Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajan 14.10.2004 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan hän oli joutunut matkallaan Tanskassa 5.10.2004 autolla vesiliirtoon, minkä seurauksena auto törmäsi tien kaiteisiin ja vaurioitui. Vakuutuksenottaja soitti SOS Internationaliin ja osti sen jälkeen itselleen ja tyttärelleen Finnairin lentoliput Kööpenhaminasta Helsinkiin ja edelleen Tampereelle.
Vakuutuksenottaja haki korvausta lentolippujen hinnasta 1.177,88 euroa autopalveluvakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö korvasi ylimääräisistä matkakuluista 400 euroa. Päätöksessä todettiin, että autopalveluvakuutuksen perusteella korvataan kuljettajan ja matkustajan kuljettaminen määrä- tai lähtöpaikkakunnalle halvimmalla kuljetusvälineellä. Suoritettu korvaus vastasi matkakuluja Kööpenhaminasta Tukholman kautta Helsinkiin ja edelleen Tampereelle käyttäen junaa, laivaa ja linja-autoa.
Lausuntopyyntö
Vakuutuksenottaja kertoo, että hän soitti 6.10.2004 SOS Internationalin palvelunumeroon, josta luvattiin hoitaa matkan järjestelyt takaisin Suomeen. Seuraavana päivänä hänelle soitettiin ja käskettiin itse hankkia lentoliput Suomeen. Hän teki työtä käskettyä ja hankki lentoliput Suomeen. Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan hänen olisi pitänyt tulla juna-laiva-linja-autolla 6-vuotiaan lapsensa ja kahden matkalaukkunsa kanssa puolikuntoisena takaisin kotiin. Hän kummeksuu sitä, että hänen on ensin käsketty itse hankkia lentoliput, ja lopulta hänelle ei kuitenkaan niitä korvata.
Vakuutusyhtiön vastine
SOS Internationalilta saatujen tietojen mukaan he ovat informoineet asiakasta vakuutussuojasta ja sen kattavuudesta. Vakuutus korvaa matkakulut halvinta kuljetusvälinettä käyttäen. Paluumatka tehtynä junalla, laivalla ja linja-autolla Kööpenhaminasta Tampereelle olisi kahdelta henkilöltä maksanut 357,50 euroa. Muista ylimääräisistä kuluista on korvattu 42,50 euroa. SOS International informoi vakuutusyhtiötä, että esim. lentoyhtiö Blue 1 lentää edullisesti Kööpenhaminasta suoraan Tampereelle, esim. 23.11.2004 yhteishintaan 270 euroa (lapsi ja aikuinen). Vakuutusyhtiö pitää suorittamaansa korvausta vakuutussopimuksen mukaisena.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Autopalveluvakuutuksenehtojen 32.1.3 –kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan korjauskelvottomaksi vaurioituneen, korjatun tai löydetyn ajoneuvon sekä sen kuljettajan kuljettaminen koti-, määrä- tai lähtöpaikkakunnalle ja matkustajan kuljettaminen määrä- tai lähtöpaikkakunnalle halvimmalla kuljetusvälineellä, jos matkaa ei ole voitu jatkaa sen vuoksi, että matkalla vaurioituneen tai vioittuneen ajoneuvon korjaus käyttökuntoon kestää niin kauan, ja jos vahinko on sattunut muualla kuin Suomessa, vähintään kolme työpäivää, että matkan jatkaminen tästä syystä muulla kulkuneuvolla on ollut välttämätöntä. Kuljetuskustannusten sijasta ja enintään niiden määrään asti voidaan korvata muut vahinkotapahtumasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset.
Vakuutussopimuslain (543/1994) 9 §:ssä on säädetty, että jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on antanut vakuutuksesta sen voimassaoloaikana puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
Vakuutussopimuslain perustelujen mukaan (HE 1993/114) vakuutustapahtuman jälkeen mahdollisesti annetut ennakkotiedot korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutuksenantajan suoritusvelvollisuuteen. Jos vakuutuksenantajan tai sen edustajan menettely on aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa, vakuutuksenantaja voi kuitenkin joutua vastuuseen vahingosta. Mahdollinen korvausvastuu ratkaistaan vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti.
Autopalveluvakuutuksen ehtojen mukaan matkan keskeytyessä korvataan kuljettajan ja matkustajan kuljettaminen määrä- tai lähtöpaikkakunnalle halvimmalla kuljetusvälineellä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on selvittänyt, että halvin tapa palata Tanskasta Tampereelle olisi ollut käyttää junaa, laivaa sekä linja-autoa. Vakuutuksenottaja ei ole kiistänyt, etteikö tämä yhdistelmä olisi sinänsä ollut edullisin tapa palata takaisin Suomeen. Lautakunnan mielestä tämän vakuutusehdon arviointiin ei vaikuta myöskään se, että näin menetellen paluumatka lapsen kanssa olisi muodostunut jossakin määrin pidemmäksi ja epämukavammaksi kuin lentokonetta käyttäen. Näin ollen vakuutusyhtiön päätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Lautakunnalle ei myöskään ole toimitettu selvitystä, joka osoittaisi, että vakuutusyhtiön edustajana pidettävä SOS International olisi vahingon jälkeen kehottanut vakuutuksenottajaa hankkimaan lentoliput takaisin Suomeen. Näin ollen myöskään vakuutussopimuslain 9 §:n mukaista korvausperustetta ei ole todettavissa. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita lisäkorvausta.
Autopalveluvakuutuksen ehtojen mukaan matkan keskeytyessä korvataan kuljettajan ja matkustajan kuljettaminen määrä- tai lähtöpaikkakunnalle halvimmalla kuljetusvälineellä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on selvittänyt, että halvin tapa palata Tanskasta Tampereelle olisi ollut käyttää junaa, laivaa sekä linja-autoa. Vakuutuksenottaja ei ole kiistänyt, etteikö tämä yhdistelmä olisi sinänsä ollut edullisin tapa palata takaisin Suomeen. Lautakunnan mielestä tämän vakuutusehdon arviointiin ei vaikuta myöskään se, että näin menetellen paluumatka lapsen kanssa olisi muodostunut jossakin määrin pidemmäksi ja epämukavammaksi kuin lentokonetta käyttäen. Näin ollen vakuutusyhtiön päätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Lautakunnalle ei myöskään ole toimitettu selvitystä, joka osoittaisi, että vakuutusyhtiön edustajana pidettävä SOS International olisi vahingon jälkeen kehottanut vakuutuksenottajaa hankkimaan lentoliput takaisin Suomeen. Näin ollen myöskään vakuutussopimuslain 9 §:n mukaista korvausperustetta ei ole todettavissa. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita lisäkorvausta.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo sekä jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Mikkola.