdot, rahastoesitteet ja hinnasto. Tässä materiaalissa, erityisesti tuoteselosteessa, vakuutuksenottajalle kerrotaan vakuutussopimuslain edellyttämät tiedot. Siitä käy selkeästi ilmi, millaisesta tuotteesta on kysymys.

 

Materiaalista saa tietoa mm. vakuutussäästöjen kertymisestä, vakuutuksesta perittävistä kuluista, vakuutuksen sijoitussidonnaiseen osaan liittyvästä riskistä menettää pääomaa, kuolemanvaraturvasta, verotuksesta ja siitä, että vakuutuksenottaja itse valitsee sijoituskohteet ja päättää myös niiden mahdollisista muutoksista.

 

Tuoteselosteessa kerrotaan, että vakuutuksenottaja valitsee itse sijoituskohteet, joiden arvon kehitykseen vakuutussäästön arvon kehitys sidotaan ja että hän päättää itse myös sijoituskohteiden vaihtamisesta säästöaikana. Tuoteselosteessa kerrotaan myös se, että vakuutussäästöjen rahastosidonnaisuuden vuoksi vakuutuksenottaja kantaa itse riskin säästöjensä arvon kehittymisestä ja myös sijoitetun pääoman säilymisestä ja että omilla rahastovalinnoilla vakuutuksenottaja voi vaikuttaa sijoituksen tuotto-odotukseen ja sijoitukseen sisältyvään riskiin. Tuoteselosteen mukaan vakuutukseen liitettäviä sijoitusrahastoja valitessaan vakuutuksenottaja päättää itse, millaiseen tuottoon hän tähtää ja kuinka paljon riskiä hän on valmis kantamaan säästöjen kertymisestä. Siinä todetaan myös, että tutustuttaessa rahastovaihtoehtoihin kannattaa muistaa, että rahaston aikaisempi arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tuoteselosteen mukaan myös säästöaikana on hyödyllistä ajoittain keskustella pankin sijoitusasiantuntijan kanssa sijoituspäätöksistä sekä mahdollisista rahastojakauman muutoksista.

 

Vakuutuskirjan liitteenä olleesta laskelmasta käy myös selkeästi ilmi, että kyseessä on vain arviolaskelma vakuutussäästön kehityksestä. Siinä todetaan lisäksi, että koroilla ja hyvityksillä tarkoitetaan laskelmassa asiakkaan arvioimaa rahastojen arvonnousua. Siinä ei luvata, että vakuutussäästöt kehittyisivät laskelmassa arvioidulla tavalla.

 

Pankin selvityksen mukaan vakuutuksenottajan kanssa on neuvotteluissa käyty mm. edellä mainittuja asioita läpi. Myös hänen riskinsietokykyään on selvitetty. Hänelle on lisäksi kerrottu, että pankki ei tee asiakkaan puolesta sijoituskohdevalintoja eikä seuraa asiakkaan puolesta hänen sijoitustensa tilannetta. Pankin konttoreissa asiakkaan on toki mahdollista keskustella sijoitusmarkkinoista ja niiden kehitysnäkymistä, mutta asiakas kuitenkin aina itse vastaa tekemistään vakuutuksensa sijoituskohteiden muutoksista. Pankin sijoitusneuvoja ei ohjaa tai tee asiakkaan puolesta sijoituspäätöksiä, ellei asiakkaalla ole pankin kanssa omaisuudenhoitosopimusta.

 

Vakuutuksenottajaa on pankissa opastettu sijoitusten seurannassa ja mm. kuinka allokaatiomuutoksia tehdään vakuutukseen verkkopankin kautta. Pankista saadun selvityksen mukaan vakuutuksenottaja on aktiivisesti seurannut vakuutustaan. Hän on käynyt myös konttorissa tarkistamassa tilannetta säännöllisin välein ja tehnyt muutoksia sijoituskohteisiin, sekä verkkopalvelussa että pankissa.

 

Kuten edellä kerrotusta ilmenee, vakuutuksenottajan saamassa materiaalissa tai hänen kanssaan käydyissä keskusteluissa ei ole missään vaiheessa sanottu tai annettu ymmärtää vakuutukseen sijoitettavien varojen kehityksen olevan turvattua, varmaa ja tuottavaa, taikka pankin hoitavan vakuutusta asiakkaan puolesta.

 

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutuksenottajan on täytynyt ymmärtää, että ko. vakuutukseen sisältyy riski pääoman menettämisestä ja että tästä riskistä vastuun kantaa vakuutuksenottaja eli hän itse. Hänelle on ollut selvää, että pankki ei aktiivisesti huolehdi hänen vakuutuksestaan, vaan hänen on itse seurattava markkinoita ja säästön kehitystä sekä tehtävä mahdollisesti muutoksia sijoituskohteissa, saaden toki halutessaan pankista tietoa sijoitus-markkinoista ja niiden kehitysnäkymistä. Näin hän on vakuutusyhtiön tietojen mukaan myös toiminut, joten vakuutusyhtiö ihmettelee nyt esitettyä näkemystä siitä, että vakuutuksenottaja ei ole saanut ajoissa tietoa, tukea ja opastusta vakuutussäästöjen hoidossa ja säästön suojaamisessa.

 

Mitä tulee vakuutuksenottajan väitteisiin tuoteselosteessa olevista tietyistä hänen mielestään harhaanjohtavista lauseista, vakuutusyhtiö toteaa, että niitä ei ole esitetty tuoteselosteessa vakuutuksenottajan esittämässä muodossa. Lisäksi ne on lausuntopyynnössä irrotettu asiayhteydestään. Tuoteselosteeseen huolellisesti tutustumalla ja lauseet oikeassa muodossa ja asiayhteydessä lukemalla tuotteesta saa täysin oikean kuvan.

 

Lausunnonpyytäjän oikeustoimikelpoisuutta tai kykyä hoitaa omia asioitaan taikka ymmärtää po. tuotetta ja siihen liittyviä riskejä ei myöskään ole ollut syytä epäillä. Kaikki edellä kerrottu huomioon ottaen vakuutusyhtiö katsoo toimineensa asiassa lain, vakuutusehtojen, vakuutussopimuksen ja hyvän vakuutustavan mukaisesti, eikä näe perustetta esitetyille vaatimuksille.

 

 

Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle myös pankkitoimihenkilö A.M.:n sähköpostilla antaman selvityksen vakuutuksen tekemisestä vakuutuksenottajalle. A.M. on todennut selvityksessään mm. seuraavan:

 

[Asiakkaiden] kanssa käydyn neuvottelun seurauksena heille oli tehty em. vakuutukset. Vakuutuksenottaja on käynyt myös pankin konttorissa tarkistamassa tilannetta säännöllisin välein, ja A.M. oli itse keskustellut hänen kanssaan asioista vuoden 2006 loppuun, jonka jälkeen hän jäi työstä vuodeksi pois. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja on käynyt keskustelua toisen pankkitoimihenkilön kanssa. Vakuutusten tekotilanteessa oli käyty läpi vakuutuksen kulurakennetta ja riskiä ottaen huomioon, että markkinatilanne oli tuolloin hyvä.

 

A.M. on kertonut omassa myyntitilanteessa käyvänsä asiakkaan kanssa läpi hänen riskinsietokykyään ja vakuutustuotteissa myös kulurakennetta, jotta ne eivät tulisi yllätyksenä. Markkinatilanne käydään myös läpi ja hän kehottaa asiakasta seuraamaan sijoituksiaan ja halutessaan ottamaan yhteyttä pankin neuvojaan, jotta asiasta voi käydä keskustelemassa myös pankissa. Rahastoista käydään läpi eri tyyppisiä rahastoja ja hän kertoo myös, että rahastoissa on oma riskinsä, joka on huomattavasti suurempi kuin takuukorkoisten tuotteiden riski. Mikäli asiakas ei ole halukas/innokas seuraamaan itse sijoituksiaan tai on turvallisuushakuinen, A.M. ei kehota häntä valitsemaan riskialttiita tuotteita ja kertoo asiakkaalle myös, että pankin puolesta ei tehdä asiakkaalle valintoja tai seurata heidän sijoitustensa tilannetta. Hän opastaa asiakasta, miten verkon kautta voi tehdä allokaatiomuutokset itse.

 

 

Vakuutuksenottaja on vaatinut 5.4.2005 alkaneen sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksensa vakuutussäästöjen määrän palauttamista vastaamaan vakuutukseen maksettujen maksujen määrää eli 22.000 euroa lisättynä 4 %:n vuotuisella korkotuotolla. Vaatimus perustuu siihen, että vakuutuksenottaja on kertomansa mukaan saanut vakuutuksesta sitä myytäessä hänelle annettujen tietojen perusteella kuvan vakuutukseen sijoitettavien varojen turvatusta, varmasta ja tuottavasta kehityksestä. Hän ei ollut saamiensa tietojen perusteella ymmärtänyt seurata säästön kehitystä ja suojata niitä, joten vakuutuksenottaja on katsonut vakuutusyhtiön olevan vastuussa vakuutussäästöjen arvon alentumisesta vuoden 2008 aikana.

 

Vakuutuksenottajaa palvellut pankkitoimihenkilö A.M. on ollut vakuutusta tarjotessaan vakuutusyhtiön edustaja, joten asiaan on ensisijaisesti sovellettava 1.7.1995 voimaan tullutta vakuutussopimuslakia (543/94).

 

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (sellaisena kuin se on ollut voimassa puheena olevaa vakuutussopimusta tehtäessä laissa 543/94) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

 

Lain 7 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle vuosittain tieto vakuutusmäärästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutuksenantajalla on tiedonantovelvollisuus sitä kohtaan, jolla on oikeus vaatia suoritusta vakuutuksenantajalta.

 

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Mitä 1 momentissa säädetään, on 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

 

Kysymyksessä olevaan vakuutussopimukseen sovellettavien 1.1.2005 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan sijoitusvakuutus on [vakuutusyhtiön] myöntämä vapaaehtoinen, yksilöllinen ja joustavamaksuinen säästöhenkivakuutus, josta maksetaan säästösumma vakuutusajan päättyessä tai henkivakuutuskorvaus vakuutetun kuollessa vakuutusaikana. Kohdan 1.2 mukaan vakuutussäästö on sidottu kokonaan asiakkaan valitsemien sijoitusrahastojen rahasto-osuuden arvonkehitykseen. Asiakkaalla on riski vakuutukseen liitettyjen rahasto-osuuksien arvonmuutoksista. Vakuutusyhtiö ei vastaa rahasto-osuuksien arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä.

 

Vakuutusehtojen kohdan 9.1 mukaan vakuutusyhtiö sijoittaa asiakkaan maksamat vakuutusmaksut, joista on vähennetty maksuun verrannollinen kuormitus, sijoitusvakuutukseen liitettävissä oleviin sijoitusrahastoihin tai muihin sijoituskohteisiin asiakkaan vakuutusyhtiön pääkonttoriin kirjallisesti ilmoittaman jakosuhteen mukaisesti.

 

Vakuutusehtojen kohdan 13.1 mukaan vakuutussäästöä kasvattavat tai voivat kasvattaa asiakkaan maksamat nettovakuutusmaksut, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien arvonnousu, laskuperusteiden mukainen kuolevuushyvitys tai muut laskuperusteissa mainitut seikat. Kohdan 13.2 mukaan vakuutussäästöä pienentävät tai voivat pienentää vakuutusyhtiön asiakkaalle maksama takaisinostoarvo, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien arvon lasku, kuolemanvaraturvan ylläpidosta perittävät maksut, laskuperusteiden mukaiset vakuutusyhtiö kulut, mahdolliset toimenpidemaksut, tai muut laskuperusteissa mainitut seikat.

 

Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Lain mukaan vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.

 

Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on mm. selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Henkilövakuutuksista mainitaan erikseen, että vakuutusta hakevalle tulee selvittää mm. mahdollisen säästöosuuden kertyminen, vakuutuksen mahdollinen tuotto, mahdollisuudet muuttaa sopimusta ja maksujen lopettamisen seuraamukset. Vakuutussopimuslaissa tai sen valmisteluasiakirjoissa ei ole puheena olevan vakuutussopimuksen tekemisen aikaan erikseen mainittu sijoitussidonnaista vakuutusta, sillä kyseinen vakuutusmuoto on tullut markkinoille aivan vakuutussopimuslain valmistelun loppuvaiheessa.

 

Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteella lautakunta on noudattamassaan käytännössä katsonut, että sijoitussidonnaista vakuutusta tarjotessaan vakuutuksenantajan tai sen edustajan on annettava vakuutuksen hakijalle myös vakuutukseen liitettävissä olevien eri sijoituskohteiden ominaisuuksista sellaiset tiedot, että vakuutuksen hakijalla on tietojen perusteella mahdollisuus valita sijoitustavoitteensa huomioon ottaen itselleen sopivat kohteet. Jos vakuutuksenottajalle esitetään vakuutuksen tuottoa koskevia laskelmia, on niistä käytävä selkeästi ilmi, että kyse on vain arviosta.

 

Edelleen lautakunta on katsonut, että vakuutuksenantajan tulee nimenomaisesti ja selkeästi kiinnittää vakuutuksenottajan huomiota siihen sijoitussidonnaisille vakuutussopimuksille luonteenomaiseen mahdollisuuteen, että tuoton asemesta vakuutukseen valittaviin sijoituskohteisiin kuuluvan sijoitusriskin vuoksi säästettäviä varoja voi myös menettää. Tällä tiedoilla on yleensä keskeinen merkitys vakuutuksenottajan taloudellisen turvallisuuden ja aseman kannalta.

 

Sanotuista syistä vakuutuksenantajan tulee selkeästi ilmoittaa vakuutuksen hakijalle, että vakuutukseen liitettäviin sijoitusinstrumentteihin liittyy aina riski siitä, että sijoitetuille varoille ei ehkä kerrykään tuottoa, ja erityisesti, että vastapainona tuotto-odotuksille varoja voi myös menettää. Kun vakuutuksenantaja on menetellyt kuvatulla tavalla, se ei ole vastuussa siitä vakuutuksenottajalle sijoittajana normaalisti kuuluvasta riskistä, että sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettäväksi tarjotut sijoituskohteet eivät jälkeen päin tarkasteltuna olekaan antaneet arvioitua tuottoa tai että rahastosijoitukseen liittyvä riski osakekurssien alenemisesta on toteutunut.

 

Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslain 5 §:ssä määritelty. Hallituksen esityksen mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

 

Vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

 

Asian käsittely Vakuutuslautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, eikä lautakunta voi ottaa vastaan henkilötodistelua. Näin ollen lautakunnan lausunto perustuu vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.

 

Lautakunta toteaa, että vakuutuksenottajan 5.4.2005 allekirjoittamasta vakuutushakemuksesta on siihen normaalilla huolellisuudella perehtyvälle henkilölle käynyt selvästi ilmi, että vakuutukseen maksettava maksu on määrä sijoittaa hakemuksessa mainittuihin kuuteen eri rahastoon. Vakuutushakemuksessa on edelleen todettu otsikolla ”Vakuutussäästöennuste, että ”vakuutuksen sijoitussidonnaiseen osaan sijoitetun säästön kehitys riippuu asiakaan valitsemien sijoitusrahastojen rahasto-osuuden arvonkehityksestä”. Vakuutushakemukseen on ollut liitettynä erillinen arviolaskelmaksi otsikoitu taulukkomuotoinen laskelma vakuutussäästön kehittymisestä ja kuluista. Vakuutushakemuksen mukaan laskelma vakuutussäästöjen kehityksestä on perustunut asiakkaan hyväksymiin hakemuksessa esitettyihin rahastojen tuottoarvioihin.

Hakemuksessa on ilmoitettu myös vaihtoehtoinen rahastojen 2,5 %:n vuotuiseen arvonnousuun perustuva vakuutussäästöennuste vakuutusajan lopussa.

 

Allekirjoittamallaan vakuutushakemuksella vakuutuksenottaja on vahvistanut saaneensa arviolaskelman lisäksi vakuutussopimuksen liitteinä myös vakuutuksen tuoteselosteen, vakuutusehdot, hinnaston ja rahastoesitteet, joten lautakunta katsoo hänen saaneen vakuutussopimuksesta sitä tehtäessä hakemuksen lisäksi ainakin näistä asiakirjoista ilmenevät tiedot.

 

Lautakunta toteaa, että vakuutuksen tuoteselosteessa on mm. todettu sivulla neljä otsikolla ”Sijoitusrahaston valinta” seuraavaa:

 

Lautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalle asiakirjatietojen mukaan annetusta vakuutuksen tuoteselosteesta on käynyt selvästi ilmi, että varojen sijoittaminen sijoitusvakuutukseen merkitsee sitä, että vakuutuksenottaja tulee tältä osin itse kantamaan vakuutukseen valittuihin sijoitusrahastoihin liittyvät sijoitusriskit eikä vakuutusyhtiö takaa vakuutussopimukseen sijoitettujen varojen säilymistä. Vakuutushakemuksesta on selkeästi ilmennyt, että siinä esitetyt luvut vakuutussäästöjen tulevasta kehityksestä ovat vain arvioita eikä laskelmassa arvioidun tuoton saamista ole vakuutuksessa taattu.

 

Tuoteselosteessa on esitelty vaihtoehtoja pienentää vakuutussijoitukseen liittyviä riskejä valitsemalla matalampiriskisiä korkorahastoja ja vakuutusmaksujen ajallisella hajauttamisella. Tuoteselosteessa on sivulla 6 käsitelty myös vakuutukseen liitettävää kuolemanvaraturvaa todeten, että jos vakuutussäästön määrä on pienempi kuin vakuutukseen maksetut nettovakuutusmaksut, kuolintapauskorvaus määräytyy nettovakuutusmaksujen perusteella. Lautakunnan käsityksen mukaan tuoteselosteesta ei kuitenkaan näiden tai muidenkaan vakuutuksenottajan esittämien mainintojen perusteella voi saada sitä kuvaa, että vakuutukseen sijoitetut varat olisi turvattu niin, ettei vakuutussäästöjen arvon aleneminen olisi mahdollista.

 

Lautakunta katsoo edelleen, että tuoteselosteesta on lisäksi käynyt ilmi, että vastuu vakuutukseen liitettävien rahastojen valitsemisesta ja niiden mahdollisesta myöhemmästä vaihtamisesta kuuluu vakuutuksenottajalle itselleen. Sen perusteella, että vakuutuksenottaja asiakirjojen mukaan myös on tehnyt vakuutukseensa useita rahastonvaihtoja, hän on ollut tietoinen mahdollisuudestaan oma-aloitteisesti vaihtaa rahastoja ja sijoitusjakaumaa ja siitä, että vakuutukseen kulloinkin valittavissa olevat sijoituskohteet on esitelty pankin verkkopalvelussa. Vakuutuksen myynyt pankin toimihenkilö A.M. on asiasta antamassaan kertomuksessa ilmoittanut opastaneensa vakuutuksenottajaa vakuutuksen sijoitusjakaumaa koskevien muutosten tekemisessä verkkopalvelun kautta. A.M.:n mukaan vakuutuksenottaja oli myös itse aktiivisesti seurannut vakuutuksensa kehitystä ja käynyt siitä konttorilla keskustelemassa.

 

Palvelu, jossa vakuutusyhtiö tai sen asiamiehenä toimiva pankki vakuutuksenottajan esittämällä tavalla seuraisivat hänen sijoitussidonnaiseen vakuutukseen valitsemiensa rahastojen kehitystä ja antaisivat niiden suhteen oma-aloitteisesti toimenpide-ehdotuksia, ei tavanomaisesti kuulu sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin tai yleensäkään rahastosäästämiseen. Tässä tapauksessa lautakunnan käytettävissä olevasta asiakirjaselvityksestä ei ilmene, että vakuutuksenottaja olisi myöskään erikseen sopinut tällaisesta poikkeuksellisesta palvelusta vakuutusyhtiön tai sen asiamiehenä toimineen pankin kanssa. Vakuutuksen tuoteselosteessa on ainoastaan viitattu siihen, että vakuutuksenottaja voi niin halutessaan keskustella rahastovalinnoistaan pankin toimihenkilöiden kanssa, niin kuin vakuutuksenottaja on saadun selvityksen mukaan tehnytkin. Vakuutussopimuslain 7 §:n mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen lähettämään vakuutuksenottajalle vakuutusta koskevat tiedot vuosittain.

 

Lautakunta toteaa lausuntopyynnön johdosta vielä, että pelkkä asiakkaan iäkkyys ei automaattisesti ole osoitus siitä, että hänen oikeudellista toimintakykyään olisi pidettävä puutteellisena. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja ei ole muutoinkaan tuonut esiin mitään seikkaa, jonka perusteella hänen kykynsä ymmärtää vakuutussopimuksen sisältö ja siihen liittyvät hänelle kerrotut riskit olisi arvioitava olleen vuonna 2005 vakuutussopimusta tehtäessä tai myöhemminkään vakuutusaikana vakuutusyhtiön edustajan havaittavissa olevalla tavalla heikentynyt.

 

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt asiassa sille vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan kuulunutta tiedonantovelvollisuutta. Asiassa saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö tai sen asiamiehenä toiminut pankki eivät myöskään ole laiminlyöneet niille lain ja vakuutussopimuksen perusteella vakuutuksen voimassaoloaikana kuuluneita velvollisuuksia. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajan vaatimaa määrää hänen vakuutukseensa.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen, jäsenet Helle, Kauppila ja Korpiola sekä varajäsen Sibakov.
Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA