Haku

VKL 187/14

Tulosta

Asianumero: VKL 187/14 (2015)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 19.03.2015

Lakipykälät: 5, 9

Korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus. Keskeytysvahingon korvattavuudesta annetut tiedot. Ratkaisusuosituksen antaminen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan kylmiö lämpeni kylmäaineen vuodon vuoksi ja ravintola oli pidettävä suljettuna 27-28.1.2014 ja 30.1.-1.2.2014. Korvausta oli vaadittu ruoka-aineiden tuhoutumisesta 1 188,77, kylmiön korjaus- ja uusimiskuluista 6 594,13, menetetystä liikevaihdosta 4 200 ja työntekijöiden palkoista 1 060 euroa.

Vakuutusyhtiö on lausunut 20.2.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että alkuperäinen syy kylmiön lämpenemiseen oli imuputken katkeaminen, joka aiheutti kylmäainevuodon. Tämän jälkeen kylmiön sähköjohto oli katkennut pressostaatilta ja tämän seurauksena kone ei enää ollut toiminut ja kylmiö oli lämmennyt uudestaan. Myös lämpösuoja oli lauennut.

Rikkoutumisvahinko ei ollut aiheutunut minkään sähköilmiön seurauksena, vaan kylmiön korjaustarve ja elintarvikkeiden lämpeneminen olivat laitteen rikkoutumisen seurausta. Korvausta ei voitu suorittaa sähköilmiövakuutuksen perusteella, eikä vakuutuksenottajalla ollut rikkoutumisturvaa tämän kaltaisten vahinkojen varalle. Koska keskeytysvahinko korvattiin ainoastaan siinä tapauksessa, että keskeytyminen oli seurausta yritysturvavakuutusehdon perusteella korvattavasta tapahtumasta, ei keskeytyskään tullut tässä tapauksessa korvattavaksi.

Vakuutusyhtiö on katsonut 3.3.2014 päivätyssä korvauspäätöksessä, että jos kyse olisi ollut rikkoutumisturvalla vakuutetusta omaisuudesta, siitä olisi tehty joka tapauksessa ikävähennys, joka olisi vuonna 1989 ostetun laitteen osalta ollut yli 100 % korjauskuluista, joten korjauskuluista ei olisi jäänyt korvattavaa.

Korvausta ei voitu maksaa myöskään vuotovakuutuksen perusteella. Vuotanut neste ei ollut aiheuttanut suoranaista vahinkoa omaisuudelle, vaan ruoka-aineiden pilaantuminen oli johtunut lämpötilan noususta. Kylmätuotteiden pilaantuminen oli siten välillistä vahinkoa, joka ei ollut korvattavissa vuotovakuutuksesta. Neste ei ollut myöskään vuotanut ehtojen tarkoittamalla tavalla kiinteästi putkistoon liitetystä käyttölaitteesta.

Jos vahinko olisi ollut korvattava, olisi vahingon määrästä vähennetty lisäksi kaksi 600 euron omavastuuosuutta.

Vahingon määrän osalta yhtiö on lausunut, että tuloslaskelman mukaan laskettu myyntikatteen menetys olisi ollut neljältä päivältä enintään 1000 euroa, ja tämä summa sisälsi yhtiön näkemyksen mukaan myös työntekijän palkkakulut kyseiseltä ajalta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut Vakuutuslautakuntaan 12.3.2014 saapuneessa valituksessaan, että ravintolan vakuutukset myynyt vakuutusyhtiön edustaja oli useasti ravintolassa vieraillessaan tutustunut sen tiloihin, laitteisiin ja mahdollisiin riskeihin. Vakuutuksenottaja on kertonut luottaneensa hänen sanaansa, kun hän kertoi vakuutuksen suojaavan vakuutuksenottajien omaisuutta. Vakuutusyhtiön edustaja T kertoi vakuutuksenottajan mukaan, ettei rikkoutumisvakuutusta kannattaisi ottaa, sillä ne olisivat olleet liian kalliita ja vakuutuspaketti korvaisi joka tapauksessa vastaavan tilanteen aiheuttamat kustannukset. Myöhemmin vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen T kertoi kuitenkin, ettei "näin vähäisellä vakuutusmaksulla vielä voi saada mitään korvauksia".

Vakuutuksenottaja on kertonut 4.8.2014 päivätyssä lisäkirjelmässä, että vakuutusyhtiön edustaja oli kertonut, että vakuutus kattaisi samat kohteet kuin edellinenkin vakuutus. Lisäksi yhtiön edustaja oli kertonut, että kiinni olemisesta aiheutuvat kulut kuuluisivat joka tapauksessa keskeytysvakuutuksen piiriin ja tästä syystä ravintolaa pidettiin kiinni ja vakuutuksenottajalle aiheutui keskeytysvahinkoa. Vakuutuksenottajan mukaan ravintolaa olisi pidetty auki sukulaisten apuvoimin, jos vakuutusyhtiön edustaja ei olisi antanut tätä virheellistä tietoa tulevasta korvauksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 2.5.2014 päivätyssä vastineessaan, että vakuutuksenottaja oli 26.8.2013 allekirjoituksellaan vahvistanut hyväksyvänsä 20.8.2013 päivätyn vakuutusehdotuksen ja samalla ilmoittanut vastaanottaneensa vakuutussopimusta koskevat voimassaolevat tuote-esitteet. Tuote-esitteen sivulla 14 oli lihavoidulla kirjasimella seuraava teksti: "Rikkoutumisvakuutuksen keskeisimmät korvausrajoitukset ovat samat kuin ulkoisen rikkoutumisvakuutuksen. Myös ikävähennys määräytyy ja lasketaan samoin perustein.” Sivulla 13 on kehystetyssä laatikossa otsikon "Ulkoisen rikkoutumisvakuutuksen ikävähennys" alla seuraava teksti: ”Korvausta laskettaessa vahingoittuneen koneen tai laitteen ikä otetaan huomioon siten, että korjaus- ja jälleenhankintakuluista vähennetään jokaiselta alkavalta kalenterivuodelta käyttöönottovuotta ja kahta seuraavaa vuotta lukuun ottamatta

- 6 prosenttia vuodessa, kun kyseessä ovat

- lämmitykseen, jäähdytykseen ja ilmastointiin käytettävät koneet ja laitteet säätölaitteineen ja kaapelointeineen.

Käyttöönottovuodella tarkoitetaan aikaa käyttöönottoajankohdasta saman kalenterivuoden loppuun.”

Tuote-esitteen sivulla 20 on vihreän Omaisuuskeskeytysvakuutus-otsikon alla seuraava teksti: ”Omaisuuskeskeytysvakuutus korvaa, jos liiketoiminta keskeytyy yrityksen omassa liiketoiminnassa käytettävälle omaisuudelle ja toimitiloina käytetylle rakennukselle sattuneen esinevahingon vuoksi. Korvaus edellyttää, että kyseinen omaisuus on vakuutettu keskeytyksen varalta ja keskeytykseen on syynä yritysturvan omaisuusvakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko.”

Vakuutuksenottaja oli saanut vakuutusehdotuksen ja tuote-esitteen, joihin hän oli voinut tutustua. Tuote-esitteessä oli kerrottu vakuutuksen sisällöstä. Vakuutuksenottaja oli tämän jälkeen hyväksynyt vakuutusehdotuksen ja hänelle oli toimitettu myös vakuutusehdot. Vakuutusyhtiön asiakkuuspäälliköltä saadun selvityksen mukaan vakuutuksenottajan kanssa oli käyty keskustelua vakuutuksen laajuudesta, jolloin edullisin vaihtoehto oli hyväksytty. Erikseen puhetta oli ollut rikkoutuneesta kylmäkoneesta, jonka vakuutuksenottaja oli todennut olevan vanha eikä hän siksi katsonut tarpeelliseksi vakuuttaa sitä.

Asiakaspäällikön selvityksen mukaan vakuutuksenottajan kanssa ei ollut puhetta siitä, että vakuutuksesta korvattaisiin vahinko joka tapauksessa, vaan korvattavuuden oli kerrottu olevan sidoksissa valittuun vakuutusturvaan. Asiakaspäällikön ilmoituksen mukaan rikkoontunut laite oli ilmeisesti vuodelta 1989, jolloin laitteen iästä johtuvien ikävähennysten vuoksi korvausta ei olisi voitu maksaa, koska kyseessä oli kaksi erillistä vahinkotapahtumaa, kylmäaineen vuoto 27.1. ja sähköjohdon katkeaminen pressostaatilta 28.1. Vahingon määrästä olisi näin ollen tullut vähennettäväksi kaksi omavastuuta. Keskeytysvakuutuksessa omavastuu oli 1200 euroa, joten keskeytysvakuutuksen perusteella maksettava korvaus olisi myös joka tapauksessa jäänyt alle omavastuun.

Vakuutusyhtiö on katsonut täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti, eikä korvausta voitu suorittaa tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.

Vakuutusyhtiön on lausunut 17.12.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että sen edustaja oli kertonut, että vakuutuksenottajan kanssa oli ollut puhetta rikkimenneestä koneesta. Vakuutuksenottaja oli kertonut koneen olevan vanha eikä laitetta katsottu tarpeelliseksi vakuuttaa. Vakuutuksenottaja oli toimittanut lisävastineensa liitteenä vakuutuskirjan aiemmasta vakuutusyhtiöstään. Tässä toimitetussa vakuutuskirjassa kylmä- ja viileälaitteet oli vakuutettu toisessa vakuutusyhtiössä ja vakuutusmäärä oli 5 000 euroa. Vakuutusehtoja ei ollut toimitettu, joten yhtiön mukaan vahingon korvattavuutta aiemman vakuutusyhtiön vakuutuksesta oli vaikea arvioida. Vakuutusyhtiö epäili, että edellinenkin vakuutus sisälsi kuitenkin ikävähennykset.

Keskeytysvakuutuksen osalta vakuutuskirjassa oli mainittu omavastuun olevan kolme vuorokautta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa kyseessä oli kaksi eri vahinkoa: 27.- 28.1. ja 30.1. - 1.2.2014, jolloin kummankaan vahingon osalta omavastuuaika ei ylittyisi, eikä keskeytysvakuutuksesta olisi korvattu mitään.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt edustajansa kertoneen vakuutuksenottajan 4.8.2014 päivätyssä lisäkirjelmässä mainitsemia seikkoja vakuutuksen sisällöstä. Keskustelu käytiin vuotovahingosta ja vakuutusyhtiön edustaja kertoi myös tähdentävänsä aina asiakkaille, että hän ei tee korvauspäätöksiä, vaan ne tekee myöhemmin korvauskäsittelijä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutuksen sisällöstä, ja onko vakuutuksesta suoritettava vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella korvaus kylmiön kylmäaineen vuotamisesta ja sähköjohdon rikkoutumisesta. Lisäksi asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko yhtiö antanut vakuutuksenottajalle virheellisiä tietoja vakuutuksen sisällöstä vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen ja onko mahdollinen virheellinen tieto vaikuttanut vakuutuksenottajan toimintaan yhtiön vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen päättämistä annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Yritysturvan sähköilmiövakuutusehdon YT 103 kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa sähköilmiön vakuutetulle omaisuuden aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Sähköilmiöllä tarkoitetaan salamaniskua tai muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttamaa oikosulkua, yli- tai alijännitettä tai maasulkua.

Vuotovakuutusehdon YT 110 kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta putkistoista tai niihin liitetyistä kiinteistä säiliöistä tai putkistoihin kiinteästi liitetyistä käyttölaitteista.

Omaisuuskeskeytysvakuutusehdon YT 201 kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa liiketoiminnan keskeytymisen, jonka on aiheuttanut vakuutuskirjaan merkittyä omaisuutta tai toimitiloina käytettyä rakennusta kohdannut, vakuutuskirjaan keskeytysvakuutetuksi merkitty, yritysturvavakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan kylmiö lämpeni kylmäaineen vuodon vuoksi ja ravintola oli pidettävä suljettuna 27 - 28.1.2014 ja 30.1. - 1.2.2014. Korvausta on haettu ruoka-aineiden tuhoutumisesta 1 188,77, kylmiön korjaus- ja uusimiskuluista 6 594,13, menetetystä liikevaihdosta 4 200 ja työntekijöiden palkoista 1 060 euroa.

Korvattavuus rikkoutumisvahinkoa koskevan ehtokohdan perusteella

Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiön edustaja T kertoi, ettei rikkoutumisvakuutusta kannattaisi ottaa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei edustaja ole antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa vakuutuksen sisällöstä. Vakuutusehtojen mukaan kylmäkoneen rikkoutumisen perusteella suoritettavasta korvauksesta vähennettäisiin joka tapauksessa ikävähennykset, jotka olisivat esitetyn selvityksen perusteella vuonna 1989 hankitun kylmäkoneen osalta yli 100 prosenttia korvauksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei kyse ollut korvattavasta vakuutustapahtumasta, eikä korvausta kylmälaitteen rikkoutumisesta olisi voitu ehtojen mukaan suorittaa ikävähennysten vuoksi, vaikka vakuutuksenottaja olisi vakuuttanut vuonna 1989 ostetun kylmälaitteiston. Vakuutusyhtiöllä ei näin ollen ole korvausvelvollisuutta vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella.

Vahingon korvattavuus vuotovahinkoa koskevan ehtokohdan perusteella

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vuotanut neste ole aiheuttanut suoranaista vahinkoa omaisuudelle, vaan ruoka-aineiden pilaantuminen on johtunut lämpötilan noususta, jolloin kylmätuotteiden pilaantuminen on välillistä vahinkoa, joka ei ole korvattavissa vuotovakuutuksesta. Neste ei ole myöskään vuotanut ehtojen tarkoittamalla tavalla kiinteästi putkistoon liitetystä käyttölaitteesta.

Rikkoutumisesta johtuneet muut kustannukset ja keskeytysvahinko

Asiassa on riidatonta, ettei kylmälaitteistoa vakuutettu rikkoutumisvakuutuksella sen vuoksi, että vakuutusyhtiön edustaja oli sopimuksentekotilanteessa kertonut, ettei vakuutuksesta suoritettaisi korvausta vuonna 1989 ostetun laitteen rikkoutuessa. Vakuutuksenottajan mukaan edustaja oli kuitenkin sanonut, että vakuutuksesta suoritettaisiin kuitenkin vastaavan tilanteen aiheuttamat kustannukset. Vakuutusyhtiön edustaja on kiistänyt kertoneensa näin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvauksen perusteista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei se käytettävissään olevan selvityksen pohjalta voi luotettavasti selvittää, onko vakuutuksenottajalle annettu väitetty lausuma rikkoutumisen aiheuttamien kulujen korvattavuudesta vakuutuksentekotilanteessa. Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta voi erityisestä syystä olla antamatta ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Edellä esitetyillä perusteilla lautakunta päättää, ettei se anna tältä osin ratkaisusuositusta.

Vakuutusyhtiön vahingonkorvausvelvollisuus rikkoutumisvahingon jälkeen annettujen tietojen perusteella

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei se käytettävissään olevan selvityksen pohjalta luotettavasti voi selvittää, onko vakuutusyhtiön edustaja antanut vakuutuksenottajalle rikkoutumisvahingon jälkeen sen sisältöisen tiedon, että korvaus keskeytymisestä tullaan suorittamaan. Vakuutusyhtiön edustajan mukaan tuolloin vakuutuksenottajan kanssa oli puhuttu vain vuotovahingosta ja edustaja on kiistänyt kertoneensa vakuutuksenottajalle, että keskeytys tullaan korvaamaan ja ravintolan voi tästä syystä sulkea.

Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta voi erityisestä syystä olla antamatta ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Keskeytysvahingon korvattavuudesta on annettu siinä määrin ristiriitaiset lausumat, ettei lautakunta voi antaa ratkaisuositusta esitetyn selvityksen perusteella siitä kysymyksestä, olisiko vakuutusyhtiöllä vahingonkorvausvelvollisuus ravintolan sulkemisesta aiheutuneesta vahingosta rikkoutumisvahingon jälkeen annettujen tietojen perusteella. Edellä esitetyillä perusteilla lautakunta päättää, ettei se anna tästä asiasta ratkaisusuositusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää yhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena rikkoutumis- ja vuotovahingon osalta eikä anna ratkaisusuositusta vahingonkorvausvelvollisuutta ja vakuutussopimuslain 9 §:n mukaista korvausvastuuta koskevista väitteistä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

 

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Sarpakunnas

Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia