Tapahtumatiedot

Kerrostalohuoneiston keittiössä, allaskaapin pohjalevyn alla oli sattunut vuoto. Tiskialtaan vesilukolta tulevan muovisen ”haitariputken” ja lattiasta nousevan muovisen viemäriputken liitoskohdassa viemäriyhteenä käytetty HK-kumi oli viemäritukoksen johdosta irronnut paikaltaan. Auenneesta liitoksesta tullut vuotovesi oli kastellut kaapin runkoa ja seinä- ja lattiarakenteita sekä alla olevan huoneiston kattorakenteita noin 1 m2 alalta. Talo oli rakennettu vuonna 2000. Viemäriasennukset olivat alkuperäiset. Vahinko havaittiin 17.2.2015.

Taloyhtiö katsoi, että käytetty asennustapa oli normaali. HK-kumia oli käytetty tällaisissa asennuksissa 1970-luvulta lähtien. Altaan poistoputkea ei kannakoida, eikä nyt kyseessä oleva liitoskohta voi olla kiinteä, koska se pitää päästä puhdistamaan. Rakennusmääräyksissä ei otettu yksilöidysti kantaa kyseiseen kohtaan. Taloyhtiön mukaan liitoksen ei tarvinnut olla paineenkestävä.

Vakuutusyhtiö vetosi työ- ja asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon eikä korvannut vahinkoa. Rakentamismääräysten mukaan viemärin oli oltava vesi- ja hajutiivis sekä kestettävä myös viemärin sisältä tulevaa jätevedenpainetta tukkeutumistilanteessa. HK-kumi ei ollut paineenkestävä liitos, eikä liitostapa siten täyttänyt määräyksiä. Putkien liitokset tehdään ensisijaisesti putkissa ja yhteissä valmiina olevilla liitosmuhveilla, joissa on tehdasasenteinen kumitiiviste. Allasputkea ei ollut kannakoitu. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon olevan seurausta vesilukon poistoputken asennuksen yhteydessä tapahtuneesta rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö vaatii vuotovahingon korvaamista. Ratkaisevaa on se, tarvitseeko varsinaisen viemärin ja altaan poistoputken välisen liitoksen olla paineenkestävä. Taloyhtiön mielestä ei tarvitse, jolloin HK-kumia voi käyttää, ja tällainen liitostapa on määräysten ja hyvän rakentamistavan mukainen. Työvirhettä liitoksen teossa ei ole osoitettu. Liitoksen pettäminen on ollut ennalta arvaamatonta.

Vakuutusyhtiön esittämät kannakointia ynnä muuta käsittelevät rakentamismää­räykset (RakMK D1 1987, C2 1998, LVI-RYL 1992 ja muut ohjeet) koskevat lähtökohtaisesti viemäriputkia liitoksineen, ei altaan poistoputkea ja sen liittämistä viemäriin. Altaan poistoputki on viemärikaluste, jonka osana on vesilukko. Tässä tapauksessa talon viemäri oli asianmukaisesti kannakoitu rakenteeseen: kytkentäviemäri nousee betonivalusta ylös, eikä se ole liikkunut. Missään ei määrätä, että altaan poistoputki tulisi kannakoida. Myöskään käytännössä allasputkea ei yleensä kannakoida rakenteeseen, koska lattianrajasta alkava kytkentäviemäri on tarvittaessa päästävä rassaamaan.

Talon viemäri oli kestänyt tukoksen aiheuttaman paineen, mutta altaan poistoputken ja kytkentäviemärin välinen liitos oli pettänyt. Oikein tehty viemärikään ei aina kestä tukoksen aiheuttamaa painetta, eikä altaan poistoputki ole varsinaista viemäriä. Siihen ei voi soveltaa viemäreitä koskevia määräyksiä, eivätkä rakentamismääräykset ota kantaa altaan poistoputken ja varsinaisen viemärin välisen liitoksen toteutukseen. Poistoputken liitos ei voi olla kiinteä, koska kytkentäviemäri pitää voida rassata. HK-kumia on käytetty tällaisissa liitoksissa jo 1970-luvulta lähtien. HK-kumi on siten yleisesti hyväksytty, hyvän rakentamistavan mukainen asennustapa altaan poistoputken ja varsinaisen viemärin liittämiseen. Se on käyttövarma normaalissa tilanteessa, kun viemäri toimii.

Vakuutusyhtiön pyytämässä asiantuntijalausunnossa on analysoitu sitä, millainen on hyvä liitos. Siinä ei ole suoraan sanottu, että tämän tapauksen liitos olisi ollut puutteellinen. Uponorin kiinteistöviemäröintikäsikirjan mukaan pesuallas liitetään viemäriin käyttäen liitosyhdettä, jonka toimintaperiaate vastaa HK-kumia. Uponorin liitosyhde on valmistettu erilaisesta materiaalista, mutta se ei ole sen enempää paineenkestävä. Uponor on alan johtavia toimijoita, joten tätä ohjeistusta voidaan pitää hyvän rakentamistavan mukaisena.

Vakuutusyhtiön viittaamassa toisessakaan asiantuntijalausunnossa ei todeta, että HK-kumi yleisesti ottaen olisi määräysten vastainen. Sen mukaan HK-liitintä saa käyttää, mutta vain yhdensuuntaisten putkien liitoksessa. Lausunto oli annettu tapauksessa, jossa asennukset oli tehty puutteellisesti. Tässä tapauksessa poistoputkena käytetyn ”haitariputken” liitos viemäriin on ollut suora, eikä siinä ole suunnanmuutoksia. Vahinkotarkastajan valokuvasta ei voi varmasti todeta, että HK-kumi ei olisi ollut kunnolla paikoillaan tai että kuvassa näkyvä musta jälki olisi peräisin viemäriputken sisäpinnasta.

Yhteenvetona taloyhtiö katsoo, että altaan poistoputken ja viemärin välisen liitoksen ei tarvitse olla paineenkestävä, eikä työvirhettä liitoksen teossa tai lattiarakenteessa ole osoitettu. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että keittiön muovimatto ei ole ollut tiiviisti viemäriputken ympärillä, koska keittiön lattialta ei edellytetä vedenpitävyyttä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa hankkimiinsa asiantuntijalausuntoihin ja katsoo, että kyseessä on asennus- tai työvirhe. Viemäri ei ole ollut tiivis eikä sitä ole tuettu siten, ettei se padotustilanteessa pääsisi liikkumaan.

Tapauksessa käytetty liitososa eli HK-kumi ei kestä käytössä rakentamismääräysten mukaisesti. Yhtiö viittaa rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987 kohtiin 3.4.2 ja 3.4.3 sekä osan C2, 1998 kohtiin 1.4.9, 1.4.13 ja 1.4.14. Hyvän rakentamistavan osalta yhtiö viittaa LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 1992) kohtaan 23.13, jonka mukaan jätevesiviemäreiden on kestettävä padottaminen. Uponor-kiinteistöviemärikäsikirjan ja kiinteistöviemäröintioppaan mukaan putkien liitokset tehdään ensisijaisesti valmiina olevilla liitosmuhveilla.

Rakentamismääräyskokoelman osan D1 määritelmien mukaan vuotanut osa on kytkentäviemäri, joka yhdistää pesualtaan kiinteistöviemäriin. Joka tapauksessa periaatteena on se, että koko vesijohto- ja viemäriputkiston tulee olla kestävä ja käyttövarma. Merkitystä ei ole sillä, kutsutaanko vuotanutta osaa kytkentäviemäriksi, vesilukoksi tai joksikin muuksi vastaavaksi.

Tässä käytettyä HK-kumiosaa on valmistettu 1970-luvulta lähtien, mutta yleisyydestään huolimatta se ei ole tyyppihyväksytty liitososa, eikä siitä myöskään löydy virallista asennusohjetta. Uponorin kiinteistöviemärijärjestel­mään kuuluva supistusyhde on sekä materiaaliltaan että rakenteeltaan erilainen liitososa. HK-kumi ei kestä vääntöä tai liikettä vaan pullahtaa helposti pois paikaltaan, kuten tässä on tapahtunut. Muhviliitos olisi ollut tukevampi.

Vakuutusyhtiön pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan vahinkohuoneiston allasputki pääsi liikkumaan lähes vapaasti, koska sitä ei ollut kiinnitetty mitenkään rakenteisiin. Veden virtaamisesta aiheutuneet paineiskut olivat päässeet edistämään putken irtoamista. Poistoputken ja kiinteistöviemärin välisen liitoksen pitäisi siis olla suora, ja putken ”haitariosan” olisi pitänyt olla tuettu sen liikkumisen estämiseksi. Viemäritukostilanteessa viemäriä ei puhdisteta vesilukon tai tämän liitoksen kautta, vaan tarvittaessa viemärikalusteita irrotetaan.

Vakuutusyhtiö katsoo vielä, että vahinkotarkastajan liitoskohdasta ottaman valokuvan perusteella on todennäköistä, että liitoksessa käytetty HK-kumi ei ole ollut edes kunnolla asennettuna paikoilleen. Kumin alaosassa näkyy jätevesiviemärin sisäpinnasta tullut musta jälki, joka osoittaa, kuinka syvällä liitososa on ollut viemärin sisällä. HK-kumin ulkopinta on puhdas siltä osin, joka ei ole ollut jätevesiviemärin sisällä.

Selvitykset

1) Vakuutusyhtiön insinööritoimistolta pyytämästä teknisestä lausunnosta (25.1.2016) ilmenee mm., että HK-kumin yläpuolella ei ollut havaittavissa mitään allasputken kiinnikettä tai muuta liitosta lukitsevaa asennusta. Muovimatto ei ollut tiiviisti viemärin ympärillä.

Rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987 mukaan viemäreiden liitokset tulisi tehdä joko muhviliitoksin tai erityisesti käyttötarkoitukseen soveltuvin kumirengasliitoksin. Kohteessa käytetty asennustapa on ollut yleinen, mutta on ollut aina erityisen tärkeää tarkistaa käytettyjen materiaalien soveltuminen kuhunkin tapaukseen. Käytetyn HK-kumiosan mitat eivät selvinneet, mutta silmämääräisesti arvioiden osa on ollut sopiva.

Allasputkea ei ollut kiinnitetty rakenteisiin. HK-kumiliitoksessa ongelmana on huono kestävyys sivuttaisille vääntövoimille, koska putken sisään asettuva osa on varsin lyhyt, eikä sillä ole samanlaista tukea kuin normaalilla muhviliitoksella. Tapauksessa olisi ollut mahdollista toteuttaa kestävä kytkentä käyttäen viemärijärjestelmän omia muhviliitososia. Astianpesukoneen paineella tapahtuva tyhjennys, vaihtelevan lämpöiset jätevedet ja kaapissa olleen roskakorin tms. aiheuttamat tärähdykset ja liikkeet ovat voineet hivuttaa liitoksen löysälle. Tukkeutumisesta johtuva paine on voinut nostaa liitosta, ja vesi on päässyt lattialle.

Rakentamismääräyskokoelman osan C2, 1998 mukaan mahdolliset vuotovedet on johdettava näkyviin. Allasviemäröinnissä huoltoa tai vaihtoa tarvitsevat liitokset olisi asennettava näkyville kaapin pohjalevyn yläpuolelle, ja pohjalevy olisi tiivistettävä niin, että vuotovedet valuvat näkyviin. Vaihtoehtoisesti muovimatolla tai erillisellä muovikaukalolla olisi voitu tehdä kaapin alle allas, joka olisi valuttanut vuotovedet näkyviin.

Yhteenvetona insinööritoimisto päätyy siihen, että asennustyön toteutus altaan lattiaputken, lattiapinnoitteen ja kaapin pohjalevyn osalta ei ole ollut täysin määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan mukainen.

2) Vakuutusyhtiö on viitannut myös toista tapausta koskeneeseen asiantuntijalausuntoon (5.3.2009). Tapauksessa rakennuksessa oli todettu useita erilaisia virheitä.

HK-kumitiivisteen osalta lausunnosta ilmenee, että HK-kumin asennusohjeiden mukaan liitintä saa käyttää ainoastaan yhdensuuntaisten putkien liitoksessa. Ta­pauksessa putki oli asennettu vinoon siten, että se painoi HK-kumin putken puolisen reunan kasaan, eikä liitos siten ollut vesi- eikä hajutiivis. Rakennusmääräysten mukaan liitoksen olisi tullut myös kestää viemärin sisältä tulevaa jätevedenpainetta padotustilanteessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa keittiön viemärin tukkeutumisen yhteydessä aiheutuneen vuotovahingon korvaamisesta kiinteistövakuutuksen perusteella.

Lautakunta on ymmärtänyt riidattomaksi, että neste on kiinteistövakuutusehtojen kohdan 6.6.1 edellyttämällä tavalla vuotanut rakennuksen toimimattomasta viemäriputkistosta. Riitaa on siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä vuotovahingon korvaamisesta vakuutuksen asennus- ja työvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamisnormit

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutuksen vuotovakuutusosaan liittyvien rajoitusehtojen kohdan 6.6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987 määräysten kohdan 3.4.2 mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava.

Kohdan 3.4.4 mukaan jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Laitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan.

Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2, 1998 määräysten kohdan 1.4.9 mukaan mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa.

LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 1992) kohdan 23.13 mukaan jätevesiviemärien on oltava kaasutiiviitä ja niiden on kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat.

Asian arviointi

HK-kumin käyttäminen allasputken liitoksessa

Allasputki on luokiteltu eri lähteissä eri tavoin. Rakentamismääräyskokoelman osassa D1, 1987 s. 31 olevassa kuvassa 28 allasputken vesilukon jälkeinen osa on merkitty viemäriksi. Uponor-kiinteistöviemäröintikäsi­kirjassa s. 87 kuvassa 80 on kuvattu ”pesualtaan liittäminen viemäriin” siten, että allasputki on luettu osaksi pesuallasta, ja viemärillä on tarkoitettu lattiasta nousevaa kiinteistöviemäriä. Vaikuttaa siten siltä, että alan terminologia allasputken osalta ei ole täysin vakiintunut.

Lautakunta katsoo, että tarkemmasta jäsentelystä riippumatta tiskialtaan poistoputki vesilukkoineen on rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987 kohdan 3.4.4 mukainen jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa. Sen on oltava riittävän kestävä ja toimintavarma sekä liitoksineen tiivis, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin kestävä kuin ne osat, joita ei voida vaihtaa.

Lautakunta toteaa, että esitetyistä rakentamisnormeista tai vakuutusyhtiön hankkimista asiantuntijalausunnoistakaan ei ilmene HK-kumin olevan allasputken liittämiseen täysin soveltumaton osa. HK-kumin käyttämistä ei siten itsessään voi pitää asennusvirheenä. Tällä tavoin tehdyssä liitoksessa on kuitenkin varmistuttava osan oikeasta mitoituksesta, liitettävien putkien keskinäisestä samansuuntaisuudesta sekä liitoskohdan tarpeellisesta tuennasta riittävän kestävyyden, toimintavarmuuden ja tiiveyden saavuttamiseksi. Liitosta tehtäessä on siis otettava huomioon muun muassa HK-kumimateriaalin pehmeys.

Liitos tässä tapauksessa

Rakentamismääräyskokoelman osan D1 viitatut määräykset edellyttävät kannakointia painumien välttämiseksi ja lämpöliikkeiden sekä jäteveden virtauksen aiheuttamien voimien hillitsemiseksi. Lyhyessä ja pystyasennossa olevassa muovisessa allasputkessa ei voine syntyä määräyksen tarkoittamia painumia, ja lämpöliikkeidenkin merkitys tällaisella putkenosalla lienee vähäinen.

Vahinkotarkastajan ottaman valokuvan perusteella allasputken ja kiinteistöviemärin keskinäistä samansuuntaisuutta ei voi tarkkaan arvioida. Astianpesukoneen paineelliset tyhjennysvedet voivat kuitenkin aiheuttaa allasputkeen kohdistuvia toistuvia voimia samoin kuin allaskaapissa olevien tavaroiden tai esimerkiksi roskakorin liikkeet. Allasputken liitoskohta on lisäksi ollut piilossa, allaskaapin pohjalevyn alla, eikä sen pettämiseen ollut varauduttu vuotokaukalolla tai muulla järjestelyllä, joka olisi estänyt vuotovettä pääsemästä lattiarakenteisiin tai edes ohjannut sen näkyville.

Tällaisessa tilanteessa HK-kumiliitoksen pitävyydestä olisi lautakunnan näkemyksen mukaan tullut erityisesti varmistua. Allasputki olisi tullut kannakoida tai tukea liitoskohtaa jollain muulla tavalla allasputken ”haitariosan” liikkumisen estämiseksi. Lisäksi se seikka, että vahinkotarkastajan ottamassa valokuvassa HK-kumiosa on väriltään enimmäkseen vaalea (puhdas), viittaa siihen, ettei se ole alun perinkään ollut kunnolla paikallaan viemäriputken päässä. Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo vuotovahingon johtuvan rajoitusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä.

Lopputulos

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa