Tapahtumatiedot

A oli vakuuttanut omakotitalonsa kotivakuutuksella, jonka omavastuu rakennuksen vakuutuksen osalta oli 251 euroa ja irtaimiston osalta 126 euroa. Omakotitaloa (rakennusvuosi 1965) kohtasivat vuosien 2011 ja 2012 aikana seuraavat vahingot.

Vesien joutuminen kellariin

I Oy:n raportin mukaan paikkakunnalla oli 22.8.2011 rankkasadekuuro, jonka aikana vedet olivat tulleet autotallin luiskaa pitkin kellariin. Raportin mukaan vesi kasteli koko kellarin alueella lattiarakenteet sekä seinärakenteita 0,3–0,6 metrin korkeudelle asti. Lisäksi irtaimistoa vahingoittui.

Kaupungin vesijohdon rikkoutuminen

I Oy:n raportin mukaan kaupungin vesiputken rikkoutumisen seurauksena 17.2.2012 kellariin autotalliin tuli vettä. Veden leviäminen kellarin muihin tiloihin saatiin estettyä. Vesi kasteli autotallin lattian ja seinien alaosia. Tämä vahinko tapahtui, kun elokuussa 2011 sattuneen vahingon korjaustyöt olivat vielä kesken.

Putken rikkoutuminen kattilahuoneessa

I Oy:n raportin mukaan helmikuussa 2012 havaittiin myös vuoto vanhassa kattilahuoneessa lattiarakenteessa kulkevassa lämmitysputkessa. Tällä alueella lattiaa oli kuivattu elokuun 2011 vahingon jäljiltä, mutta rakenne ei ollut kuivunut.

Vakuutusyhtiön päätös

Vesien joutuminen kellariin

Vakuutusyhtiö suoritti luonnonilmiöturvasta tämän vahingon perusteella kor­vausta rakennusvahingosta, irtaimiston käsittelystä, irtaimiston säilyttämisestä ja irtaimistolle tulleesta vahingosta. Kuivaukseen käytetyn sähkön osalta vakuutusyhtiö suoritti korvausta 2 281,46 euroa. Päätöksen mukaan luonnonilmiöosasta korvattavassa rankkasadevahingossa vähennetään kohteelle valittu omavastuu nelinkertaisena, kuitenkin enintään 1 700 euroa. Rakennuksen vakuutuksessa perusomavastuu on 251 euroa, joten nelinkertainen omavastuu on 1 004 euroa. Tämä omavastuu peritään tämän korvaussuorituksen yhteydessä.

Asumisen keskeytymisestä vakuutusyhtiö maksoi korvausta ajalta 25.8.2011–25.1.2012, yhteensä 2 500 euroa (500 euroa per kuukausi). Vakuutusyhtiö ilmoitti lisäksi tämän päätöksen yhteydessä, että se ei maksa korvausta rikkoutuneen viemäriputken uusimisesta, koska rikkoutunut viemäriputki on alkuperäinen 1960-luvulta eli se on niin vanha, että vakuutusehtojen mukainen ikävähennys on tullut täyteen.

Vakuutusyhtiö suoritti myöhemmin annetuilla korvauspäätöksillä korvausta asumisen keskeytymisestä kolmelta kuukaudelta (26.1.2012–25.4.2012). Korvausta suoritettiin myös tältä ajalta 500 euroa per kuukausi.

Lämmitysputken rikkoutuminen kattilahuoneessa

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan se ei korvaa rikkoutuneen lämmitysputken uusimista, koska rikkoutunut lämmitysputki on alkuperäinen vuodelta 1965. Vakuutusehtojen mukainen ikävähennys on tullut täyteen.

Valitus

A:n kuolinpesän valituksessa vaaditaan lisäkorvausta seuraavista seikoista. Nämä korvaukset tulee valituksen mukaan suorittaa viivästyskorkoineen.

1. Alakerran maalaus

Vakuutusyhtiön tulee maksaa alakerran maalauksesta aiheutunut 3 676,47 euron lasku. Kellarin pilaantuneet puuovet poistettiin. Uudet ovet olivat pienemmät kuin vanhat ja muurari joutui muuraamaan ja rappaamaan seiniä, jotta uudet ovet saatiin sovitettua.

2. Asumisen keskeytyminen ja pölynimuri

Taloudesta käytiin peseytymässä uimahallilla kahdesti viikossa 26.8.2011–25.04.2012, kun vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan tilapäistä suihkukaappia. Lippuja ei ole korvattu. Lisäksi yhtiö kieltäytyi korvaamasta pyykinpesu­matkoihin liittyviä taksikuluja. Asumisen keskeytymisestä maksettu korvaus on pieni suhteutettuna olosuhteisiin. Lisäksi omavastuu on vähennetty nelinkertaisena. Pölynimuri rikkoutui purkujätteiden siivouksessa. Uusi maksoi 300 euroa.

3. Lämmitysputkien uusiminen

Lokakuussa 2011 tehdyssä kosteusmittauksessa todettiin, että jossain kellarin alueella oli pieni putkivuoto. Toinen kosteusmittaus tehtiin vuoden 2012 puolella. Putkea asennettiin 18 metriä ja putkityö oli hinnoiteltu kalliiksi. Työmiehiä varoitettiin pesuhuoneen lattialämpöputkien vioittumisesta. Vakuutusyhtiön tulee korvata putkiston uusinnasta aiheutunut 5 565,82 euron lasku.

4. Sähkönkulutus ja kaupungin vesiputken rikkoutuminen

Kaupungin vesiputken rikkoutumisesta seuranneesta vahingosta ei ole saatu korvausta. Kuivatuksen aikana sähkölaskuja on maksettu yhteensä 3 866,77 euroa. Vakuutusyhtiön tulee korvata puuttuvat 1 576,46 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan seuraavaa.

1. Alakerran maalaus

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Vakuutusyhtiön mukaan alakerran seinien maalauksesta korvaus on suoritettu suoraan korjausliikkeelle. Vakuutuksesta on korvattu niiden seinien maalaus, joita on vesivahingon korjaustöiden vuoksi jouduttu maalaamaan. Rankkasadevahingossa vaurioita tuli ainoastaan seinien alaosille. I Oy:n laskusta numero 9003834864 selviää, että asiakas on tilannut lisätöinä kylpyhuoneen ja kellarin katon maalauksen sekä portaiden alla olevan tiiliseinän korjauksen. Nämä työt eivät ole aiheutuneet vesivahingon korjauksesta.

2. Asumisen keskeytyminen ja pölynimuri

Asumisen keskeytyksestä on asiakkaan kanssa sovittu maksettavaksi kertakorvauksena 500 euroa per kuukausi, yhteensä 4 000 euroa. Tämä kattaa kaikki asumisen keskeytykseen liittyvät ylimääräiset kustannukset. Vakuutuksesta ei korvata pelkkää vahingosta tai korjaustyöstä aiheutuvaa asumishaittaa. Asumisen keskeytyksestä maksettu kertakorvaus kattaa asumisen keskeytykseen liittyvät ylimääräiset kustannukset. Vastineen mukaan pölynimurista ei ole aiemmin haettu korvausta. Vakuutusyhtiö ilmoittaa antavansa sitä koskevan erillisen korvauspäätöksen. Imuria koskevan päätöksen mukaan vakuutusyhtiö suoritti sen osalta 300 euron korvauksen.

3. Lämmitysputkien uusiminen

Lämmitysjärjestelmässä todettu putken vuotaminen on erillinen vahinko. Vakuutusyhtiö viittaa vastineenaan tästä vahingosta antamaansa korvauspäätökseen. Yhtiön mukaan putkien uusimista koskevassa laskussa oli mukana pattereihin liittyviä kustannuksia. Niistä patterivesilinjojen irrotuksesta ja asentamisesta aiheutuneet kulut kuuluvat myös korvattavaan rankkasadevahinkoon. Tältä osin on myöhemmin annettu erillinen korvauspäätös, jonka perusteella korvausta on suoritettu patterien irrotuksesta ja asennuksesta 16 työtunnilta, yhteensä 1 072,56 euroa.

4. Sähkönkulutus

Kuivausliikkeeltä saadun tiedon mukaan 22.8.2011 sattuneen rankkasadevahingon aiheuttaman vesivahingon kuivaukseen on käytetty 20 744,9 kWh kuivaussähköä. Sähköä koskevaa korvausta on suoritettu tällä perusteella 2 281,46 euroa. Rankkasadevahingosta aiheutunut ylimääräinen sähkönkulutus on korvattu.

Rankkasadevesivahingon jälkeen autotalliin tuli uusi vahinko, kun kaupungin vesiputki rikkoutui. Kaupunki on korvannut tämän vahingon, ja kaupungilta saatujen tietojen mukaan loppuosa ylimääräisestä sähkönkulutuksesta kuuluu kaupungin korvattavaksi. Vakuutusyhtiö kertoo, että kaupunki on pyytänyt vakuutuksenottajapuolta toimittamaan vahingonkorvaushakemuksen kaupungille.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä

Tulvien määrittely

- Rankkasadetulva

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

3.1 Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on

- äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

3.3 Luonnonilmiöturva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli tai rakeet.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan Suomessa sijaitsevalle vakuutetulle rakennukselle, ei kuitenkaan piha-alueelle, ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimis­tolle ja vakuutetulle huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutunut välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton, poikkeuksellinen rankkasade-, vesis­tö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen putkisto­jen kautta.

3.5 Vuototurva

Vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI­-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkilli­sen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

3.6 LVI-laiteturva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai ‑putkiston välitön rikkoutuminen.

3.8 Asumisen keskeytysturva

Vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymi­sestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

6.2.1.5 LVI- ja sähkölaitevähennykset

Rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) sähköilmiövahingoissa sekä muissa rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

- rakennuksen putkisto 3 %

- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien sähkökaapelit, sähköjohdot ja lämmityskaapelit 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset. Vähennystä ei tehdä vian etsimiskustannuksista. Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.

6.1.1 Välitön esinevahinko

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohtaalle vakuutuk­sen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta.

6.1.2 Korvaamisen rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

4) muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Jos korjauksen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden va­hingoittumisen takia uusittu tai suoritettu muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomi­oon lopullisen korvauksen määrässä.

6.1.3 Muut vahingot

6.1.3.1 Asumiskäytön keskeytyminen

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaa­vanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia.

Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenantajan kanssa etukäteen sovituista, todellisis­ta kustannuksista. Vaihtoehtoisesti asumiskäytön keskey­tymisestä maksettava korvaus voidaan sopia myös kerta­korvauksena, jolloin vakuutetun ei tarvitse toimittaa selvitystä todellisista ylimääräisistä kustannuksista.

6.2 Omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen

6.2.1.2 Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset

Rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä laske­taan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskus­tannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosil­la, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyai­kaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.

6.2.1.5 LVI- ja sähkölaitevähennykset

Rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi­- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) sähköilmiövahingoissa sekä muissa rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähenne­tään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

- rakennuksen putkisto 3 %

- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien sähkökaapelit, sähköjohdot ja lämmityskaapelit 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuu­luvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset. Vähennystä ei tehdä vian etsimiskustannuksista. Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Lait­teen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuk­sista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähen­nystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikä­vähennysprosentti.

Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.

6.4 Omavastuu ja muut vähennykset

6.4.1 Omavastuu

Korvattavan vahingon määrästä vähennetään omavastuu. Omavastuun suuruus määräytyy vakuutuskirjan ja näiden vakuutusehtojen mukaan.

Jos useaa vakuutuskohdetta korvataan saman vakuutusta­pahtuman perusteella ja vakuutusturvissa on erilaiset oma­vastuut, vähennetään vain suurin omavastuu.--

Luonnonilmiöturvasta korvattavassa rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvassa vahingossa vähennetään kohteelle valittu omavastuu nelinkertaisena, kuitenkin enintään 1 700 euroa.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta lausuu ratkaisusuosituksenaan riitakysymyksistä seuraavaa.

1. Alakerran maalaus

Korvattavaksi on vaadittu alakerran maalaustöistä aiheutunut I Oy:n lasku, jonka summa on 3 676,47 euroa (lasku 9003834864). Laskun mukaan se koskee asiakkaan kanssa sovittuja lisätöitä. Lasku koostuu kylpyhuoneen ja kellarin kattojen sekä portaiden alusen maalauksesta. Kartoitusraporteista tai muusta Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että maalatut alueet olisivat vahingoittuneet puheena olevien vesivahinkojen yhteydessä. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella kulut ovat aiheutuneet vakuutuksen korvauspiiriin kuulumattomista korjaus- tai parannustöistä. Lautakunta ei suosita korvausta tämän vaatimuksen perusteella.

2. Asumisen keskeytyminen ja pölynimuri

Valituksessa on kerrottu myös asumisen keskeytymiseen liittyvästä korvauksesta. Korvauspäätösten perusteella vakuutusyhtiö on suorittanut tällä perusteella yhteensä 4 000 euron kertakorvauksen, joka on laskettu 500 euron kuukausikorvauksen perusteella.

Vakuutusehtojen mukaan asumiskäytön keskeytymisestä korvataan ehtojen mukaisesti todellisia kustannuksia. Ehtojen mukaan asumiskäytön keskey­tymisestä voidaan sopia myös kerta­korvauksena, kuten vakuutusyhtiön mukaan tässä tapauksessa.

Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus hänen kärsimänsä vahingon määrästä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että asumiskäytön keskeytymisen perusteella olisi aiheutunut todellisia kustannuksia vakuutusyhtiön jo korvaamaa 4 000 euron kokonaismäärää enempää. Selvityksestä ei myöskään ilmene, että kuukausittainen asumiskäytön keskeytymisestä aiheutunut kulu olisi jossakin kuussa ollut suurempi kuin 500 euroa. Kun asiassa ei ole osoitettu, että toteutuneet asumiskäytön keskeytymiseen liittyvät kulut olisivat ylittäneet vakuutusyhtiön suorittaman kertakorvauksen, pitää Vakuutuslautakunta vakuutusyhtiön tällä perusteella suorittamaa korvausta riittävänä ja asianmukaisena.

Vakuutusyhtiö on lautakuntamenettelyn kuluessa korvannut imurin vaatimusten mukaisesti, joten asiassa ei ole enää riitaa tämän vaatimuksen osalta.

3. Lämmitysputkien uusiminen

Valituksessa on vaadittu korvattavaksi I Oy:n 5 565,82 euron lasku (9003779335), joka laskun selitteen mukaan koskee putkimuutosta ja patteriputkien muutostyötä. Vakuutusyhtiö on maksanut tähän laskuun liittyen 1 072,56 euron korvauksen patterin irrotus- ja asennustyöstä. Korvauksen perusteena on ollut 16 työtuntia. Tämä osuus liittyy vakuutusyhtiön mukaan rakenteiden vuotovahingon korjaamiseen. Muilta osin laskussa on vakuutusyhtiön mukaan kysymys rikkoutumisvahingosta, josta ei ikävähennysten tekemisen jälkeen jää korvattavaa.

Talon alapohjassa kulkenut lämmitysputki oli rikkoutunut. Muun selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta käsittää, että kysymyksessä on ollut alkuperäinen, vuonna 1965 käyttöön otettu putki. Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen putkiston rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähenne­tään vuotuiset ikävähennykset. Vakuutusehtojen mukaan putkistoa koskevan ikävähennyksen suuruus on kolme prosenttia. Ikävähennyksen määräksi tulee yli 100 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että putkiston rikkoutumisesta aiheutuneet korjauskulut eivät voi tulla vakuutuksesta korvattavaksi. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että putkien uusimisesta aiheutuneet kulut eivät voi tulla kotivakuutuksesta korvattavaksi myöskään siltä osin kuin putkiston uusiminen on johtunut vakuutuksesta korvattavaan vahinkoon liittymättömästä yleisestä ikääntymisestä aiheutuneesta uusimistarpeesta.

Vakuutuslautakunta ei ole sen käytettävissä olevan selvityksen perusteella voinut myöskään todeta, että puheena olevasta laskusta suurempi osuu kun vakuutusyhtiön jo korvaama 1 072,56 euroa olisi aiheutunut luonnonilmiövahingosta tai muusta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta tämän vaatimuksen perusteella.

4. Sähkönkulutus ja kaupungin vesiputken rikkoutuminen

Sähkönkulutuksesta on vaadittu 1 576,94 euron lisäkorvausta. I Oy:n laskun (9003802830, 27.4.2012) mukaan rankkasadevahinkoon liittyvä sähkönkulutus on ollut 20 744,9 kWh. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien sähkölaitoksen laskujen mukaan vakuutuspaikan toteutunut sähkönkulutus on 1.7.2011–8.5.2012 ollut kokonaisuudessaan 22 674 kWh. Tämän seikan ja I Oy:n selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo joka tapauksessa jäävän selvittämättä, että rakenteiden kuivauksesta johtuva sähkönkulutus olisi ylittänyt vakuutusyhtiön jo korvaamaan 20 744,9 kWh:n määrää. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta sähkönkulutuksesta.

Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi korvauspäätöksellä ottanut kantaa kaupungin vesijohdon vaurioitumisesta seuranneen vahingon korvattavuuteen. Vakuutetut voivat näin halutessaan pyytää vakuutusyhtiötä antamaan tämän vahingon korvattavuutta koskevan korvauspäätöksen.

Omavastuu

Muun ohella rakennusta 22.8.2011 kohdanneessa vahingossa on ollut kysymys vakuutusehtojen kohdassa 3.3 tarkoittamasta luonnonilmiöosasta korvattavasta rankkasadevahingosta, jolloin vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen mukaan oikeus vähentää kohteelle valittu omavastuu nelinkertaisena. Vakuutusyhtiö on voinut tehdä asiassa vahinkotapahtuman johdosta tehtävän omavastuuvähennyksen asumisen keskeytymisestä maksetun korvauksen yhteydessä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA