Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 13.1.2016 mukaan A:lle (s. 1934) määrättiin 19.10.2006 ohitusleikkauksen jälkeen Digoxin-lääkitys ja beetasalpaajalääkkeitä. A hakeutui 6.12.2015 sairaalapäivystykseen huonon olon, väsymyksen ja epätasaisen sykkeen vuoksi. A siirrettiin sairaalassa sydänvalvontaan, jolloin hänellä käytössä olleet Digoxin- ja Bisoprolol Actavis -lääkkeet tauotettiin. Tämän jälkeen A:n yleistila muuttui ja vointi muuttui hyväksi. A joutui 17.12.2015 uudelleen keskussairaalaan rytmihäiriötuntemusten ja sydämen tykytyksen vuoksi. Syke saatiin tasaantumaan. A katsoi vahinkoilmoituksessa, että hänellä käytössä olleet beetasalpaajat olivat aiheuttaneet hänelle huonon olon, epätasaisen sydämen sykkeen ja väsymyksen. A haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireiden korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö viittasi A:n aiempaan sydäntauti- ja lääkityshistoriaan ja totesi, että A:n oireet olivat sinänsä tiedossa olevia Digoxin-lääkkeen haittavaikutuksia. Sairaalassa tehdyn mittauksen mukaan A:n Digoxin-pitoisuus oli kuitenkin jäänyt mitattuna alle hoitotason. Yhtiö katsoi, että A:n oireiden taustalla oli todennäköisesti ollut sydämen harvalyöntisyys osin beetasalpaajasta (Bisoprolol) johtuen, mutta mukana oli myös sydämen sisäisiä toimintahäiriöitä. Oireet olivat lisäksi jatkuneet Digoxinin tauotuksen jälkeenkin. Yhtiö katsoi, ettei lääkkeiden käytön ja A:n oireiden välinen syy-yhteys ollut niin todennäköinen, että oireet tulisivat korvattaviksi lääkevahinkona. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A viittaa erityisesti sairauskertomustekstiin 9.12.2015, jossa todetaan, että sydämen hidaslyöntisyys vähentyi beetasalpaajan tauottamisen myötä. A katsoo, että jo tämä on osoitus syy-yhteydestä. Lääkkeen pitkäaikainen käyttö ja liian suuri annostus aiheuttivat tilapäisen haitan, hoitotoimenpiteitä ja sairaanhoitokuluja.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta lautakunnalle toimittamassaan lisäkirjelmässä A ilmoittaa saaneensa nyttemmin sydäninfarktin, joka on vaatinut pallolaajennuksen. A kysyy, ovatko sydämen hidaslyöntisyys ja lääkkeet edesauttaneet ja onko hidaslyöntisyys aiheuttanut ajan kuluessa tukoksen. A katsoo, että vakuutusyhtiön tulee vastuusta vapautuakseen kyetä osoittamaan, mitkä muut syyt ovat vaikuttaneet oireistoon kuin lääkitys.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitetyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnan käytössä on A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 9.10.2006 ̶ 8.7.2016.

Keskussairaalan päivystyspoliklinikan sairauskertomustekstin 9.10.2006 mukaan A on tullut päivystykseen ambulanssilla rintakivun ja voimakkaan hengenahdistuksen vuoksi. Perussairauksina A:lla on sepelvaltimotauti, tyypin II diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta. A on sairastanut sydäninfarktin 5 ̶ 6 vuotta aiemmin. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa A:lla on todettu ns. kolmen suonen tauti. A on siirretty yliopistolliseen sairaalaan ohitusleikkausta varten. Epikriisin 19.10.2006 mukaan A on siirtynyt takaisin keskussairaalaan jatkohoitoon 16.10.2006 ja kotiutunut 19.10.2006. Kotiutusvaiheen lääkityksenä on ollut Obsidan, Emconcor, Primaspan, Thyroxin, Lipitor, Euglucon, Diformin retard, Furesis, Cardace, Digoxin semi sekä tarvittaessa kipuun Paratabs.

Sairauskertomustekstin 6.12.2015 mukaan A on tullut päivystykseen huonon olon ja epätasaisen sykkeen vuoksi. A:lla on ollut kyseisenä ja edeltävänä päivänä huimausta, väsynyt olo, verenpaineen vaihtelua ja epätasainen syke. Rintakipua tai selvää hengenahdistusta ei ole ollut. Päivystyksessä A:lle tehtiin sydänsähkökäyrätutkimus, jossa todettiin lyhyitä sydämenpysähdyksiä (asystole) ja sydämen eteis-kammiokatkos (AV-katkos). A otettiin sydänseurantaan ja käytössä olleista lääkityksistä tauotettiin Digoxin, Bisoprolol, Amaryl ja Diformin. Sairauskertomustekstin 7.12.2015 mukaan A on ollut hyvävointinen ja sydämen hidaslyöntisyys (brakykardia) on selkeästi vähentynyt beetasalpaajan tauottamisen myötä. Edellisenä päivänä mitattu Digoxin-pitoisuus on ollut 0,5. A on siirretty vuodeosastolle. Epikriisin 9.12.2015 mukaan A on kotiutettu hyväkuntoisena ja ohjattu kuukauden päästä omassa terveyskeskuksessa toteutettavaan Holter-tutkimukseen.

A on hakeutunut päivystykseen 17.12.2015 rytmihäiriötuntemuksen ja sydämen tykytyksen vuoksi. Päivystyksessä on todettu sydämen tiheälyöntisyys (sinustakykardia) 120 ̶ 130 lyöntiä/min. Päivystyksessä on arvioitu, että A:n lääkeannosta on pienennetty liikaa, mikä on johtanut tiheälyöntisyyteen. A:lle on aloitettu Bisoprolol-lääkitys. Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 25.1.2016 mukaan A:lle on tehty Holter-tutkimus, jossa on todettu normaali sydämen syke ja normaali eteis-kammiojohtuminen. Kammiolisälyöntejä on todettu kohtalaisesti.

Epikriisin 8.7.2016 mukaan A on 7.7.2016 hakeutunut päivystykseen heikotuskohtauksen ja rinnan jomottamisen sekä vasemman käden puutumisen takia. Samana päivänä tehdyssä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa on todettu sepelvaltimotukos, jonka johdosta on tehty pallolaajennus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla 6.12.2015 ilmennyt huonovointisuus, väsymys ja sydämen hidaslyöntisyys korvata Digoxinin ja beetasalpaajien aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lla on perussairauksina sepelvaltimotauti, tyypin II diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Vuonna 2006 sairastetun sydäninfarktin ja ohitusleikkauksen jälkeen A:lle on määrätty lääkitykseksi mm. Digoxin ja beetasalpaajia, kuten Bisoprolol. A on hakeutunut 6.12.2015 päivystykseen huonovointisuuden, väsymyksen ja epätasaisen sykkeen vuoksi. Tällöin hänellä on todettu sydämen hidaslyöntisyyttä, joka on helpottanut beetasalpaajien tauottamisen myötä. Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä, että yhdeksän vuotta lääkityksen aloittamisen jälkeen ilmaantunut eteis-kammiokatkos olisi syy-yhteydessä lääkkeiden käyttöön. Todennäköisemmin oireilu on liittynyt A:n ikään ja sydänsairauteen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila