Tapahtumatiedot

Vahingonkärsineet A ja B tilasivat vakuutuksenottajayritys L Oy:ltä maalämpöpumpun asennuksen. Samaan aikaan kiinteistöllä oli käynnissä remontti ja käyttövesiputkien asennusta koskevat työt annettiin tehtäväksi T:lle. T ei kuitenkaan ollut kytkenyt käyttövesijärjestelmää toimintakuntoon, jolloin A ja B pyysivät vakuutuksenottajayritys L:n työntekijää J:tä tekemään liitoksen. Vaikka liitoksen tekeminen ei kuulunut L Oy:n urakkaan ja vaikka J:llä ei ollut kytkentään tarvittavia osia, liitti hän vesivaraajan verkostoon puutarhaletkulla. Kytkennän piti olla väliaikaisesti käytössä vain muutaman päivän ajan, kunnes T tekisi varsinaisen liitoksen. J näytti vahingonkärsineille asentamansa letkun ja sanoi, että jos letku irtoaa, tulee asuntoon vettä koko verkostopaineella. Hän ohjeisti vahingonkärsineitä vain täyttämään varaajan letkun avulla ja muutoin pitämään täyttöveden hanan suljettuna.

Vahingonkärsineet kertoivat pitäneensä hanan pääosin suljettuna ainakin öisin aina 16.9.2011 saakka, jolloin T kävi saattamassa työnsä päätökseen. T:n lähtiessä vahingonkärsineet kysyivät, onko kaikki nyt kunnossa, ja he olivat saaneet myöntävän vastauksen. Tämän jälkeen vahingonkärsineet eivät sulkeneet täyttövesihanaa lainkaan, ja 19.9. ja 20.9.2011 välisenä yönä vesiletku oli haljennut ja aiheuttanut vesivahingon. Korvausta vesivahingon korjauskuluista on haettu L Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 14.10.2011 päivätyssä korvauspäätöksessään, että koska kytkennän tehnyt henkilö kertoi vahinkoa kärsineille A:lle ja B:lle kytkennän tilapäisestä luonteesta ja siihen liittyvästä vahinkoriskistä, ovat A ja B ottaneet tietoisen riskin mahdollisesta vahingosta. A ja B ovat yhtiön mukaan merkittävästi myötävaikuttaneet vahingon syntymiseen jättämällä huolehtimatta varsinaisen kytkennän tekemisestä ja olemalla noudattamatta ohjetta pitää verkoston hanaa suljettuna. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottajayritys ole ollut vahingonkorvausvelvollinen.

Yhtiö on katsonut 14.5.2013 päivätyssä korvauspäätöksen uudelleenkäsittelyssä, että vahinko ei ole aiheutunut työntekijän toiminnasta ja hänen tekemästään väliaikaisesta asennuksesta. Vesivahinko on sattunut sen jälkeen, kun käyttövesiputkiston urakoitsija on käynyt kohteessa ja ilmoittanut kaiken olevan kunnossa. Käyttövesiputkistourakoitsija on lisäksi ilmoittanut, ettei päävesihanaa tarvitse sulkea enää yöksi. Käyttövesijohtoverkosto on tämän käynnin jälkeen ollut paineellinen koko ajan muutaman päivän ajan ennen vahinkotapahtumaa. Jos vahinko aiheutuu vakuutuksenottajasta ja vakuutetusta riippumattomasta ulkopuolisesta tekijästä, ei tämä kuulu vakuutuksenottajan korvausvastuulle eikä vahinkoa korvata myöskään vastuuvakuutuksesta. Jos asiassa katsottaisiin, että vahinko olisi aiheutunut L Oy:n työntekijän toiminnan seurauksena, olisi lisäksi huomioitava, että vakuutetun aiheuttaessa vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella voidaan vakuutuskorvaus evätä tai sitä voidaan alentaa.

Valitus

Vahinkoa kärsineet A ja B ovat tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytävät Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Vahingonkorvauslain mukaan työnantaja on vastuussa työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta. Asiassa on selvitetty, että L Oy:n työntekijä J on ollessaan A:n ja B:n omistamalla omakotityömaalla asentamassa maalämpöpumppua liittänyt vesivaraajan käyttövesiverkostoon, vaikka hänellä ei ole ollut kytkentään tarvittavia osia. J on suorittanut liitännän itse tuomallaan työnantajansa omistamalla puutarhaletkulla. J:n on täytynyt ymmärtää, että liitäntä ei vastaa vaadittuja normeja. Sillä, kuuluiko tehty liitäntä urakkasopimuksen mukaiseen työsuoritukseen, ei ole merkitystä. Tosiasia on, että J on L Oy:n työntekijänä liittänyt vesivaraajan puutarhaletkulla käyttövesiverkostoon, mikä on sittemmin aiheuttanut vesivahingon.

L Oy:n työntekijä ei voi vapautua vastuusta sillä perusteella, että hän on korostanut, että kyse on vain väliaikaisesta liitännästä ja varsinainen kytkentä oli tehtävä ensi tilassa. J oli itse soittanut käyttövesijärjestelmäurakoitsijalle 6.9.2011 kertoakseen, että vesivaraajan syöttö on asennettu puutarhaletkulla ja että se pitäisi asentaa kuntoon. J on tuossa vaiheessa mieltänyt, että hänen tekemänsä liitäntä ei mahdollisesti ole turvallinen. Lisäksi B on itse puhelimitse kiiruhtanut 14.9.2011 käyttövesijärjestelmäurakoitsijaa laittamaan J:n väliaikaisen liitoksen kuntoon. Käyttövesiurakoitsija on vedonnut kiireeseen ja tulevaan matkaansa laiminlyöntinsä perusteeksi. Väliaikaisen kytkennän korvaaminen pysyvällä ei ole viivästynyt vahingonkärsineiden laiminlyöntien vuoksi.

Sillä, että J on näyttänyt vahingonkärsijöille tekemänsä kytkennän ja kertonut riskistä, joka aiheutuisi, jos letku irtoaisi putkiverkosta, ei ole merkitystä asiassa. Letku ei ollut irronnut putkiverkostosta, vaan se oli haljennut ilmeisesti haperruttuaan veden paineesta. Työntekijä ei ollut mitenkään varmistanut sitä, että hänen käyttämänsä puutarhaletku kestäisi veden painetta. Vakuutuksenottajayrityksen työntekijä J kehotti A:ta ja B:tä tarkkailemaan liittimiä vuotojen varalta ja pitämään hanan kiinni öisin. A ja B tarkkailivat liittimiä jatkuvasti ja sulkivat päähanan aina yöksi sekä kotoa lähtiessään, eli A ja B ovat noudattaneet annettuja ohjeita tarkasti.

Vahingonkärsineet eivät ole ottaneet tietoista riskiä mahdollisesta vahingosta. Jos J olisi kertonut vahingonkärsineille, että puutarhaletku ei mahdollisesti kestä tai tule kestämään, eivät he olisi hyväksyneet liitäntää edes väliaikaisesti. J on ainoastaan kehottanut A:ta ja B:tä tarkkailemaan liitoksia mahdollisten vuotojen varalta ja sulkemaan hanan yöksi. Hän ei sanallakaan varoittanut letkun halkea­mismahdollisuudesta.

Käyttövesijärjestelmäasentaja on ollut 16.9.2011 kohteessa töissä. Vahingonkärsineet ovat tuolloin kehottaneet häntä menemään laittamaan väliaikaisen liittymän kuntoon teknisessä tilassa. Asentaja oli ilmoittanut kaiken olevan kunnossa ja että päävesihanaa ei tarvitse sulkea enää yöksi. Vahingonkärsineet ovat toimineet T:n antamien ohjeiden mukaisesti. Vahingon syntymiseen ovat vaikuttaneet asiantuntematon asennustyö ja vastuullisen asentajan huolimattomuus, ei vahingonkärsineiden väitetty huolimattomuus.

L Oy:n työntekijä J oli vesivahingon sattumisen jälkeen toimittanut vahingonkärsineille allekirjoitettavaksi L Oy:n laatiman asiakirjan liitynnän väliaikaisuudesta ja sen tekemiseen johtaneista tapahtumista sekä vastuusta vapautumisesta. J vei lisäksi pois asentamiseen käyttämänsä puutarhaletkun. Vahingonkärsineet katsovat tämän tarkoittavan, että L Oy mieltää ja myöntää olevansa vastuussa työntekijänsä tekemästä väliaikaisesta asennuksesta. Vahingonkärsineet katsovat, ettei vahinkoa olisi tapahtunut, jos J ei olisi tehnyt liitäntää. Se, mitä käyttövesiputkiston asentaja on mahdollisesti tehnyt tai jättänyt tekemättä tai sanomatta, ei ole aiheuttanut vahinkotapahtumaa. Vahinkotapahtuma ei ole myöskään aiheutunut vahingonkärsineiden omasta toiminnasta. Vahinkotapahtuma johtui ainoastaan siitä, että vakuutuksenottajan työntekijän käyttämä vakuutuksenottajan omistama letku oli tarkoitukseen sopimaton ja halkesi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 22.5.2014 päivätyssä vastineessaan, että vastuuvakuutuksen korvauspiiriin eivät lähtökohtaisesti kuulu kosteudesta aiheutuneet vahingot. Vahingot korvataan vain, jos vahingon syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole johtunut L Oy:n vastuulla olevasta virheestä. Jos kuitenkin katsottaisiin, että vahinko on aiheutunut J:n virheestä, ei virhe kuitenkaan ole vakuutusehtojen korvattavalta vahingolta edellyttämällä tavalla satunnainen. Liitäntä on tehty tarkoituksellisesti käyttäen puutarhaletkua ja tiedostaen sen käyttöön liittyvät riskit. Tarkoituksellista menettelyä ei voida pitää satunnaisena virheenä. Vahinko ei myöskään ole aiheutunut rakennukseen tai laitteeseen syntyneestä viasta tai puutteesta äkillisesti ja arvaamattomasti, koska objektiivisesti arvioiden puutarhaletkun käyttö käyttövesijärjestelmän osana sisältää ennalta tiedetyn vahinkoriskin. Vahinkoriski on tässä tapauksessa tosiasiallisestikin jo etukäteen tiedostettu.

J on tehnyt väliaikaisen liitännän vahingonkärsijä B:n pyynnöstä, vaikka kyseinen työ ei kuulunut hänen työnantajansa kohteessa suoritettavana olevan maalämpöpumppuasennustyön piiriin. Hän teki liitännän siten kuin häneltä pyydettiin. J on kiistatta etukäteen selvittänyt väliaikaisella liitännällä tehtävän kytkennän riskit A:lle ja B:lle. J on tehnyt väliaikaisen liitännän käytettäväksi vain korkeintaan muutaman päivän ajaksi ja vain valvotusti. J oli ratkaisusuosituspyynnön liitteenä olevan muistion mukaan soittanut vahingonkärsineiden puhelimesta A:n ja B:n putkiurakoitsijalle T:lle ja ilmoittanut, että varsinainen asennus olisi tultava laittamaan kuntoon sen päivän tai viimeistään seuraavan päivän aikana. Asian tärkeys ja kiireellisyys oli ollut myös vahingonkärsineiden tiedossa, ja vahingonkärsineiden olisi tullut tiedostaa liitännän vahinkoalttius ja väliaikaisuus. A ja B ovat halunneet liitoksen tehtäväksi sen ilmeisestä vahinkoriskistä huolimatta. Vahingonkärsineen tietoinen riskinotto rajoittaa mahdollisen vahingonaiheuttajan vastuuta.

Vastuu väliaikaisen liitännän tarkoituksen ja sovitun mukaisesta käytöstä sekä varsinaisen kytkennän asentamisesta tai asennuttamisesta on ollut A:lla ja B:llä. Vahinko ei ole aiheutunut J:n tekemästä virheestä tai laiminlyönnistä vaan siitä, etteivät A ja B ole toimineet siten kuin he olivat sopineet J:n kanssa ja siten kuin J oli heitä ohjeistanut. Liitäntää oli käytetty alun perin sovitun muutaman päivän sijaan 6.9. ja 20.9.2011 välisen ajan eikä painetta ollut A:n ja B:n ilmoituksen mukaan pidetty suljettuna lainkaan 16.9.2011 jälkeisenä aikana. Vahinko on aiheutunut siitä, että A ja B eivät olleet huolehtineet varsinaisen kytkennän tekemisestä viipymättä. Vahingon syntyyn on vaikuttanut J:n toiminnasta riippumattomat tekijät, kun varsinaista liitosta ei ollut syystä tai toisesta tehty alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti parin päivän sisällä väliaikaisen liitännän tekemisestä ja letkua ei ollut pidetty paineettomana. Vahinko ei ole aiheutunut J:n tai L Oy:n vastuulla olevasta seikasta, eikä L Oy ole vahingosta vahingonkorvausvelvollinen. A ja B ovat väittäneet ratkaisusuosituspyynnössä, että heidän huolimattomuutensa ei ole vaikuttanut vahingon syntyyn, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

J:n ohjeet hanan sulkemisesta ja ilmoitus liitännän väliaikaisuudesta ovat sellaisia seikkoja, jotka sopimussuhteessa vaikuttavat sopimuskumppaneiden väliseen vastuuseen. L Oy:lle voidaan katsoa syntyvän vahingonkorvausvastuu vain, jos sen työntekijä on virheellään tai muulla tuottamuksellaan aiheuttanut työssään vahingon. Arvioitaessa L Oy:n vastuuta on siis otettava huomioon, mitä työsuorituksesta oli sovittu. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole merkitystä sillä, onko J käyttöriskistä kertoessaan puhunut letkun irtoamisesta vai halkeamisesta. Olennaista on sen sijaan se, että J oli riidattomasti kertonut liitäntään liittyvistä riskeistä ja ohjeistanut vahingonkärsineitä pitämään paineen pois letkusta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Voidaan sanoa, ettei vahinkoa olisi tapahtunut lainkaan, jos liitäntää ei olisi tehty. On kuitenkin oleellisempaa, ettei vahinkoa olisi tapahtunut, jos varsinainen asennus olisi tehty vielä samana päivänä kuin väliaikainen liitäntä tai edes muutaman päivän sisällä väliaikaisen liitännän tekemisestä niin kuin oli sovittu. Vahinko ei olisi tapahtunut 19.9. ja 20.9.2011 välisenä yönä, jos hana olisi ohjeen mukaisesti ollut suljettu.

A ja B olivat vedonneet siihen, että he olivat saaneet käyttövesijärjestelmän urakoitsijalta ilmoituksen, ettei päävesihanaa tarvitse enää sulkea. Joka tapauksessa vastuu rakennuksen vesihuollon järjestämisestä on ollut A:lla ja B:llä. Käyttövesijärjestelmän urakoitsijan antamat ohjeet eivät ole L Oy:n vastuulla. Lisäksi J oli jättänyt väliaikaisena liitäntänä toimivan letkun teknisen tilan lattialle näkyville ja näyttänyt sen etukäteen vahingonkärsineille. He olisivat helposti voineet todeta, ettei käyttövesijärjestelmän urakoitsija ollut tehnyt hänen vastuulleen kuuluvaa varsinaista käyttövesijärjestelmän kytkentää. Joka tapauksessa J:n väliaikainen liitäntä materiaaleineen kesti jopa noin kaksi viikkoa ja lisäksi useita päiviä peräkkäin jatkuvan verkostopaineen alaisenakin. Väliaikainen asennus kesti paljon enemmän kuin sen oli tarkoitus kestää. L Oy:n menettelystä riippumattomasta syystä johtunut letkun rikkoutuminen ei synnytä L Oy:lle vahingonkorvausvastuuta.

Jos edellä esitetystä poiketen asiassa katsottaisiin, että L Oy on vastuussa vesivahingosta, olisi vahingonkorvauksesta vähennettävä A:n ja B:n tietoinen riskinotto ja oma myötävaikutus vahingon syntyyn. Asiassa tulee huomioida, että myös vahingonkärsijät katsovat vahingon aiheutuneen myös vastuullisen asentajan huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, korvaa vakuutus ainoastaan sen osan vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävää syyllisyyden määrää. Vahingon määrän osalta ei ole pyydetty ratkaisusuositusta, joten vakuutusyhtiö ei katso tarpeelliseksi lausua vahingon määrästä.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut L Oy:lle tilaisuuden lausua asiassa. Vakuutuksenottajayritys ei ole antanut kannanottoa asiaan.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutus korvaa vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Kohdan 2.1 mukaan vakuutus korvaa sen vahingonkorvauksen, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutus korvaa ainoastaan sen osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävää syyllisyyden määrää ja hänen ehkä vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta saamaansa etua. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.

Kohdan 5.11 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta. Vakuutus korvaa kuitenkin vahingon, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vesivahinko korvattava vakuutuksenottajayrityksen vastuuvakuutuksesta. Kosteudesta johtuvia vahinkoja korvataan vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vain rajoitetusti. Jotta kosteudesta aiheutunut vahinko olisi korvattava vastuuvakuutuksesta, tulee vahingon syynä olla satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti.

Vesivahinko oli seurausta väliaikaisena liitoksena toimineen puutarhaletkun halkeamisesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että halkeaminen on todennäköisesti aiheutunut virheellisen liitäntämateriaalin lisäksi erityisesti siitä, että liitäntää ei vaihdettu sovitun mukaisesti muutaman päivän sisällä asennuksesta ja hanan annettiin olla auki 16.9.2011 jälkeisenä aikana J:n ohjeiden vastaisesti, mikä aiheutti puutarhaletkuun liiallisen paineen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että halkeaminen ei ole johtunut J:n tuottamuksesta, sillä sekä vahingonkärsineiden että J:n tiedossa on ollut, että kyse ei ole ollut hyvän rakennustavan mukaisesta liitännästä ja liitäntää ei vaihdettu J:n ohjeiden mukaisesti. T ei asentanut varsinaista liitäntää vahingonkärsineiden pyynnöstä huolimatta. J:n vastuu A:ta ja B:tä kohtaan on sopimusperusteista ja vahingonkärsineet A ja B vastaavat käyttämänsä urakoitsija T:n toimista itselleen aiheutuneesta vahingosta.

J:n tekemä väliaikainen liitos asennettiin lämminvesivaraajaan vahingonkärsineiden pyynnöstä, eikä asennusta tehnyt vesiasentaja vaan lämpöurakointiyrityksen työntekijä, jonka työtehtäviin ei kuulu kuvatunlaisten liitosten tekeminen. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tarkoituksellisesti tehtyä väliaikaista liitäntää puutarhaletkulla voida pitää myöskään satunnaisena virheenä.

Koska vesivahinko ei ole aiheutunut vakuutuksenottajayrityksen työntekijän tuottamuksesta eikä kyseessä näin ollen ole ehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma, pitää Vakuutuslautakunta vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA