Tapahtumatiedot

Verkkopalvelussa tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu A oli elokuussa 2013 avannut keittiön vesihanan ja unohtanut sen useaksi tunniksi auki ja nukahtanut. Vettä valui A:n oman asunnon lattialle, kolmeen alempaan asuntoon sekä A:n asuintalon hissiin, hissikuiluun ja käytävätiloihin.

A haki asuntosäätiölle ja talon muille asukkaille aiheutuneesta vahingosta korvausta kotivakuutukseen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Korvauspäätöksessään 17.9.2013 vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä oli vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö ilmoitti kuitenkin tekevänsä maksettavista korvauksista 25 % vähennyksen, koska A:n oli katsottava aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudellaan, minkä lisäksi A:n alkoholinkäytön oli katsottava vaikuttaneen vahinkoon.

Vakuutusyhtiö viittasi A:lta saamiinsa tietoihin, joiden mukaan A oli vahinkoa edeltäneenä päivänä herännyt noin seitsemältä aamulla ja mennyt töihin yhdeksäksi. Töistä A oli lähtenyt noin kello 17, minkä jälkeen hän oli käynyt kahvilla kavereiden kanssa ja tavannut vanhempansa. Alkuillan aikana A liikkui omalla autollaan, mutta illan edetessä luopui oman auton käytöstä ja turvautui seurueensa tarjoamiin autokyyteihin. A oli kertonut halunneensa hieman juhlistaa töiden päättymistä ja viettäneensä kavereiden kanssa iltaa olutravintolassa. Ravintolassa seurue oli 3–4 tuntia, minä aikana A joi pari makuolutta ja tarjosi kavereilleen muutaman juoman. A ei kuitenkaan ollut varmuudella muistanut, montako olutta oli juonut illan aikana. Kotimatkalla A oli ostanut noutoruokaa ja kotiin saavuttuaan mennyt syömään ruokaa omaan huoneeseensa. Kesken ruokailun A oli päättänyt mennä hakemaan vettä huoneiston keittiön hanasta. Koska A:n asuintalossa on ns. pitkät putket, A alkoi valuttaa vettä keittiön vesihanasta täydellä paineella, jotta vesi raikastuisi. A jätti veden valumaan ja meni takaisin omaan huoneeseensa odottamaan veden raikastumista. Tällä välin A ennätti kuitenkin nukahtaa tuolille. Vesi jäi edelleen valumaan keittiön hanasta. Ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle vesi ennätti valua keittiön hanasta noin kolme tuntia. Vesi tulvi altaista, koska ne vetivät huonosti.

Yhtiö ei pitänyt mahdollisena, että viemäri olisi voinut tukkiutua äkillisesti, vaan tukkeutumisen oli täytynyt tapahtua hiljalleen ajan kuluessa. Näin ollen A:n huoneiston asukkaana olisi pitänyt puhdistaa viemäri tai ilmoittaa asiasta talon huoltoyhtiölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan ollut tehty. A:n oli täytynyt tietää, että viemäri veti huonosti, mistä huolimatta hän oli jättänyt hanan valumaan täydellä paineella ja poistunut toisaalle hanan välittömästä läheisyydestä. Yhtiö piti A:n toimintaa törkeän huolimattomana. Lisäksi yhtiö piti yleisen elämänkokemuksen perusteella mahdottomana, että perusterve 24-vuotias mies nukahtaisi tuolille kesken ruokailun ilman, että hän olisi alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alainen. Yhtiö katsoi, että alkoholi oli oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn.

A esitti päätöksen jälkeen yhtiölle 30.9.2013 päivätyn oikaisuvaatimuksen, jossa totesi, ettei kahden oluen nauttiminen illan aikana aiheuta 130 kg painoisen miehen humalatilaa. Nukahtaminen johtui pitkästä valvomisesta; A:lla on taipumus nukahtaa istualleen varsinkin syönnin jälkeen, televisiota katsellessa tai tietokoneen ääressä. Keittiön allas oli A:n mukaan toiminut normaalisti. LVI-liikkeen edustajan lausunnon mukaan viemäri oli vastakaadolla, mistä johtuen se oli täyttynyt liasta. Uudessa korvauspäätöksessään 4.10.2013 vakuutusyhtiö viittasi ensimmäisen päätöksensä perusteluihin.

A pyysi vakuutusyhtiöltä uutta käsittelyä vielä kirjeellä 16.1.2014. Kirjeessä viitattiin A:n aiempaan masennusongelmaan ja nukahtelutaipumukseen; A on aiemmin nukahdellut muun muassa tietokoneen ääreen. Ongelmaa on tutkittu ja oireet viitanneet uniapneaan, mutta lopullista diagnoosia ei ole saatu. A:n tapahtumailtana kotiin kuljettanut veli ei ole havainnut A:n olleen humalassa eikä myöskään A:n isä, jonka kanssa A on puhunut viideltä aamulla heti vahingon havaitsemisen jälkeen, ole huomannut viitteitä humalasta. Päätöksessään 30.1.2014 vakuutusyhtiö pitäytyi edelleen 25 % vähennyksessä.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A vaatii korvaussumman kohtuullistamista. A kiistää olleensa humalassa ja katsoo, ettei hänen huolimattomuuttaan voida pitää törkeänä. A kertoo nukahtamistaipumuksensa seuranneen masennuksesta. A ei ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemmin esittämänsä törkeän huolimattomuuden ja alkoholin osalta. A:n on täytynyt havaita, että keittiön viemäri on tukkeutunut ja tästä olisi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan tullut ilmoittaa vuokranantajalle. Lakiin perustuvan velvollisuuden laiminlyöntiä on pidetty yhtenä kriteerinä arvioitaessa, onko huolimattomuutta pidettävä törkeänä (esim. KKO 1997:103). A:n nukahtelutaipumuksen osalta yhtiö toteaa, että kun henkilöllä on tiedossaan tällainen korostunut nukahtamisriski, hänen pitäisi myös toimia korostuneen huolellisesti siten, ettei vesihana, uuni, keittolevy tai muu vastaava potentiaalinen vahinkotekijä jää valvomatta edes lyhyeksi aikaa. A:n mahdollisesta sairaudesta ei yhtiön mukaan ole esitetty riittävää selvitystä; uusin lääketieteellinen selvitys on vuodelta 2009. Yhtiö pitää tekemäänsä 25 % alennusta korvauksesta asianmukaisena.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

A:n vastuuvakuutukseen sovellettavien ehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Ehtojen kohdan 4.2.13 (Tahallisuus, törkeä huolimattomuus sekä rikoksen yhteydessä aiheutetut vahingot) mukaan (…) Korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos vakuutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella taikka ollessaan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja tämä seikka on olennaisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai sen määrään.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riidatonta, että A on aiheuttanut vesivahingon huolimattomuudellaan ja että kyseessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Riitaista on kysymys huolimattomuuden asteesta sekä siitä, onko A:n alkoholinkäyttö olennaisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai sen määrään.

Huolimattomuuden astetta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista lähteä tavallista huolimattomuutta koskevasta oletuksesta. Siten vaadittavasta huolellisuusstandardista poikkeaminen tulee luokitelluksi törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän voidaan osoittaa erityisiä perusteita. Törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistön täyttymisen osalta on oikeuskäytännössä painotettu subjektiivista moitittavuutta. Törkeän huolimattomana voidaan pitää mm. tekoa tai laiminlyöntiä, joka osoittaa tekijässä selvää piittaamattomuutta toimintansa seurauksista. Tuottamusasteen arviointiin voivat vaikuttaa muun muassa toiminnan vaarallisuus ja vahingon todennäköisyys.

Vakuutusyhtiö on pitänyt A:n huolimattomuutta törkeänä, koska katsoo, että A:n olisi pitänyt tietää viemärin olleen tukossa ja tästä olisi tullut ilmoittaa huoltoyhtiölle, minkä lisäksi keittiöstä ei olisi tukoksen takia saanut poistua veden valuessa. Lisäksi yhtiö on vedonnut siihen, että A on ollut tietoinen nukahtelutaipumuksestaan. A on oikaisuvaatimuksessaan 30.9.2013 kertonut, että keittiön allas on tavallisessa käytössä toiminut normaalisti. Vakuutuslautakunta toteaa, että se, huomaako asukas keittiön viemärin alkavan tukkeutumisen, riippuu keittiön käyttöasteesta ja -tavoista. Lautakunta pitää uskottavana A:n kertomusta, jonka mukaan hän ei ole huomannut keittiön viemärin tukkeutumista ennen vahinkoa. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n toimintaa eli vesihanan täysillä valumaan jättämistä poistuttaessa toiseen huoneeseen voi sinänsä pitää huolimattomana toimintana etenkin ottaen huomioon, että A:lla on ollut taipumusta nukahdella istualleen. Selvityksistä ei kuitenkaan ilmene, että nukahtelu olisi niin tavantakaista, että A:n toiminnan voisi katsoa ilmentävän selvää piittaamattomuutta mahdollisista vahinkoseurauksista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n huolimattomuutta tilanteessa voida pitää törkeänä.

Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että A:n alkoholinkäyttö on olennaisesti vaikuttanut vahinkoon. Yhtiö on ilmoittanut, ettei pidä uskottavana, että A ilman alkoholin myötävaikutusta olisi voinut nukahtaa tuolille kesken ruokailun. A itse on kertonut nauttineensa vahinkoa edeltäneenä iltana 3–4 tunnin aikana yhteensä pari olutta ja painaa ilmoituksensa mukaan 130 kg. Vakuutuslautakunnan käytössä olevista selvityksistä ei ilmene, että vahinkopaikalle ensimmäisenä saapuneet pelastuslaitoksen edustajat olisivat tehneet havaintoja A:n mahdollisesta päihtymystilasta. A:n nauttimakseen ilmoittama alkoholimäärä ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheuta 130 kg painavalle henkilölle humalatilaa. Mahdollisesta humalatilasta ei ole muuta selvitystä kuin vakuutusyhtiön olettamus. Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi vahingon sattuessa ollut vahinkoon vaikuttavissa määrin alkoholin vaikutuksen alaisena.

Edellä kerrotuin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksen A:n vastuuvakuutuksesta vähentämättömänä.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros, jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA