Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja havaitsi aamulla 28.9.2012, että omakotitalon kellarikerroksen lattialle oli tullut voimakkaan sateen seurauksena yön aikana vettä. Vesi ylettyi jalkalistan yläpuolelle. Vahinkopaikalla tehtiin kosteuskartoitus 4.10.2012. Tuolloin arvioitiin, että vettä oli noussut kellarin lattiakaivosta sekä valunut mahdollisesti myös kellarinoven kynnyksen yli sisätiloihin. Vettä oli mahdollisesti päässyt myös sokkelin rakenteen ja lattian liitoskohdasta sisätiloihin. Korvausta vahingoista haettiin kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään todennut, että vastaavantyyppinen vahinko kuin nyt, on tapahtunut vuonna 2004. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan tämäntyyppinen vahinko korvataan yhden kerran ja niin on tehty vuonna 2004. Tämän vuoksi sadevesivahinkoa ei voitu nyt korvata. Vaikka vakuutuksenottajalla ei olisi ollut vastaavaa vahinkoa aiemmin, ei kyseessä oleva vahinko olisi korvattava, koska kosteussuoja ja maanpinnan muotoilu eivät ole olleet rakennusmääräysten mukaiset. Vesi on voinut tunkeutua sisään sokkelirakenteen ja lattian liitoskohdasta. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa.
Valitus
Vuoden 2004 sadevesivahingon osalta on todettu, että tuolloin sadevesi tulvi kellarinoven kynnyksen yli ja tämän jälkeen tehtiin muutostöitä vakuutusyhtiön ohjeiden mukaisesti siten, että 1) rakennuksen kellarioven puoleinen sivu kaivettiin auki ja sokkeliin asennettiin vesieristeet sekä uudet salaojat ja salaojakaivo, 2) kellarin sisäänkäynti katettiin katoksella ja sisäänkäynnin suojaksi rakennettiin muuri ja 3) sadeveden poisohjausta varten kellarin sisäänkäynnin syvennykseen asennettiin sadevesikaivo, joka liitettiin kiinteistön viemärijärjestelmään.
Syyskuussa 2012 sattunut vahinko ei johtunut samasta syystä kuin vuoden 2004 vahinko, vaan siitä, että kiinteistön viemärijärjestelmä tukkeutui ja tämän seurauksena vesi pääsi viemärijärjestelmästä lattia- ja sadevesikaivojen kautta nousemaan kellarin lattialle. Kyseessä oli siis täysin erilainen vahinko kuin vuonna 2004.
Vuonna 2012 kiinteistöjen välillä olevien tarkastuskaivojen välille tuli tukos, eivätkä viemärit vetäneet sinne kertynyttä sadevettä pois kiinteistöltä. Tämän seurauksena perusvesi- ja tarkastuskaivoihin padottunut vesi valui ohi jätevesiputkiston padotusventtiilin kautta rakennukseen päin ja nousi ylös rakennuksen sisällä olevista lattiakaivoista ja kellarin sisäänkäynnin edessä olleesta sadevesikaivosta noin 10–15 cm:n korkeudelle kellarin lattialle.
Vakuutuksenottaja katsoo, ettei vesi voinut tulla kellariin sokkelin ja lattian liitoskohdasta, koska tämäntyyppinen kosteuden pääsy rakenteisiin estettiin vuoden 2004 jälkeen suoritetuilla korjaus- ja muutostöillä. Tämä näkyy myös siinä, että lattialle päässyt vesi oli sameaa, mikä osoitti sen olevan peräisin viemärijärjestelmästä. Jos vesi olisi tullut sokkelirakenteen ja lattian liitoskohdasta sisään, olisi sen ensin pitänyt tulla salaojakerroksen läpi ja puhdistua. Tuhansia litroja vettä ei voinut tihkumalla nousta jostain lattianraoista rakennukseen muutamassa tunnissa.
Nyt kyseessä oleva vahinko ei ollut ehtojen mukaisen rankkasateen aiheuttama vahinko, vaan vahingon syynä oli viemäriputkiston tukos, joka voimakkaan sateen sattuessa aiheutti veden tunkeutumisen viemärijärjestelmän kautta kellariin. Tällainen putkitukoksesta aiheutunut vahinko on vakuutuksesta korvattava.
Vakuutuksesta tuli korvata seinä- ja lattiarakenteiden avaus-, purku- ja korjauskustannuksia sekä kuivauskustannukset. Korvattavaa oli myös irtaimistolle aiheutuneet vahingot.
Vakuutuslautakunnan käsittelyn aikana Vakuutuksenottaja pyysi, että kosteuskartoitusyritys tulisi vielä tutkimaan vahingon syytä ja rakennuksen rakenteita. Valittaja katsoo, että kosteuskartoitusyrityksen tekemät täydennysmerkinnät osoittivat, että vesi oli tullut rakennukseen ainoastaan tukkeutuneesta jätevesijärjestelmästä lattia- ja sadevesikaivojen kautta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on hankkinut selvitystä vesisateen voimakkuudesta 27. – 28.9.2012. Selvityksen mukaan suurin tuntikohtainen sademäärä oli 1,6 mm ja vuorokausikohtainen sademäärä 28.9.2012 alle 20 mm. Vesisade ei voimakkuudeltaan siten ylittänyt vakuutusehdoissa määriteltyä poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen rajaa.
Vahinkoon vaikuttaneiden vakuutetun rakennuksen rakenteellisten seikkojen osalta vakuutusyhtiö on todennut, että sen vahinkotarkastaja on puhelimitse keskustellut 13.5.2013 kosteuskartoituksen tehneen henkilön kanssa, jonka mukaan mitään uutta syytä vahingolle ei ollut todettavissa. Rakennuksessa ei ollut yhtenäistä patolevyä, joka olisi oikeanlainen konstruktio ja jolla olisi estetty sadevesien pääsy rakennukseen. Yhdessä kohdassa oli muovia, toisessa kohdassa patolevyä ja jossain ei mitään. Lisäksi sekä patolevyn että muovin yläpuolella oli maa-ainesta, jolloin veden pääsy rakennuksen ulkoseinämän läpi oli mahdollista muovista ja patolevystä huolimatta. Veden pääsy sokkelin läpi oli todennäköinen syy vahingolle. Lisäksi rakennuksen ympärillä kallistukset olivat vahinkohetkellä pääosiltaan samanlaiset kuin vuonna 2004. Ulkokuoren vedeneristyksen parannustyöt olivat vahinkohetkellä vielä kesken tai niitä ei ollut aloitettu lainkaan. Rakenteellisesti talon ulkokuoren vedeneristykset olivat puutteelliset.
Osasyynä vahinkoon on esitetty sadevesijärjestelmän tukkeutumista, veden vuotaminen sokkelin ja vesieristyksen läpi sekä veden valuminen kellarin oven kynnyksen yli. Vakuutusyhtiö ei kiistä, että osasyynä vahingolle on saattanut olla betonisen sadevesijärjestelmän tukkeutuminen. Tämä sama syy oli todennäköisesti jo vuonna 2004. Tämän vuoksi tämä syy ei voi enää olla vuonna 2012 vakuutuksenottajalle ennalta arvaamaton. Kun vesimäärä 27. - 28.9.2012 oli voimakkaammillaan ainoastaan 10,6 mm tunnissa, olisi sadevesijärjestelmän pitänyt pystyä vetämään padottamatta.
Vahingon jälkeen vakuutuksenottaja ilmoitti vakuutusyhtiön tarkastajalle, että vesi oli virrannut rakennuksen sisään kellarinoven kautta. Myöhemmin tämä on kiistetty. Vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksenottajan toimineen tältä osin vilpillisesti ja vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää korvaus tai evätä se kokonaan.
Valokuvista ilmenee selvästi, että pihan kallistukset viettävät kohti kellarinkerroksen ovea. On selvää, että voimakkaalla sateella vesi virtaa alaspäin ja tässä tapauksessa kellarikerroksen oven syvennykseen ja sitä kautta rakennuksen sisälle. Tällainen vahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton. Erityisesti on otettava huomioon, että puutteellisista kallistuksista aiheutunut vahinkoriski on ollut vakuutuksenottajan tiedossa aiemman vastaavan vahingon perusteella.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut:
- 4.10.2012 tehty ja 22.4.2013 täydennetty tutkimusraportti kosteuskartoituksesta.
- Vahinkopaikalta 28.9.2012, 4.10.2012 ja 4.4.2013 otettuja valokuvia.
- Raportti veden tulvimisesta kellaritiloihin, jonka tutkimuspäivä on ollut 6.8.20104 ja raportointipäivä 13.8.2004.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Vakuutusehtojen kohdan 3.3 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli tai rakeet.
Lisäksi vakuutuksesta korvataan Suomessa sijaitsevalle vakuutetulle rakennukselle, ei kuitenkaan piha-alueelle ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimistolle ja vakuutetulle huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutunut välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton, poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen putkistojen kautta.
Rankkasadetulvalla tarkoitetaan ehtojen mukaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.
Ehtojen mukaan poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vähintään 30 mm/h tai 75 mm/vrk.
Rajoitusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
- rakennus-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakentamistavan mukaisesta rakentamisesta
- rakennusvirheestä…
Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa vesi on päässyt rakenteisiin lattiakaivon ja rakenteiden liittymiskohdista tai läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan taikka sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.
Ratkaisu
Asiassa on kysymys siitä, mistä tapahtumasta kellarin vesivahinko on seurausta, ja onko tämä vahinko vakuutusehtojen mukaan korvattava.
Asiakirjojen mukaan sadevesi on noussut 27.9. ja 28.9.2012 välisenä yönä kellarin lattialle. Vettä on ollut lattialla asiakkaan mukaan noin 10 cm. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt näitä seikkoja. Vakuutuksenottaja on heti vahingon jälkeen yrittänyt poistaa vettä uppopumpulla, mutta kun vesi ei ole tarkastuskaivoissa alentunut, hän on arvellut tarkastuskaivojen välillä olleen tukoksen. Hän on tämän vuoksi alkanut rassata poistoputkea tarkastuskaivoista käsin painepesurilla ja on ”yks-kaks” kuullut ”pulp” –äänen, minkä jälkeen putki on alkanut toimia normaalisti. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt tätä tapahtumaa.
Vakuutusyhtiö on väittänyt, että vakuutuksenottaja on toiminut vahingon selvittelyn yhteydessä vilpillisesti. Mitään tarkempaa asiasta ei ole esitetty. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole näyttänyt vakuutuksenottajan menetelleen vilpillisesti vahingon ilmoittamisen osalta eikä korvausta voi tällä perusteella evätä tai vähentää.
Vedentulo nopeasti yön aikana kellarin lattialle ja jätevesikaivojen välilliseen viemäritukokseen viittaavat veden nousu ja äänet tukosta painepesurilla avattaessa, osoittavat, että tämän tukoksen seurauksena voimakkaan vesisateen aikana, vesi on noussut kellarin lattiakaivoista ja kellarin ulko-oven ulkopuolella olevasta sadevesiviemäristä kellarin lattialle. Veden valumista ulkoa suoraan maanpintaa pitkin ulko-oven kynnyksen yli voidaan pitää varsin epätodennäköisenä, kun ottaa huomioon valokuvista näkyvän heti oven ulkopuolella sijaitsevan noin puolen oven levyisen sadevesiviemärin. Vaikka perustusten suojaukset eivät olekaan olleet kaikilta osin vesitiiviitä, Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että suuria määriä irtovettä pääsisi lyhyessä ajassa perustusten kautta kellaritiloihin. Perustusten vesieristysten puutteellisuus on kuitenkin myötävaikuttanut vahinkojen laajuuteen. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahingosta tee ennalta arvattavaa se, että viemäriputki on mahdollisesti tukkeutunut kahdeksan vuotta aiemmin tapahtuneen vahingon yhteydessä. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että kyseessä olisi sama putki ja että aiempi mahdollinen tukos olisi edesauttanut nyt kyseessä olevan viemäritukoksen syntymistä. Vakuutuslautakunta katsoo kaiken saamansa asiakirja-aineiston perusteella, että valtaosa vesivahingosta on seurausta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta viemärin tukkeutumisesta ja loppuosa perustusten puutteellisesta eristyksestä. Vakuutuslautakunta arvioi korvattavaksi vahingon määräksi 75 % aiheutuneista vahingoista.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Snellman.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA