Vakuutusyhtiö on päätöksessään viitannut ehtokohtaan 12 ”Rajoitettu luonnonilmiövakuutus” sekä ehtokohtaan 13 ”Vuotovakuutus”. Päätöksessä on todettu, että vesisateella rakennukseen virranneen sadeveden aiheuttama vahinko ei ehtokohdan 12.1 mukaisesti sisältynyt vakuutuksen korvauspiiriin silloin, kun vahinko ei ollut aiheutunut ehtokohdassa edellä olevien korvattavien vahinkotapahtumien välittömänä seurauksena. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvattu rakennustyövakuutuksesta.

 

Poikkeuksellisesta rankkasateesta johtuen rakennustyömaan ja vakuutuksen piiriin kuuluvan omaisuuden suojausjärjestelyt vesi­- ja kosteusriskiltä eivät estäneet vahingon syntymistä. Rakennustyömaalla vesi pääsi asianmukaisesta suojauksesta huolimatta kellarimuuriin tehdystä kulkuaukosta ja kadun puolelta soran ja perusmuurin läpi kellariin. Vahinko havaittiin välittömästi, jolloin ryhdyttiin vahingontorjuntatoimenpiteisiin.

 

Vahingon syynä on ollut yksinomaan poikkeuksellisen voimakas rankkasade. Näin voimakkaaseen rankkasateeseen ei ollut voitu yleisesti hyväksyttyjen ja riittäväksi katsottavien suojaustoimenpiteiden avulla varautua. Lausunnonpyytäjä katsoo, että he ovat noudattaneet rakennustyövakuutuksen vakuutuskirjassa ja vakuutusehdoissa mainittuja suojeluohjeita koskien veden ja kosteuden aiheuttamia riskejä. Vahingon syynä olevaa poikkeuksellisen voimakasta rankkasadetta on pidettävä vakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohtien 12.1 ja 13.1 tarkoittamana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vakuutettuun omaisuuteen suoraan kohdistuneena vahinkona, jonka on aiheuttanut sadeveden valuminen rakennustyömaalle.

 

Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan vakuutusyhtiön näkemys siitä, että kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko on perusteltu ja vastaa vakuutusehtoja. Samoin vakuutusyhtiön näkemys siitä, että vahinko on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen vastaa lausunnonpyytäjän näkemystä. Lisäksi lausunnonpyytäjä katsoo, että vesivahingot ovat olleet välitön seuraus niistä tapahtumista, jotka ehtokohdassa 12.1 mainitaan. Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan vakuutusyhtiön korvauspäätöksessään esittämä viittaus "korvattavien vahinkotapahtumien välittömänä seurauksena" on epäselvä. Korvauspäätöksen terminologia ei vastaa vakuutusehtojen kyseessä olevan kohdan terminologiaa, joten jää epäselväksi, mitä vakuutusyhtiö edellä esitetyllä korvauspäätöksen tekstilainauksella tarkoittaa.

 

Ehtokohdassa 12.1 on lueteltu ne tapahtumat (vahingon syyt), jotka kuuluvat vakuutuksen piiriin. Luetteloa ennen on todettu, että "...vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutettuun omaisuuteen suoraan kohdistunut...". Tämän jälkeen on lueteltu tapahtumat (vahingon syyt) ja viimeisen luettelossa olevan kohdan jälkeen on esitetty tapahtumia (vahingon syitä) koskeva lisävaatimus, "kun vahinko on välitön seuraus edellä mainituista korvattavista vahingoista".

 

Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan ainoa oikea tapa lukea ja tulkita kyseistä kohtaa on se, että tapahtumia (vahingon syitä) koskeva lisävaatimus koskee kaikkia tapahtumia (vahingon syitä) samanarvoisesti. Tämän mukaisesti vakuutuksesta korvataan lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutettuun omaisuuteen suoraan kohdistunut vesi- tai lumisade, kun vahinko on vesisateen välitön seuraus.

 

Ehtoja tulkittaessa on syytä huomioida yleinen sopimusoikeudellinen periaate, jonka mukaan epäselviä sopimusehtoja on tulkittava niiden laatijan vahingoksi. Tässä tapauksessa on kyse vakuutusyhtiön laatimista vakuutusehdoista, jotka vakuutusyhtiö on yksipuolisesti laatinut. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi ehtojen laatijana vastuunsa rajoittamiseksi hyötyä tulkinnanvaraisista vakuutusehdoista.

 

Vakuutusyhtiö toteaa ensin, että kysymyksessä on vakuutusehdoissa mainittujen riskien varalta otettu vakuutus. Kysymyksessä ei ole ns. "all risk" ‑vakuutus, joka korvaa ennalta arvaamattomat ja äkilliset tapahtumat lukuun ottamatta niitä, jotka rajoitusehdoissa on poissuljettu. Nyt kyseessä olevassa vakuutuksessa ajatusmaailma on päinvastainen. Vakuutusehdoissa mainitaan, mitkä ennalta arvaamattomat ja äkilliset tapahtumat ovat korvattavia. Valittaja on todennut, että vakuutusyhtiö on todennut vahingon olevan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiö ei ole todennut näin korvauspäätöksessään. Voidaan perustellusti väittää, että vahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton, jos tienpinnan alapuolella olevasta kuopasta valuu rikotun talonseinän läpi vettä kellariin. Vakuutusyhtiö ei ole käsitellyt tätä asiaa korvauspäätöksessään, koska sen käsityksen mukaan vahinko ei ole korvattava, vaikka kysymyksessä olisi ennalta arvaamaton ja äkillinen vahinkotapahtuma.

 

Rakennustyövakuutuksen ehtokohdassa 12 ”Rajoitettu luonnonilmiövakuutus”, kerrotaan, mitkä luonnonilmiöt ovat korvattavia. Korostettakoon, että jo vakuutuksen nimi ”Rajoitettu luonnonilmiövakuutus” kertoo, että kaikki äkilliset ja ennalta arvaamattomat luonnonilmiön aiheuttamat vahingot eivät suinkaan ole korvaukseen oikeuttavia. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on lainannut suoraan vakuutusehtokohdan 12.1 tekstin.

 

Vakuutusyhtiö on todennut, että ehtokohta on täysin loogisesti kirjoitettu siten, että kaksi viimeistä ranskalaisilla viivoilla merkittyä kohtaa edellyttävät aikaisemmin mainittujen vahinkojen tapahtumista. Toisin sanoen vakuutetun omaisuuden varkaus, katoaminen tai vahingoittuminen korvataan tilanteissa, joissa vakuutettu omaisuus on ensin vahingoittunut myrskyn, myrskyn kaataman puun tai myrskyn irrottaman esineen tai myrskytuulen aiheuttaman vedenpinnan nousun takia ja tässä yhteydessä on varastettu, kadonnut tai vahingoittunut muuta vakuutettua omaisuutta. Samalla logiikalla korvataan suoran salamaniskun ja raesateen tai villieläimen aiheuttamien vahinkojen yhteydessä sattunut varkaus, katoaminen tai vahingoittuminen. Hyvänä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa myrskyn kaatama puu on rikkonut rakenteilla olevaa taloa siten, että sieltä on päästy anastamaan omaisuutta.

 

Samalla logiikalla voidaan todeta, että vesi- tai lumisateen, sulamisveden, kosteuden, kylmyyden tai lämmön aiheuttamat vahingot korvataan vain, jos esimerkiksi myrskyn kaatama puu on rikkonut talon ja näin lumisade on päässyt talon sisään tai suora salamanisku on aiheuttanut osittaisen tulipalon, jonka johdosta satanut vesi on päässyt talon sisään.

 

Mikäli vakuutusehtoja luettaisiin niin kuin lausuntopyynnössä esitetään, tulkintatapa johtaisi ajatteluun, että korvataan katoamisen aiheuttama vahinko, kun katoaminen on tapahtunut katoamisen yhteydessä. Mikäli vakuutusehtoa luettaisiin lausunnonpyytäjän tarkoittamalla tavalla, ei ehdoissa olisi mitään logiikkaa tai järkeä.

 

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ehtokohdassa ei ole tilaa muulle kuin vakuutusyhtiön esittämälle tulkinnalle. Pelkästään se seikka, että joku lukee ehtokohtaa virheellisesti ja huolimattomasti ja oman intressinsä mukaisesti ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tee ehdosta tulkinnanvaraista.

 

Mikäli Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsoo, että vahinko olisi korvattava, toteaa vakuutusyhtiö, että lausunnonpyytäjä ei ole esittänyt yhtään tositetta vahingon määrästä eikä siitä, millaisista asioista vahinko on muodostunut. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ei ole myöskään selvää, onko lausunnonpyytäjä noudattanut tilanteessa suojeluohjeita tai onko lausunnonpyytäjällä sellaista tuottamusta vahinkoon nähden, joka voisi alentaa korvausta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei Vakuutuslautakunta voi ilman todistelua ottaa kantaa vahingon määrään.

 

 

Lausunnonpyytäjä on vedonnut vastineessaan myös vakuutusehtojen kohtaan 13 ”Vuotovakuutus” ja erityisesti kohtaan 13.1 ”Korvattavat vahingot”, jossa todetaan, että vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamatta vuotaneen nesteen, kaasun tai höyryn aiheuttama vahinko vakuutetulle omaisuudelle.

 

Todettakoon, että osapuolilla on varmasti yhtäläinen käsitys siitä, että vahingon on aiheuttanut voimakas vesisade, ei vuoto. Vuodolla tarkoitetaan vakiintuneesti sellaista tapahtumaa, jossa putki tai vastaava rikkoutuu mahdollistaen putken tai vastaavan sisällä virtaavan nesteen pääsyn ulos putkesta. Tässä tapauksessa vesi on päässyt kellariin seinään tarkoituksella tehdystä reiästä. Kysymyksessä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama vuotaminen, koska sadevesi on virrannut kellariin ulkopuolelta ilman minkään putken vuotamista.

 

Mikäli vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsotaan, että sadeveden virtaaminen kellariin seinään tarkoituksella tehdystä aukosta, olisi vakuutusehtojen mukaista vuotamista, olisi vahinko joka tapauksessa johtunut viemäriverkoston vaurioitumisesta, kun vesi ei ole kokonaan virrannut tiellä olevaan viemärikaivoon. Kyseinen tilanne on myös rajattu rajoitusehdolla 13.2.1 korvattavuuden ulkopuolelle. Näin ollen voidaan todeta, ettei vesivahingon aiheuttama vahinko voi täyttää vuotovahingon edellytyksiä eikä vahinko ole kyseisenkään ehtokohdan perusteella korvattava.

 

 

Lausunnonpyytäjä haluaa muistuttaa, että vahinkotapahtuman aiheutti poikkeuksellisen voimakas rankkasade, johon ei voitu varautua yleisesti hyväksytyillä ja riittäväksi katsottavilla suojaustoimenpiteillä. Sadevesi pääsi asianmukaisesta suojauksesta huolimatta kellaritiloihin suojatusta ja uppopumpulla varustetusta kulkuaukosta ja lisäksi vettä vuoti soran ja perusmuurin läpi kadun puolelta. Molemmat asiat on kirjattu ja kuvattu Munters Oy:n laatimassa vahinkoraportissa.

 

Lausunnonpyytäjä haluaa tuoda myös esiin, ettei vakuutusehtojen kohdassa 13.1 ole minkäänlaista kuvausta siitä, mitä vuodolla tarkoitetaan tai mistä vuodon tulisi tapahtua, jotta se kuuluisi vakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin. Vakuutusehdoissa ei siis mainita, että vuodon tulisi tapahtua putkesta eikä vuodolla lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan ole myöskään vakuutusyhtiön viittaamaa vakiintunutta sisältöä ilman nimenomaista määrittelyä vakuutusehdoissa.

 

Vakuutusyhtiö on viitannut lisävastineessaan myös viemäriverkoston vaurioitumiseen ”kun vesi ei ole kokonaan virrannut tiellä olevaan viemäriverkostoon”. Lausunnonpyytäjä katsoo kuitenkin, ettei kyse ole vakuutusehtojen kohdassa 13.2.1 viitatusta viemäriputken vaurioitumisesta aiheutuneesta vahingosta eikä vahinkoa voida siten silläkään perusteella rajata korvattavuuden ulkopuolelle. Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan viemäriverkoston ei edes voida katsoa vaurioituneen pelkästään sillä perusteella, ettei vesi ole kokonaan virrannut tiellä olevaan viemärikaivoon.

 

Kyseessä olevassa tapauksessa työkohteeseen vuotanut vesi vaurioitti lattian alle LVIS-kanaaleihin rakennettuja putkistoja sekä eristeitä ja lisäksi vahingossa tuhoutui työkohteeseen varastoituja LVIS-tarvikkeita.

 

Lausunnonpyytäjä haluaa edelleen huomauttaa, että yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaan epäselviä ehtoja tulee tulkita niiden laatijan vahingoksi. Vakuutusyhtiö ei voi siten hyötyä tulkinnanvaraisista vakuutusehdoista, jotka se on itse yksipuolisesti laatinut.

 

 

 

Rakennustyövakuutukseen sisältyvän rajoitetun luonnonilmiövakuutuksen ehtojen kohdan 12.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutettuun omaisuuteen suoraan kohdistunut:

-         myrsky (tuulen nopeus yli 20 m/s), sen kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine sekä vahinkopaikalla vallinnut myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu

-         suora salamanisku

-         raesade

-         villieläin (villieläimiksi ei katsota tuhoeläimiä kuten tuhohyönteisiä, hiiriä tai rottia)

-         varkaus, katoaminen tai vahingoittuminen edellä mainittujen korvattavien vahinkojen yhteydessä

-         vesi- tai lumisade, sulamisvesi, kosteus, kylmyys tai lämpö, kun vahinko on välitön seuraus edellä mainituista korvattavista vahingoista.

 

Muiden luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja korvataan rikkovakuutuksesta.

 

Rankkasateen seurauksena on vesi tulvinut korjattavan rakennuksen kellaritiloihin seinärakenteen läpi sekä tehdystä aukosta. Rajoitetusta luonnonilmiövakuutuksesta korvataan vain ehdoissa määritellyt luonnonilmiöt. Näitä luonnonilmiöitä ovat ehdoissa määritellyt myrsky, suora salamanisku, raesade sekä villieläin. Vesi- ja lumisateen sekä muiden ko. ehtokohdassa mainittujen tapahtumien aiheuttamat vahingot korvataan vain, jos ne ovat myrskyn, suoran salamaniskun, raesateen tai villieläimen aiheuttaman vahingon välittömiä seurauksia. Jotta vesisateen aiheuttama vahinko korvataan rajoitetusta luonnonilmiövakuutuksesta, pitää ensin sattua ehdoissa määritelty korvattava vahinko. Koska nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei ole sattunut mitään ehdoissa määriteltyä korvattavaa vahinkoa, ei myöskään rankkasateen aiheuttama vahinko ole korvattava rajoitetusta luonnonilmiövakuutuksesta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

 

 

Vakuutusehtojen kohdan 13.1 mukaan vuotovakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamatta vuotaneen nesteen, kaasun tai höyryn aiheuttama vahinko vakuutetulle omaisuudelle.

 

Vakuutusehtojen 13.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen.

 

Vahinko on rankkasateen aiheuttama, kun vesi on virrannut maarakenteen läpi sekä aukosta kellarikerrokseen.

 

Vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä vuotovahingolla tarkoitetaan. Vakuutuslautakunta pitää ehdon sanamuotoa epäselvänä. Koska vakuutusehdot ovat vakuutusyhtiön yksipuolisesti laatimia, tulee epäselviä vakuutusehtoja tulkita laatijansa vahingoksi.

 

Sadevesi on vuotanut rakennuksen sisälle äkillisesti ja ennalta arvaamatta voimakkaan rankkasateen seurauksena. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että vahinko on aiheutunut vakuutusehdoissa määritellyn vuotovahingon seurauksena. Tämän vuoksi vahingot tulee korvata vuotovakuutuksesta. Vakuutuslautakunta ei ota kantaa vahingon määrään.  

 

Vakuutuslautakunta toteaa vielä, ettei asiakirjoissa ole mitään selvitystä siitä, että vahinko olisi aiheutunut rajoitusehtokohdan 13.2.1 mukaisesti kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai tukkeutumisesta, joten tähän ehtokohtaan ei voi asiassa vedota.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen ja Nyyssölä sekä varajäsen Paloranta. Sihteerinä toimi Snellman.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA