Haku

VKL 191/04

Tulosta

Asianumero: VKL 191/04 (2005)

Vakuutuslaji: Kuljetusvakuutus

Ratkaisu annettu: 19.01.2005

Lakipykälät: 3, 31, 34

Rajoitusehdon tulkinta. Kuljetusvälineen keskeytymätön silmälläpito. Ajoneuvoyhdistelmän anastus.

Vakuutuksenottajana olevan kuljetusyrittäjän palveluksessa oleva kuljettaja otti 20.11.2003 kuljetettavakseen voita Helsingistä Ranskaan ajoneuvoyhdistelmällä. Kuljettaja pysäköi ajoneuvoyhdistelmän 22.11.2003 klo 18.00 pysäköintialueelle Antwerpenissa Belgiassa. Lukittuaan ajoneuvon kuljettaja poistui merimieskirkolle saunomaan ja sieltä hän siirtyi noin 20.00 läheiseen ravintolaan. Tällöin ajoneuvoyhdistelmä oli vielä ollut paikassa, johon kuljettaja oli sen jättänyt. Palattuaan pysäköintialueelle noin klo 22.25 kuljettaja huomasi, että ajoneuvoyhdistelmä oli anastettu. Kyseisellä pysäköintialueella ei ole erillistä vartiointia eikä kuljettajan käyttämästä ravintolasta ollut näköyhteyttä pysäköintialueelle.

Korvausta lastin häviämisestä aiheutuneesta vahingosta haettiin tiekuljetusvakuutuksen perusteella.
 
Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö totesi, että tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 3.3.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että pysäköitäessä ajoneuvo tai kuormatila on jätetty lukitsematta. Ajoneuvon ja kuormatilan tulee olla lukittu siten, ettei ajoneuvoon tai sen kuormatilaan voi murtautumatta päästä.
 
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on johtunut siitä, että kuljetusväline, kuljetusyksikkö tai tavara on jätetty vartioimatta. Vartioinnilla tarkoitetaan ajoneuvon, kuljetusvälineen, -yksikön tai tavaran jatkuvaa valvontaa tai silmälläpitoa tämän välittömässä läheisyydessä, jotta valvonnasta vastaava henkilö voi ajoneuvoa tai tavaraa suojellakseen heti puuttua asioiden kulkuun.
 
Muiden maiden (kuin entisen Neuvostoliiton, Puolan ja Italian) alueilla vartioinnilla tarkoitetaan sitä, että kuljetusvälinettä, konttia, kuljetusyksikköä tai tavaraa ei jätetä ilman valvontaa. Lukittu kuljetusväline voidaan näiden maiden alueella jättää enintään yhden tunnin ajaksi ilman keskeytymätöntä silmälläpitoa.
 
Vakuutusyhtiö totesi, että koska vahinko on johtunut siitä, että kuljetusväline ja siinä ollut lasti on jätetty vartioimatta, vahinko ei kuulu vakuutusehtojen kohdan 3.3.4 perusteella tiekuljetusvakuutuksen korvauspiiriin. Tämän vuoksi yhtiö ei maksanut korvausta anastetusta lastista tiekuljetusvakuutuksen perusteella.
 
Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottaja on tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Hän katsoo, että vakuutusehdot ovat kohtuuttomat ja käytännössä mahdottomat noudattaa. Belgiassa ei ole eikä paljon muuallakaan vartioituja parkkipaikkoja saatikka niin isoja baarien pihoja, jotta kaikilla kuljettajilla olisi mahdollisuus nähdä ja tarkkailla autojaan. Vakuutuksenottaja katsoo, että kuljettaja ja autoilijat ovat myös vapaa-ajan viettoon oikeutettuja ihmisiä. Jopa työaikalaki kieltää kuljettajaa tekemästä työhönsä liittyviä asioita vapaa-aikanaan. Ei muutkaan työntekijät käy tunnin välein katsomassa onko työmaa tallessa. Rahdinantajat eivät suostu maksamaan niin kovia rahteja, että autot olisi varaa varustaa kahdella kuljettajalla.
Jos vakuutusyhtiöt vaativat ympärivuorokautista vartiointia, ovatko ne valmiit maksamaan osuutensa kuljettajan palkasta.
 
Vakuutuksenottaja ihmettelee, pitääkö kuljettajan tai autoilijan asua autossa viikonloppu jos lastaa kuorman perjantaina ja lähtee reissuun sunnuntaina, koska firmat eivät lastaa yleensä viikonloppuna, mutta kuormat pitää olla perillä maanantaina, joten autot seisovat tämän ajan jossain, joko parkkipaikalla, tallin pihassa, kadun- tai tienvarrella, jossain auton on oltava.
 
Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin ja tapahtumatietoihin sekä toteaa, että kuljettaja oli jättänyt ajoneuvoyhdistelmän vartioimattomalle pysäköintialueelle ilman keskeytymätöntä silmälläpitoa yli tunnin ajaksi. Kuljettajan tiedossa on ollut, että kyseisellä pysäköintialueella on aiemmin tapahtunut ajoneuvoihin kohdistuneita murtoja. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutusehtojen ajoneuvon vartiointia ja lukitsemista koskeva korvausrajoitus ei ole vakuutuksenottajan kannalta kohtuuton. Samansisältöinen korvausrajoitus on myös muiden vakuutusyhtiöiden vastaavissa tuotteissa.
 
Koska ajoneuvoyhdistelmää ole vartioitu vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla, ei vahinko näin ollen kuulu tiekuljetusvakuutuksen korvauspiiriin.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutusehdot
 
Tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 3.3.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on johtunut siitä, että kuljetusväline, kuljetusyksikkö tai tavara on jätetty vartioimatta. Vartioinnilla tarkoitetaan ajoneuvon, kuljetusvälineen, -yksikön tai tavaran jatkuvaa valvontaa tai sil­mälläpitoa tämän välittömässä läheisyydessä, jotta valvonnasta vastaava henkilöä voi ajoneuvoa tai tavaraa suojellakseen heti puuttua asioiden kulkuun.
 
Muiden maiden ( kuin entisen Neuvostoliiton, Puolan ja Italian) alueilla vartioinnilla tarkoitetaan sitä, että kuljetusvälinettä, konttia, kuljetusyksikköä tai tavaraa ei jätetä ilman valvontaa. Lukittu kuljetusväline voidaan näiden maiden alueella jättää enintään yhden tunnin ajaksi ilman keskeytymätöntä silmälläpitoa.
 
Tapahtumatiedot
 
Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että kyseisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja pysäköi sen 22.11.2003 klo 18.00 pysäköintialueelle Antwerpenissa Belgiassa. Lukittuaan ajoneuvon kuljettaja poistui merimieskirkolle saunomaan ja noin klo 20.00 hän siirtyi läheiseen baariin. Tällöin ajoneuvoyhdistelmä oli kuljettajan mukaan vielä pysäköintipaikalla. Palattuaan pysäköintialueelle noin klo 22.25 kuljettaja havaitsi, että ajoneuvoyhdistelmä oli anastettu. Kyseisellä pysäköintialueella ei ole erillistä vartiointia eikä baarista, jossa kuljettaja oli ollut, ole näköyhteyttä pysäköintialueelle.
 
Vakuutussopimuslain soveltuminen
 
Vakuutussopimuslain 3 §:n 3 momentin mukaan vakuutussopimuslain pakottavuus ei koske mm. elinkeinonharjoittajan ottamaa kuljetusvakuutusta.
 
 Vaikka lain säännökset kuljetusvakuutuksen osalta ovat tahdonvaltaisia, tulee lain säännöksiä oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vakiintuneen käsityksen mukaan kuitenkin soveltaa, mikäli vakuutussopimuksessa ei ole kyseisestä asiasta sovittu laista poikkeavasti.
 
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutukseen sovelletaan vakuutuskirjan mukaan yleisiä sopimusehtoja (voimassa 1.6.2002 alkaen). Yleisissä sopimusehdoissa käydään läpi vakuutussopimuslain keskeiset säännökset ja todetaan lisäksi, että vakuutussopimukseen sovelletaan myös sellaisia ko. lain säännöksiä, joita ei yleisissä sopimusehdoissa ole esitetty. Ehdoissa olevassa keskeisten käsitteiden luettelossa todetaan mm. että suojeluohje on vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti asetettu velvollisuus noudattaa määräyksiä, joilla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. Ehtokohta 6.1 vastaa vakuutussopimuslain säännöksiä koskien suojeluohjeiden laiminlyönnin seurauksia.
 
Kyseiseen kuljetusvakuutukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa ei suojeluohjeiden osalta ole sovittu vakuutussopimuslaista poikkeavasti. Myöskään vakuutuksen rajoitusehtojen osalta ei ole tältä osin todettu, onko ollut tarkoitus ja miten poiketa vakuutussopimuslain määräyksistä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että suojeluohjeita koskevia vakuutussopimuslain säännöksiä tulee soveltaa myös kyseiseen vakuutukseen.
 
Rajoitusehto vai suojeluohje
 
Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt velvollisuutensa noudattaa suojeluohjeita, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Vastuuvakuutuksesta kuitenkin korvausta voidaan alentaa tai korvaus evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa törkeästä huolimattomuudesta taikka, milloin vakuutusehdoissa on niin määrätty, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin.
 
Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan (s.45) pykälässä 31 mainitusta menettelytavasta on kysymys silloin, kun vakuutetun on määrätyllä tavalla huolehdittava vakuutetusta omaisuudesta. Menettelytapamääräys voi koskea esim. omaisuuden säilyttämistapaa, säilytystilojen sulkemista tai koneiden huoltoa. Muu järjestely voi olla esim. omaisuuden vartioinnin järjestäminen.
 
Suojeluohjeelle on tunnusomaista, että se käsittää ohjeen vahingon syntymisen estämiseksi tai vahingon rajoittamiseksi. Ollakseen suojeluohje ehtoa ei tarvitse nimetä suojeluohjeeksi. Ratkaisevaa on ohjeen sisältö. Myös rajoitusehdoksi muotoiltu ohje toimia tietyllä tavalla vahingon ehkäisemiseksi voi luonteeltaan olla suojeluohje.
 
Ehtokohta 3.3.4, joka koskee ajoneuvon vartiointia ja lukitsemista, on sijoitettu vakuutusehdoissa korvausrajoituksiin. Kyseinen ehtokohta täyttää kuitenkin vakuutussopimuslain 31 §:n 1 momentin suojeluohjeen määritelmän, minkä vuoksi sitä on pidettävä suojeluohjeena ja sen laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia on arvioitava suojeluohjeita koskevien säännösten mukaisesti.
 
Törkeä vai tavanomainen huolimattomuus
 
Vakuutussopimuslain 31 §:n 4 momentin mukaan vastuuvakuutuksessa korvausta voidaan alentaa tai se evätä suojeluohjeen laiminlyöntitapauksissa vain jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa törkeästä huolimattomuudesta.
 
Tiekuljetusvakuutus kattaa rahdinkuljettajan tiekuljetussopimuslain mukaisen vahingonkorvausvelvollisuuden ja on näin ollen luonteeltaan vastuuvakuutusta.
 
Koska vakuutussopimuslaki ei kuljetusvakuutusten osalta ole pakottavaa lainsäädäntöä, vakuutuksenantaja voi mm. suojeluohjeen laiminlyönnin osalta vakuutusehtoihin otetulla maininnalla poiketa lain säännöksistä. Koska vakuutuksenantaja ei tässä tapauksessa ole ottanut vakuutusehtoihin lain säännöksistä poikkeavaa ehtoa, tulee vakuutussopimuslain 31 §:n 4 momenttia soveltaa kyseiseen sopimukseen. Korvauksen alentaminen tai epääminen tässä tapauksessa edellyttää tämän vuoksi törkeää huolimattomuutta.
 
Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta laissa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys vakuutetun toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
 
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on kiistatonta, että kuljettaja on laiminlyönyt noudattaa suojeluohjeeksi katsottavaa ehtomääräystä ja vahinko on seurausta tästä laiminlyönnistä. Silmälläpidon laiminlyönti on kuitenkin ollut lyhytaikaista ja kuljettaja on pyrkinyt valvomaan ajoneuvoa olosuhteiden sallimalla tavalla eli parkkipaikan läheiseen ravintolaan mennessään tarkistanut ajoneuvon tilanteen. Ravintolasta ei kuitenkaan ollut suoraa näköyhteyttä autoon. Vartioituja, rekka-autoille tarkoitettuja parkkipaikkoja on harvassa eikä isokokoisia ajoneuvoyhdistelmiä yleensä ole mahdollista jättää niin lähelle esim. ravintolaa, että kuljettaja ruokaillessaan voisi pitää sitä jatkuvasti silmällä. Kuljettajalla pitää kuitenkin olla mahdollisuus hoitaa jokapäiväisiä henkilökohtaisia toimia, kuten ruokailla ja käydä pesulla.
 
Korkein oikeus on tiekuljetussopimuslain mukaista törkeää huolimattomuutta arvioidessaan todennut, että vahingonkorvausoikeudessa huolimattomuutta on pidetty törkeänä usein silloin, kun toiminta on ollut lähellä tahallista menettelyä ja siten häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä (ks. KKO: 1995:71). Vaikka vakuutussopimuksia koskevassa oikeuskäytännössä törkeäksi huolimattomuudeksi on toisinaan katsottu myös edellä olevaa määritelmää lievemmät teot, lautakunta katsoo, että suojeluohjeen laiminlyönnin arvioiminen törkeän huolimattomaksi edellyttää sitä, että vahingon vaara suojeluohjetta laiminlyötäessä on ollut hyvin todennäköinen, mutta vakuutettu on suhtautunut tähän mahdollisuuteen välinpitämättömästi pyrkimättäkään mitenkään estämään vahinkoa.
 
Ottaen huomioon laiminlyönnin lyhytaikaisuuden ja sen, että kuljettaja mahdollisuuksiensa mukaan pyrki valvomaan ajoneuvoa sekä olosuhteet muutoin, lautakunta katsoo, ettei suojeluohjeeksi katsottavan ehtokohdan laiminlyöntiä tässä tapauksessa voida pitää törkeänä. Näin ollen vakuutusyhtiö ei esittämillään perusteilla voi evätä korvausta.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia