Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan energiayhtiön kiinteällä polttoaineella toimivan voimalaitoksen kattilan kuumaöljypiirin pääkiertopumppu oli rikkoutunut 4.10.2013. Rikkoutumisen seurauksena oli öljyvuoto ja nopeasti hallintaan saatu tulipalo. Voimalaa oli käytetty varapumpun avulla 8.10.2013 saakka, minkä jälkeen se ajettiin käyttöturvallisuussyistä alas vian korjaamiseksi.

Asiakirjojen mukaan pumpun rikkoutumisen syyksi oli todettu laakerin ja akselin vaurioituminen, johon oli vaikuttanut käytön aikana tapahtunut pumpun ja sitä käyttäneen sähkömoottorin linjauksen siirtyminen. Molempien pumppujen todettiin vaativan korjausta, josta vastasi vain viisi kuukautta käytössä olleen laitoksen toimittaja. Alkuperäistä asennustapaa muutettiin pumppuihin liitetyn putkiston lämpölaajenemisen ja paineenvaihtelun aiheuttaman kuormituksen hallitsemiseksi lisäämällä putkiin joustopalkeet ja tukemalla teräksiset asennusalustat täyttövaluilla. Voimalaitos oli saatu korjausten jälkeen uudelleen tuotantoon 30.11.2013.

Vakuutuksenottaja oli joutunut korjausten aikana hoitamaan kaukolämmön tuotannon varalaitteistolla käyttäen kalliimpaa polttoainetta. Korvausta tästä aiheutuneista ylimääräisistä 74 782,10 euron kustannuksista on haettu voimalalle otetusta keskeytysvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on 27.8.2014 päivätyllä päätöksellään kieltäytynyt maksamasta korvausta vedoten rikkokeskeytysvakuutuksen vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvattiin keskeytysvahinko, joka oli suoranainen seuraus korvattavasta esinevahingosta. Vakuutusyhtiön mukaan molempien pääöljypumppujen laakerien vaurioituminen vain noin viiden kuukauden käytön jälkeen ja laitoksen toimittajan tekemät muutokset pumppujen asennukseen osoittivat vahingon aiheutuneen virheellisestä tai puutteellisesta suunnittelusta ja/tai asennuksesta. Mainitusta syystä aiheutunutta vahinkoa ei korvattu vakuutuksesta. Koska rikkovahinko ei ollut esinevakuutusehtojen perusteella korvattava, myöskään sen aiheuttamaa keskeytysvahinkoa ei korvattu.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt ratkaisusuositusta pumpun rikkoutumisen aiheuttamien 74 782,10 euron lisäkustannusten korvattavuudesta yritysvakuutuksen rikkokeskeytysvakuutuksen perusteella. Vakuutuksenottaja on perustanut vaatimuksensa esinevakuutuksen rajoitusehtojen muun muassa suunnitteluvirheitä koskevan kohdan 5.7.3 määräykseen, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vakuutuksenottajalle oli syntynyt esinevahinkoa vuoto-, palo- ja rikkovahinkoina.

Vakuutuksenottaja on kertonut laitostoimittajan vastanneen pääosasta pumpun korjauskustannuksia takuun perusteella. Putkien tuenta oli koskenut prosessiputkea ja korjauksia oli tehty myös pumpun petiä vahvistamalla, eli ei itse pumppua. Vuoto oli aiheutunut akselitiivisteen pettämisestä, joka oli seuraus laakerivauriosta ja josta seurasi tulipalo sekä edelleen keskeytysvahinko korjausten ajaksi. Vakuutuksenottaja on pyytänyt lautakuntaa arvioimaan korvattavuuden myös palokeskeytysvakuutuksen ja yrityskeskeytysvakuutuksen vuotovahingon osalta.

Vakuutuksenottaja on 11.8.2015 päivätyssä lisäkirjelmässään lausunut, että tilastollisesti uuden laitoksen käyttöönottovaiheessa takuuaikana esiintyi enemmän vikoja ja rikkovahinkoja kuin vakiintuneen käytön vaiheessa takuuajan jälkeen.

Takuuaikaisten korjausten perusteella ei suoraan voitu todeta vian syytä. Korvauskäsittelyn johtopäätös siitä, ettei esinevahinkoa ollut tapahtunut, oli myös virheellinen. Vahinkotapahtumassa pumpun akselitiiviste oli alkanut vuotaa 300 asteista öljyä pumppaamon lattialle ja pumpun vieressä olleet eristeet olivat syttyneet palamaan. Näin ollen kysymyksessä oli myös vuoto- ja palovahinko ja pumppujen korjauksen aikainen seisokki oli siten yrityskeskeytysvakuutuksesta korvattavaa aikaa. Asiassa oli kyse juuri vakuutusehtojen kohdan 5.7.3 soveltamisesta, sillä rikko-, vuoto- ja palovahinko olivat pumpun osalta ehtokohdassa mainittuja muulle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön edustajien kanssa tehdyssä riskinarvioinnissa oli tullut esiin kiinteän polttoaineen ja öljyn hintaeron aiheuttama kustannus laiterikkojen yhteydessä. Vakuutus oli otettu tätä riskiä silmälläpitäen. Tuolloin ei esitetty keskeisinä rajoitusehtoina korvauspäätöksessä kuvattuja rajoituksia suunnittelu-, valmistus- tai työvirheestä. Vahingon aiheuttamia kustannuksia on haettu ensisijaisesti rikkovakuutuksen ja rikkokeskeytysvakuutuksen ja toissijaisesti vuotovahingon ja yrityskeskeytysvakuutuksen perusteella lisättynä viivästyskorolla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 12.5.2015 päivätyssä vastineessaan, että vakuutuksenottajan voimalaitoksen koneilla oli esinevakuutuksina palo-, luon­nonilmiö-, vuoto-, omaisuusrikos- ja rikkovakuutukset. Liiketoiminta oli vakuutettu kaukolämmön tuotannon osalta yrityskeskeytys- ja rikkokeskeytysvakuutuksilla.

Vahingon syynä oli rikkovahinko. Öljyn vuotamisesta lattialle tai savun muodostumisesta ei kuitenkaan aiheutunut keskeytysvahinkoa vaan se oli aiheutunut vain ja ainoastaan pumppujen ja niiden asennuksen korjauksista, joiden aikana pumput olivat olleet pois käytöstä. Liiketoiminnan keskeytyminen oli alkanut vasta neljän vuorokauden kuluttua vahingosta, minkä aikana mahdolliset savuvahingot tai öljyvuodosta aiheutunut vahinko olisi saatu hyvin korjattua, jos sellaisia olisi ollut. Liiketoiminnan keskeytymistä oli arvioitava ainoastaan rikkovahingon perusteella.

Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei se ollut vedonnut siihen, että omaisuus- tai/ja keskeytysvahinkoa ei korvattaisi siksi, että korjauskustannukset olivat jääneet laitetoimittajalle. Korvauspäätös oli kielteinen sen takia, että rikkovahinko ei kuulunut vakuutusehtojen mukaiseen korvauspiiriin. Vahinkoa ei korvattu rajoitusehdon vuoksi. Koska esinevahinko ei ollut rikkovakuutuksen perusteella korvattava, eivät keskeytysvakuutuksen ehtojen kohdan 5.3.1 edellytykset täyttyneet, jolloin myöskään keskeytystä ei voitu korvata.

Yrityskeskeytysvakuutuksesta korvataan keskeytysvahinko niissäkin tapauksissa, joissa (esine)vahingon maksaa joku muu taho, esimerkiksi laitetoimittaja takuun perusteella. Tällöinkin vakuutusehdoissa edellytetään, että taustalla oleva esinevahinko on korvattava. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa taustalla oleva rikkoutumisvahinko ei ollut korvattava.

Esinevakuutusehtojen kohdan 5.7.3 osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että kyseisessä rajoitusehdossa luvataan korvata suunnittelu-, valmistus- tai työvirheestä aiheutuneen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Kyse on omaisuudelle aiheutuneen seurannaisvahingon korvattavuudesta. Kohdassa ei luvata korvata liiketoiminnalle aiheutunutta vahinkoa eikä siinä oteta mitään kantaa yrityksen liiketoiminnan keskeytymisvahinkoon. Sen sijaan rikkokeskeytysvakuutuksessa edellytetään, että liiketoiminnan keskeytyminen on aiheutunut esinevakuutusehtojen rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta. Nyt kyse ei ollut korvattavasta rikkovahingosta, minkä vuoksi keskeytysvahinkoa ei ole vakuutuksesta korvattu.

Vakuutusyhtiö on 20.8.2015 päivätyssä lisävastineessaan lausunut muun muassa, että moottori ja pumppu putkistoineen sekä niiden välinen kytkin muodostivat kokonaisuuden. Vahingon syynä oli ollut pumpun ja moottorin välisen linjauksen virhe tai puutteet taikka keskeneräiseksi jäänyt asennus. Linjaus saattoi myös muuttua käytön aikana ympäristö- ja prosessiolosuhteiden muutosten takia ja linjauspoikkeamia lisäsivät yleisesti muun muassa lämpölaajenemisen hallitsemattomat vaikutukset, putkistovoimat, tärinä sekä perustasta johtuvat virheet. Yleisimmät linjausvirheet johtuivat asennusvirheistä ja lämpöliikkeistä. Linjausvirheet aiheuttivat kasvavia kuormituksia ja tärinöitä, ja saattoivat johtaa ennenaikaisiin laakeri-, tiiviste- ja kytkinvaurioihin. Noin kolmannes laakereiden vaurioitumisista johtui huonosta linjauksesta.

Tässä tapauksessa molemmat pumpuissa todetut viat olivat tyypillisiä linjausvirheestä johtuneita vikoja. Vakuutuksenottajan kertomat korjaustoimenpiteet olivat olleet moottorin ja pumpun linjaukseen vaikuttavia korjauksia. Ne olisi pitänyt tehdä jo alun perin koekäytön ja tarkistusmittausten jälkeen. Vakuutuksenottaja oli itsekin todennut sähköpostissaan 4.4.2014, että kuumaöljypumppujen asennuksessa ei ollut todennäköisesti otettu lämpölaajenemista tarpeeksi huomioon.

Tässä tapauksessa laakerien kuluminen oli aiheutunut pumpun ja moottorin välisestä puutteellisesta tai virheellisestä linjauksesta tai linjauksen muuttumisesta, kun pumppua ja moottoria ei ollut alun perin lukittu oikeaan asentoon. Pumppu ei ollut vakuutusehtojen mukaista ympäröivää omaisuutta vaan osa puutteellista asennusta, kun se oli linjattu väärin suhteessa moottoriin tai kun pumpun ja moottorin yhdistelmä oli päässyt liikkumaan.

Vakuutuksenottaja ei ollut vahingon jälkeen ilmoittanut tulipalon tai lämmön aiheuttamista vaurioista. Esimerkiksi vahinkoselvityksessä 16.12.2013 ei ollut mainintaa tulipalosta tai lämmön aiheuttamista vaurioista. Tiedossa oli vain eristeen pieni palo. Joka tapauksessa, jos vuoto- ja palovahinkoja olisi ollut, olisi ne saatu korjattua neljän vuorokauden kuluessa eli sinä aikana, kun laitos oli vielä toiminnassa varapumpulla. Keskeytys alkoi vasta tämän jälkeen eikä ollut siten aiheutunut vuoto- tai palovahingosta.

Vakuutusyhtiö on myös katsonut täyttäneensä vakuutussopimuslain edellyttämän tiedonantovelvollisuutensa oikein. Kyseessä olevaa ehtorajoitusta ei ollut tulkittu poikkeavasti, jolloin rajoitusehdon tulkinnasta ei myöskään aiheutunut ylimääräistä tai erityistä tiedonantovelvollisuutta vakuutusta tehtäessä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, oikeuttaako vakuutuksenottajan voimalassa 4.10.2013 ilmennyt kuumaöljypiirin pääkiertopumpun rikkoutuminen vakuutuskorvauksen saamiseen voimalan kaukolämmöntuotannolle otetuista keskeytysvakuutuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien keskeytysvakuutuksen 1.5.2010 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan harjoittaman ja vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan tulos. Keskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko ja sen pienentämiseksi maksetut kulut vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti.

Keskeytysvakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan palokeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko on suoranainen seuraus vakuutusyhtiön esinevakuutusehdon ES1 palo- tai luonnonilmiövakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta.

Keskeytysvakuutusehtojen kohdan 5.2.1 mukaan yrityskeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko on suoranainen seuraus vakuutusyhtiön esinevakuutusehdon ES1 palo-, luonnonilmiö-, vuoto- tai rikosvakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta.

Keskeytysvakuutusehtojen kohdan 5.3.1 mukaan rikkokeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko on suoranainen seuraus vakuutusyhtiön esinevakuutusehdon ES1 rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta.

Sovellettavien esinevakuutusehtojen kohdan 5.7 kaikille esinevakuutusosille yhteisten korvausrajoitusten kohdan 5.7.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut virheellisesti suunnitellulle, valmistetulle, rakennetulle, asennetulle, korjatulle tai virheellisestä materiaalista valmistetulle omaisuudelle (esineelle tai rakennusosalle), kun tällainen virheellisyys on vaikuttanut vahingon syntyyn tai sen laajuuteen (määrään). Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että kuten asiaan sovellettavien keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohdista 5.3.1- 5.3.3 ilmenee, keskeytysvakuutuskorvauksen suorittamisen edellytyksenä on vakuutussopimuksen mukaan aina se, että keskeytysvahingon syynä on ollut vakuutusyhtiön vastaavissa esinevakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty esinevahinko. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen katsoen, että vahinkotapahtumassa 4.10.2013 oli ollut kyse kaikkiin esinevakuutusosiin yhteisesti sovellettavan rajoitusehdon 5.7.3 mukaisesta suunnittelu-, asennus- tai työvirheen aiheuttamasta vahingosta, jolloin myöskään tällaisesta syystä aiheutunut keskeytysvahinko ei oikeuta vakuutuskorvauksen saamiseen.

Lautakunnalle toimitetun asiakirjaselvityksen perusteella vahingon syynä on ollut pääkiertopumpun ja sitä käyttäneen sähkömoottorin keskinäisen linjauksen siirtyminen voimalan käytön aikana, minkä syynä oli pumppuun liitetyn putkiston lämpölaajenemisen ja paineenvaihtelun aiheuttaman kuormituksen riittämätön hallinta. Vastaavasta syystä aiheutunutta vaurioitumista oli havaittu myös laitoksen toisessa kiertopumpussa. Tämän johdosta laitoksen toimittaja on joutunut muuttamaan pumppujen asennustapaa.

Lautakunta katsoo, että kuvautusta syystä aiheutuneessa pääkiertopumpun vaurioitumisessa sekä siitä välittömästi seuranneissa öljyvuodossa ja palossa on ollut kyse esinevakuutuksen rajoitusehdossa 5.7.3 mainitusta suunnittelu- ja asennusvirheen aiheuttamasta vahingosta. Pumpun muuhun laitoksen laitteistoon liittämisessä käytetty asentamistapa ei ollut kestänyt laitoksen normaalin käytön aikana siihen kohdistunutta kuormitusta. Lautakunta katsoo myös, että kun sanottu asennustapaa koskeva virheellisyys oli koskenut pumpun ja sen käyttömoottorin muodostamaa kokonaisuutta ja liittämistä laitoksen putkiverkkoon, ei pumpulle ja sen akselille aiheutuneissa ja laitoksen toiminnan keskeytymiseen johtaneissa vaurioissa ole ollut kyse rajoitusehdossa 5.7.3 mainituista vahingoista muulle vakuutetulle omaisuudelle. Siinäkin tapauksessa, että aiheutunutta öljyvuotoa ja paloa olisi pidettävä tällaisina vahinkoina, lautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, etteivät sanotut vahingot yksin olleet aiheuttaneet laitoksen toiminnan keskeytymistä enää sen jälkeen, kun voimala oli päätetty 8.10.2013 ajaa alas.

Siltä osin kuin vakuutuksenottaja on vasta asian myöhemmässä vaiheessa vedonnut siihen, ettei vakuutusyhtiö olisi riittävästi kiinnittänyt sen huomiota puheena olevaan rajoitusehtoon laitosta vakuutettaessa, lautakunta toteaa, ettei pelkästään siitä seikasta, että laitoksen toiminnan keskeytymiseen liittyviä riskejä mahdollisesti oli erikseen käsitelty vakuutusta tehtäessä vielä seuraa, että vakuutuksenottajalla olisi ollut perusteltua syytä olettaa tällaisen riskin varalta myönnettävän vakuutuksen olevan rajoituksitta voimassa. Tähän asiaan sovellettavat vakuutusehtojen määräykset, joiden mukaan keskeytysvakuutus kattaa vain myös esinevakuutuksen ehtojen mukaan korvattavat vahinkotapahtumat ja korvauspiiriin ulkopuolelle on rajattu muun muassa suunnittelu- ja asennusvirheistä aiheutuvat vahingot, ovat myös kysymyksessä olevan kaltaisissa vakuutussopimuksissa tyypillisiä ja yleisesti käytettyjä. Vakuutuksenottaja ei ole edes väittänyt, että vakuutusyhtiön puolelta olisi sille nimenomaan esitetty sanotuista syistä johtuvien vahinkojen olevan vakuutuksesta korvattavia.

Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole asiassa korvausvelvollinen myöskään sillä perusteella, että se olisi laiminlyönyt asianmukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutuksenottajaa kohtaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Sjögren