Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajalla on ollut 14.12.2007 vuotovahinko, kun wc-istuimelle tulevan liitosputken ja istuimen liitoksen kohdasta on vuotanut vettä wc-tilan rakenteisiin. Vakuutusyhtiö on korvannut kosteuskartoitus- ja kuivauskulut, purkukulut ja urakoitsijoiden laskut. Erimielisyyttä vakuutuksenottajalla ja vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutuksenottajan omien töiden kulujen korvattavuudesta, wc-istuimen korvaamisesta vakuutuksesta sekä siitä, mistä alkaen viivästyskorkea tulisi korvauksille maksaa.
Vakuutuksenottaja vaati 21.8.2008 päivätyllä laskulla lisäkorvauksia yhteensä 7 354,12 euroa. Vakuutusyhtiö maksoi 29.9.2008 vaaditusta määrästä 2 650,08 euroa. Mm. oman työn korvausmäärää oli pienennetty vaaditusta 267 tunnista 40 korvattuun tuntiin. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei wc-istuinta korvattu, koska se ei ollut vaurioitunut vahingossa. Vakuutuksenottaja vaati 31.3.2009 päivätyllä kirjeellään asian uudelleenkäsittelyä ja tuolloin vakuutuksenottajan kokonaiskorvausvaatimus pieneni mm. wc-pöntön ikävähennyksen ja pienentyneiden kilometrikorvausten vuoksi aiemmin vaaditusta 6 148,62 euroon. Kun summasta vähensi vakuutusyhtiön jo maksaman 2 650,08 euroa, oli korvausvaatimus vielä 3 498,54 euroa. Vakuutusyhtiö katsoi tämän jälkeen 17.4.2009, että sen tulisi riidattomana osana korvata vielä 246,89 euroa. Sen sijaan wc-istuin ei ollut vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö ei maksanut tällöin ehdottamaansa riidatonta 246,89 euron määrää. Seuraavan kerran vakuutuksenottaja vaati lisäkorvausta 27.9.2011. Tämän jälkeen osapuolet neuvottelivat korvausmäärästä ja vakuutusyhtiö korvasi vielä 2 347,67 euroa 17.10.2011.
Riitaisuutta osapuolilla on vielä wc-istuimen korvattavuudesta sekä viivästyskoron määrästä.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja valittaa vuotovahingon korjauskulujen ja viivästyskorkojen korvaamisesta kotivakuutuksestaan vakuutussopimuslain ja vakuutussopimuksen ehtojen perusteella. Ensiksi hän vaatii korvausta wc-istuimen osalta, jolloin korvausmääräksi jää ikävähennysten jälkeen 55,84 euroa eräpäivästä 21.9.2008 laskettavine viivästyskorkoineen. Toiseksi vakuutuksenottaja vaatii viivästyskorkoa viivästyneille vakuutuskorvauksille. Pääomalle 2 650,08 euroa tulee viivästyskorkoa 9,31 euroa eräpäivänään 1.10.2008. Pääomalle 2 347,67 euroa viivästyskorkoa tulee 631,75 euroa eräpäivänään 20.10.2011 sekä näille erääntyneille viivästyskorkojen erille viivästyskorkoa edellä mainitusta eräpäivistä maksupäivään saakka. Vähennyksenä tulee huomioida suoritettu viivästyskorko 49,69 euroa ja sille laskettava korko suorituspäivästä 7.5.2012 edellä mainittujen viivästyskorkojen maksupäivään saakka.
Koko vuotovahinko aiheutui wc-istuimen vesiputken ja vesisäiliön liitoskohdassa olleesta vuodosta. Kyseisellä kohdalla oleva vesiputki kuului wc-istuimen kiinteisiin vesikalusteisiin eikä se ollut ns. talon vesiputken osa. Wc-istuin oli rikkinäinen vesikalusteensa osalta. Vanhan wc-istuimen kiinteän tulevan vesikalusteen korjauttaminen putkimiehellä olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden wc-istuimen hankkiminen ikävähennyksellä.
Viivästyskoron osalta on valituksessa todettu mm., että vakuutuksenottaja on jo 21.8.2008 tekemänsä korvaushakemuksen mukana antanut vakuutusyhtiölle kaikki tarpeelliset ja hallussaan olevat tiedot ja asiakirjat vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Vakuutusyhtiö on jättänyt monia esitettyjä kustannuseriä korvaamatta. Vakuutuksenottajan reklamaation johdosta vakuutusyhtiö on hyväksynyt lähes kaikki esitetyt kustannuserät. Vakuutuksenottaja on tyytynyt vakuutusyhtiön tinkimiin omien työtuntien määrään ja kilometrikorvausten yksikköhintaan. Viivästyskorkojen maksamisessa pääomalle on kyse niistä alun perin vakuutuksenottajan esittämistä korjauskuluista, jotka vakuutusyhtiö on korvannut, mutta viivästyneenä. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mitään laillista syytä myöhentää korvausten maksamista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on kohtuullistanut vakuutuksenottajan ilmoittamia runsaita omien työtuntien määriä. Vakuutuksenottaja on reklamoinut maksetusta korvauksesta maaliskuussa 2009 ja tämän jälkeen vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiön tekninen asiantuntija lähettivät toisilleen lukuisia sähköposteja ja käyttivät vuorotellen excel-taulukkoa. Vuosien jälkeen on vaikea selvittää, mitä euromääräisiä myönnytyksiä on tehty vakuutetun ja mitä vakuutusyhtiön puolelta. Selvää on, että kumpikin osapuoli on tehnyt myönnytyksiä ja vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa hyvin asiakasmyönteisen ratkaisun ja korvannut myös sellaisia kuluja, joita ei olisi kuulunut vakuutuksesta korvata.
Wc-istuimen osalta on selvää, ettei se itsestään ole vahingoittunut. Tämän vakuutuksenottajakin on myöntänyt. Vakuutuksesta korvataan ainoastaan välitön esinevahinko. Kun wc-istuin ei ole vahingoittunut, ei kotivakuutus korvaa uuden wc-istuimen hankintaa. Asiassa on annettu korvauspäätös 29.9.2008, joten korvausvaatimus on tältä osin vanhentunut vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisesti.
Vakuutusyhtiö on todennut, ettei viivästyskorkoa makseta siltä ajalta, kun korvauksen määrää ja perusteita vasta selvitetään. Lisäkorvaukset eli 2 650,08 euroa ja 2 347,67 euroa on maksettu sen jälkeen, kun vahingon määrää on selvitetty ja siitä on neuvoteltu. Vakuutusyhtiö katsoo, että se on saanut lisäselvityksiä vakuutuksenottajalta vähitellen. Vakuutetulle on korvattu kotivakuutuksesta vähintään vakuutusehtojen mukainen korvaus eikä lisäkorvauksen maksulle ole perusteita.
Viivästyskoron maksamisesta viivästyskorolle on todettu, että vakuutussopimuslain mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa säädetty viivästyskorko. Viivästyskorolle ei lasketa omaa erillistä viivästyskorkoa. Viivästyskoron maksulla ei ole sellaista eräpäivää, jonka jälkeen viivästyskorolle alkaisi kertyä omaa viivästyskorkoa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensinnä kysymys siitä, onko wc-istuin rikkoutunut siten vuotovahingon yhteydessä, että on syntynyt vakuutuksesta korvattava esinevahinko. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuskorvaukselle maksettu lainmukainen viivästyskorko.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.
Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.
Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta. Vanhentumisen keskeyttämisestä sen johdosta, että asia saatetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa, Vakuutuslautakunnassa tai muussa kuluttajariitoja ratkaisevassa elimessä, säädetään velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ssä.
Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen lvi-laitteen, putkiston ja niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3.6 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton lvi-laitteen tai putkiston välitön rikkoutuminen.
1. WC-istuin
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on antanut viimeisen päätöksen wc-istuimesta 3.5.2012. Vakuutuksenottaja on valittanut asiasta Vakuutuslautakuntaan 1.4.2014 saapuneella valituksella. Koska valitus on saapunut Vakuutuslautakuntaan ennen kuin on kulunut kolme vuotta viimeisestä wc:tä koskevasta korvauspäätöksestä, ei wc-istuinta koskeva päätös ole vanhentunut ja tämän vuoksi Vakuutuslautakunta voi käsitellä wc:tä koskevan valituksen.
Vakuutuslautakunta tekee ratkaisunsa sille käytössään olevan kirjallisen aineiston perusteella. Kyseessä olevan vahingon asiakirjojen mukaan wc-istuimeen tuleva käyttövesiputki on vuotanut ja tämä vahinko on korvattu. Itse wc-istuin ei ole vaurioitunut.
Lopputulos
Koska wc-istuin ei ole äkillisesti vaurioitunut, ei uuden wc-istuimen hankintakulut ole kotivakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on tämän vuoksi pidettävä WC-istuimen korvaamisen osalta vakuutusehtojen mukaisena.
2. Viivästyskorko
Asian arviointi
Kyseessä oleva vakuutuksenottajan ensimmäinen vaatimusasiakirja on päivätty 21.8.2008. Vakuutuslautakunnalla ei ole tiedossa, koska tämä asiakirja on saapunut vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiö on maksanut asiakirjan perusteella 29.9.2008 2 650,08 euroa. Vakuutusyhtiö on maksanut tällöin korvausta oman työn osuudesta 40 tunnin mukaan. Asiakkaan korvausvaatimus omasta työstä on ollut alun perin kaikkiaan yhteensä 267 tuntia. Asiakkaan vaatimissa tunneissa on korjaukseen liittyvien tarvikkeiden hakukuluja. Rakentamisen aikaisten siivoustöiden, tavaroiden järjestämisajan sekä loppusiivouksen tuntimäärä on ollut huomattava eli 234 tuntia, mikä vastaa lähes kuuden viikon viikkotyötä laskettuna 40 tunnin työviikkoina. Tätä tuntimäärää voidaan pitää erittäin suurena.
Vakuutusyhtiö on maksanut viivästyskorkoa 17.4.2009 hyväksymälleen kertakorvausmäärälle eli 246,89 eurolle 3.5.2012 antamallaan päätöksellä yhteensä 49,69 euroa. Viivästyskorkoa on maksettu 30.4.2009 alkaen eli kuukauden kuluttua siitä, kun korvausta on vaadittu 31.3.2009 päivätyllä korvausvaatimuskirjeellä. Korkoa on maksettu 17.10.2011 asti eli siihen asti, kun loppukorvauksesta on maksettu viimeksi sovittu määrä. Viivästyskorkoa tästä korvausmäärästä on maksettu lainmukaisesti.
Vakuutusyhtiölle ei ole esitetty riittävää selvitystä koko lopullisesti maksetun korvauksen määrälle 21.8.2008 päivätyllä korvausvaatimuksella. Loppu korvausmäärästä ja varsinkin erittäin suuresta oman työn osuuden korvaamisesta on esitetty vaatimuksia ja neuvoteltu useaan kertaan kirjeitse ja sähköpostilla. Vakuutusyhtiö on maksanut lisää korvausta muutaman kerran. Korvausmäärän korotuksista on aina erikseen neuvoteltu. Aiemmin mainittua 246,89 euron määrää lukuun ottamatta, jolle summalle vakuutusyhtiö on maksanut lain mukaisen viivästyskoron, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on maksanut korvaukset aina lain vaatimassa määräajassa aina tarpeelliset ja riittävät selvitykset saatuaan ja neuvottelujen päätyttyä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei pysty sanomaan, onko vakuutusyhtiön 29.9.2008 maksama 2 650,08 euron korvausmäärä maksettu vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisessa yhden kuukauden määräajassa, koska Vakuutuslautakunnan tiedossa ei ole, milloin 21.8.2008 päivätty ensimmäinen korvausvaatimus on saapunut vakuutusyhtiöön. Tämä korvaus on kuitenkin tullut maksaa kuukauden kuluttua tämän korvausvaatimuksen saapumisesta vakuutusyhtiöön.
Vakuutuslautakunta katsoo, että lopun korvauksen osalta korvausmäärä on perustunut osapuolten välisiin neuvotteluihin. Lopputulokseen on päästy vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisen yhden kuukauden kuluessa, sillä loppu osaa korvauksesta on vaadittu 28.9.2011 ja loppukorvaus on maksettu 17.10.2011. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä tältä osin asianmukaisena. Vakuutusyhtiön ei tule maksaa enempää viivästyskorkoa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Melander, puheenjohtaja
Snellman, sihteeri
Jäsenet:
Sario
Siirala
Rantala