Haku

VKL 186/12

Tulosta

Asianumero: VKL 186/12 (2013)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 05.02.2013

Lakipykälät: 5, 9

Esinevahinko Keskeytysvahinko Sienikasvattamon lämpökattila oli pysähtynyt ja tästä oli seurannut toiminnan keskeytyminen sekä sienirihmaston tuhoutuminen Vakuutuksesta korvattava vahinko Sähkönjakelua koskeva rajoitusehto Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti Ristiriitaiset tiedot Näyttökysymys

Tapahtumatiedot

M:n kunnassa oli laaja sähkökatkos 24.12.2010 noin kello 15.00–21.00 sähköverkon muuntajan rikkoutumisen vuoksi. Kun sienikasvattamo A Oy:n työntekijät menivät 25.12.2010 kello 12 poimimaan sieniä, rakennus oli ollut kylmä, sillä lämmöntuotannossa käytetty pellettilämmityskattila ei ollut sähkökatkoksen loputtua käynnistynyt. Erittäin kylmän ulkoilman vuoksi sienikasvattamon lämpötila oli laskenut miinusasteille. Tämän vuoksi ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen laitteet olivat rikkoutuneet. Lämmitys oli saatu päälle 25.12.2010, mutta rikkoutuneita koneita oli päästy korjaamaan vasta 3.1.2011 ja 7.1.2011. Ilmanvaihto ja jäähdytys olivat olleet poissa käytöstä esikasvattamossa ja ruokintakasvattamossa kokonaan 24.12.2010–7.1.2011 ja uudelleen 8.1.2011 koneiden korjauksen vuoksi. Sienikasvattamoiden väärän lämpötilan ja hapenpuutteen vuoksi sienirihmastot olivat alkaneet tuhoutua ja tukehtua. Muun muassa sienikasvattamon tuotteiden tuhoutumisesta ja tuotannon keskeytyksestä haettiin korvausta sienikasvattamo A Oy:n yritysvakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 30.12.2010 ja 24.8.2011 antamissaan korvauspäätöksissä lausunut, että A Oy:n ottamissa keskeytys- ja omaisuusvakuutuksessa kumpaisessakin oli rajoitusehto, jonka perusteella vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka oli aiheutunut sähkövirran, kaasun, nesteen, lämmön tai muun tuotannontekijän saannin keskeytymisestä, jollei keskeytyminen ollut ollut seurausta vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta. Ehdon vuoksi voitiin korvata sähkönjakelun keskeytymisestä aiheutuneita vahinkoja ainoastaan siinä tapauksessa, että sähkönjakelun keskeytymisen syynä oli ollut jokin vakuutuksenottajan vakuuttamalle laitteelle aiheutunut vakuutuksesta korvattava vahinko kuten esimerkiksi tulipalo. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vahingon syynä oli ollut sähkönsiirtoverkossa olleen muuntajakoneen vaurioituminen, ja kun sähkönsaannin keskeytyminen oli johtunut suoraan tämän laitteen vahingoittumisesta eikä vahingon syynä ollut mikään vakuutuksenottajayrityksen omistama tai vakuuttama laite, aiheutuneita vahinkoja ei korvattu A Oy:n vakuutuksista.

 

Valitus

A Oy on lausuntopyynnössään esittänyt, että vakuutusyhtiö oli katsottava velvolliseksi korvaamaan A Oy:lle vakuutushakemuksen mukaiset korvaukset toiminnan keskeytymisen ja tuotteiden tuhoutumisen osalta yhteensä 217 348,32 euroa.

Olennaista asiassa oli se, että vakuutusyhtiön edustajat olivat käyneet sienikasvattamossa huhti- tai toukokuun aikana 2010 tekemässä vakuutusten riskikartoitusta. Tämän riskiarvioinnin tarkoituksena oli kartoittaa toimintaan liittyvät kaikki riskit ja huolehtia siitä, että riskit olisi asianmukaisesti vakuutuksella suojattu. Muutaman tunnin kestänyt kartoitus oli päättynyt siihen, että vakuutusyhtiön edustajat olivat todenneet asiakkaille, että kaikki mahdollinen oli vakuutettu ja vakuutusturva oli täydellinen. Myöhemmin oli ilmennyt, ettei näin ollutkaan Asiakkaalle oli myös ilmoitettu, ettei kyseistä riskiä edes kyetty vakuutusyhtiössä vakuuttamaan. Näistä seikoista ei riskikartoituksen yhteydessä ollut mitään puhetta. Toinen olennainen asia oli, ettei muilla vakuutusyhtiöillä ollut vastaavaa ankaraa rajoitusehtoa ja että muissa vakuutusyhtiöissä kyseisenlainen sähkökatkos olisi ollut erityisjärjestelyin vakuutettavissa. Riskikartoituksessa ei ollut kerrottu, että vakuutusehtoihin sisältyi nyt kyseessä oleva rajoitus­ehto ja ettei tällaista vahinkoa voisi edes vakuuttaa. Asiakkaalla on ollut oikeus luottaa riskikartoituksen tekijöiden asiantuntemukseen ja siihen, että vakuutusyhtiön edustajat kertoivat avoimesti, onko asiakkaan vakuuttamisessa puutteita, vaikkei vakuutusyhtiö itse pystyisikään tarjoamaan kyseistä vakuutuspalvelua. Näin on etenkin, kun asiakas on nimenomaisesti kysynyt vakuutusten täydellisyydestä. Vakuutusyhtiö on antanut asiakkaalle tässä suhteessa virheellisen kuvan. Näillä perusteilla vakuutusyhtiön tuli korvata A Oy:lle aiheutunut vahinko.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineessa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja sen toteamista, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös on vakuutussopimuksen ehtojen mukainen.

Vakuutusyhtiön myyntipäällikkö oli käynyt vakuutuksenottajan luona 18.7.2006. Tällöin asiakkaan kanssa oli keskusteltu omaisuusvakuutukseen liittyen paloriskistä sekä erilaisten automaattisten, akkuvarmennettujen hälytysjärjestelmien asentamisesta, ei vakuutuksen sisällöstä eikä lainkaan keskeytysvakuutuksesta. Seuraavan kerran vakuutuksenottajan luona oli käynyt kaksi vakuutusyhtiön edustajaa 11.8.2006. Tämä oli tapahtunut ennen keskeytysvakuutuksen alkamista. Tällöin oli keskusteltu hyvin yleisellä tasolla vakuutuksen sisällöstä sekä valituista vakuutusturvista ja lisäksi edellä mainituista muun muassa hälytysjärjestelmän asentamiseen liittyvistä seikoista. Tuolloin ei ollut käyty yksityiskohtaisesti läpi kaikkia vakuutukseen liittyviä ehtoja korvattavuuden ja rajoitusten osalta. Tarkoituksena oli ollut kerätä tarvittavat tunnusluvut asiakkaalta keskeytysvakuutustarjouksen laskemiseksi. Tuolloin ei ollut luvattu korvata vahinkoa, joka aiheutuu sähkökatkoksesta yleisessä sähköverkossa. Käynnin jälkeen asiakkaalle oli lähetetty tarjous, jonka mukana olivat olleet vakuutusehdot. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja oli hyväksynyt keskeytysvakuutustar­jouk­sen siten, että turvalaajuudeksi oli valittu ainoastaan perusturva.

Kyseessä oleva sähkönsaannin keskeytystä koskeva rajoitusehto käy ilmi vakuutuksenottajan ennen vakuutuksen alkamista saamista vakuutusehdoista. Vakuutuksenottaja ei ollut kuluttajaan rinnastettavissa oleva vaan yritysasiakas, jonka vuotuinen liikevaihto oli ollut useita satoja tuhansia euroja. Tällaisella asiakkaalla oli tavallista suurempi selonottovelvollisuus vakuutuksen sisällöstä, mikä toisaalta samalla pienensi vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laajuutta. Tällaiselle asiakkaalle voitiin asettaa tavallista pidemmälle meneviä vaatimuksia ymmärtää vakuutuksen sisältö oikein. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta ei voitu arvioida samoin kriteerein kuin kuluttaja-asiakkaan kohdalla. Koska vakuutuksenottaja ei ollut perehtynyt hänelle toimitettujen vakuutusehtojen sisältöön, joista rajoitusehto on ollut luettavissa ennen vakuutussopimuksen solmimista, tämä ei voinut vedota vakuutussopimuslain 9 §:n säännökseen. Asiakkaan lausuntopyynnössä esittämä väite siitä, että tämä oli käsittänyt kaikkien mahdollisten riskien olevan vakuutettuna, ei ollut erityisen uskottava. Tätä vastaan puhui muun ohella se, että asiakas oli valinnut keskeytysvakuutuksen turvalaajuudeksi ainoastaan perusturvan, ei täysturvaa. Asiakas on joka tapauksessa vakuutusta ottaessaan ymmärtänyt, etteivät kaiken tyyppiset vahinkotapahtumat ole vakuutettuina.

Vakuutusyhtiön edustajat olivat käyneet vakuutuksenottajan luona ennen vahinkoa ainoastaan heinä- ja elokuussa 2006. Toisin kuin lausuntopyynnössä oli esitetty, asiakkaan luona ei ollut käyty vuonna 2010 lainkaan. Erääseen toiseen vahinkoon liittyen vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli käynyt vakuutuksenottajan luona vuoden 2009 keväällä, mutta tällöin oli keskusteltu ainoastaan tuon vahingon hoidosta ja korvauksista, ei vakuutuksen sisällöstä muutoin kuin pelkästään kyseiseen vahinkoon liittyen. Vaikka vakuutusyhtiön edustaja oli vuonna 2006 käynyt vakuutuksenottajan tiloissa, ei vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus velvoittanut tätä ryhtymään toimenpiteisiin asiakkaan kaikkien riskien arvioimiseksi. Toisin kuin A Oy oli väittänyt, kohteen riskikartoitusta ei ollut missään vaiheessa suoritettu. Vakuutuksenottajan esittämät seikat asiakaskäynnin aikana käytyjen asioiden sisällöstä eivät pitäneet paikkaansa.

Osa vakuutuksenottajan tiloissa olleesta omaisuudesta, joka oli vahingoittunut sähkönsaannin keskeytyksen seurauksena, on ollut vakuutettuna toisessa vakuutusyhtiössä. Vakuutuksenottajan edustaja oli todennut toisen vakuutusyhtiön riskipäällikön käyneen vakuutuspaikassa ennen vahingon sattumista vuonna 2010. Oli siis mahdollista, että asiakas oli sekoittanut sen, mistä asioista oli keskusteltu heidän vakuutusyhtiönsä ja mistä tämän toisen vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Vakuutuksenottaja ei ollut pystynyt osoittamaan, että heidän vakuutusyhtiönsä edustaja olisi huhti-toukokuussa 2010 antanut virheellistä tai puutteellista tietoa vakuutuksen sisällöstä.

Sähkönsaannin keskeytystä koskeva rajoitusehto oli useimpien muiden vakuutusyhtiöiden rajoitusehdoissa. Lisäturvalla heidän vakuutusyhtiössään oli mahdollista vakuuttaa sähkönsaannin keskeytyksen seurauksena pakasteiden sulamisesta aiheutunut vahinko. Sähkönsaannin keskeytystä koskevan rajoitusehdon poistaminen vakuutuksesta vaatisi heidän vakuutusyhtiössään vähintään under­writingista vastaavan henkilön päätöksen. Poikkeuksia tästä ehdosta ei ollut myönnetty.

Vuoden 2006 käyntien yhteydessä asiakkaalta oli vaadittu toimenpiteitä vahinkojen rajoittamiseksi. Erityisesti oli korostettu lämmityslaitteiston hälytyslaitteiston merkitystä sekä varavoiman hankkimista. Kumpaakaan edellytettyä toimenpidettä ei ollut toteutettu ennen tapahtunutta vahinkoa eikä näitä toimenpiteitä ollut vakuutusyhtiön tietojen mukaan toteutettu vahingon jälkeenkään. Vakuutuksenottaja oli parhaiten tuntenut tuotantotoimintaansa liittyneet riskit. Täten tälle ei ole ollut ennalta arvaamatonta, että sähkönsaannin keskeytyessä kylmänä vuodenaikana koko sato voi tuhoutua lyhyenkin katkon seurauksena. Vakuutuksenottajalle oli annettu vakuutussopimuslain mukaisesti oikeat tiedot vakuutuksen sisällöstä ennen sen alkamista ja myös sen jälkeen. Vakuutuksen­ottaja oli saanut tiedon rajoitusehdosta ennen keskeytysvakuutuksen alkamista eikä kyse ole ollut sellaisesta rajoitusehdosta, että vakuutuksen­ottajaa olisi rajoituksesta erikseen pitänyt informoida. Vakuutusyhtiö ei ollut laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan.

 

Lausunnonpyytäjän lisävastine

A Oy oli tehnyt vakuutuksia koskevat sopimukset vakuutusyhtiön kanssa vuonna 2006 ja niitä oli päivitetty vuonna 2009. Tuolloin vakuutusyhtiön kaksi edustajaa oli käynyt A Oy:ssä. Käynti oli tapahtunut 16.6.2009. A Oy:n edustajan kalenterissa oli merkinnät tapauksesta. Vakuutuksen sisältöä laajennettiin tuon käynnin perusteella ja sen johdosta vakuutusmaksutkin kaksinkertaistuivat. Tuolloin vuonna 2009 A Oy:lle annettiin ymmärtää, että vakuutus on laajin mahdollinen ja täysin kattava. Poikkeuksista tai jostain erityisistä vakuutustarpeista ei tuolloinkaan ollut mitään puhetta.

Vuonna 2010 vakuutusyhtiön edustaja oli yhteydessä A Oy:n edustajaan riskikartoituksen suorittamiseksi A Oy:ssä. Riskikartoitus tehtiin ja päivämääräksi oli tarkentunut 4.3.2010. Riskikartoituksen yhteydessä vakuutusyhtiön edustajat eivät olleet sanallakaan ilmoittaneet jostain erityisistä rajoitteista vakuutusehdoissa. Kaikilla vakuutusyhtiöillä ei ollut nyt kyseessä olevia rajoitusehtoja ja toisaalta monissa yhtiöissä sähkökatkoksista aiheutuneet vahingot voitiin vakuuttaa. Kyseessä oli A Oy:n toiminnan kannalta erittäin tärkeä seikka, joka olisi pitänyt ilmoittaa erikseen. Kyse oli vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisesta seikasta. Tästä asiasta olisi pitänyt erikseen ilmoittaa myös vuonna 2009 sekä vuonna 2010 tehdyssä riskikartoituksessa. Vakuutusyhtiön periaatteena oli, että kaikkia tarpeellisia tietoja ei tarvinnut vakuutuksenottajalle kertoa, vaan vakuutuksenottajan tuli itse lukea ne erikseen vakuutusehdoista. Vakuutussopimuslaki ei tue sitä, että yritysasiakkaalle annettava tieto olisi vähäisempää kuin kuluttaja-asiakkaalle. Erikoiseksi asian teki se, että vakuutusyhtiön edustajat kielsivät tapaamiset vuodelta 2009 ja 2010. Asiaan osalliset ilmoittivat puhelimessa, etteivät halua asiasta kommentoida mitään tai ylipäänsä puuttua siihen. A Oy:n vakuutukset olivat koko ajan olleet nyt kyseessä olevassa vakuutusyhtiössä eivätkä minkään toisen vakuutusyhtiön edustajat olleet käyneet A Oy:n tiloissa suorittamassa mitään tarkastuksia.

 

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan oli riidatonta, että ennen vakuutusten päättämistä asiakas oli saanut vakuutusta koskevat vakuutusehdot sekä vakuutusesitteen, joista oli käynyt ilmi sähkönsaannin keskeytymisiä koskeva rajoitusehto. Vakuutuksenottajan asiakkuuksista oli vastannut myyntipäällikkö, omaisuusvakuutuksen underwriter sekä keskeytysvakuutusasiantuntija. Näiden henkilöiden käyntipäivämäärät oli selvitetty heidän kalentereistaan. Kalenterimerkinnät oli tarkastettu vielä kerran vakuutuksenottajan lisäkirjelmän saamisen jälkeen ja tällöin oli selvinnyt, että myyntipäällikkö oli käynyt vakuutuksenottajan tiloissa tämän pyynnöstä 11.6. sekä 16.6.2009 käyntejä edeltävänä ajankohtana tapahtuneeseen keskeytysvahinkoon liittyen. Näiden kahden tapaamisen lisäksi asiakkaan luona ei ollut käyty kuin aiemmassa vastineessa mainituilla kerroilla. Selvää oli, ettei vakuutusyhtiön edustaja ollut käynyt vakuutuksenottajan tiloissa keväällä 2010, kuten vakuutuksenottaja oli väittänyt. Vakuutuksenottajan asiakkuudesta vastaavalla myyntipäälliköllä oli pitkä kokemus vakuuttamisesta ja vakuutusasioiden hoidosta. Kokenut myyntiedustaja ei ilmoittanut asiak­kaalle kaikkien mahdollisten riskien olevan vakuutettuna. Tämä oli jo lähtökohtaisesti käsittämätön ajatus. Vakuuttamisen periaate perustui tiettyjen valittujen riskien vakuuttamiseen. Vakuutusyhtiön kalenterissa ei ollut merkintää 4.3.2010 käynnistä. Lisäksi yhtiön underwriter oli ollut tuona ajankohtana sairauslomalla. Kolmaskaan vakuutusyhtiön edustaja ei ollut käynyt vakuutuksen­ottajan tiloissa tuona aikana.

Riidatonta tapauksessa oli se, että vakuutuksenottaja oli saanut vakuutusta koskevat vakuutusehdot ennen vakuutuksen alkamista sekä aina vakuutuskausien vaihtuessa. Vakuutussopimukseen oli aina sisältynyt rajoitus sähkönsaannin keskeytymisestä. Sähkönsaannin keskeytymisestä vakuutuksenottajalle oli aiheutunut merkittäviä kustannuksia. Tämän perusteella ei kuitenkaan voitu arvioida rajoitusehdon olennaisuutta.

Vaikka katsottaisiinkin, että kyseessä on ollut rajoitusehto, josta olisi pitänyt antaa vakuutuksenottajalle tieto muutenkin kuin vain vakuutusehtojen muodossa, ei vakuutuksenottaja voinut vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, mikäli hän ei ollut perehtynyt riittävän huolellisesti vakuutuksenantajan antamiin tietoihin. Koska vakuutuksenottajan vuosittainen liikevaihto oli ollut yli 500 000 euroa, vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta ei voitu arvioida samoin kriteerein kuin esimerkiksi pienyrittäjän tai kuluttajan kohdalla. Tällaisen vakuutuksenottajan tulisi perehtyä saamiinsa vakuutusehtoihin. Tutustumalla vakuutusehtoihin olisi vakuutuksenottaja saanut tiedon kyseessä olevasta rajoitusehdosta.

A Oy:n väite siitä, että kaikki mahdolliset riskit olisivat olleet vakuutettuina, tuntui oudolta, koska vakuutusyhtiön edustaja oli vuonna 2009 tarjonnut vakuutuksenottajan edustajalle henkilövakuutuksia, mutta vakuutuksenottaja ei ollut tällaisia vakuutuksia ottanut. Keskeytysvakuutuksen osalta vakuutuksenottaja oli valinnut vain perusturvan eikä täysturvaa. Konerikkokeskeytys oli otettu vasta vuonna 2009, kun vakuutuksenottajalle oli aiheutunut keskeytysvahinkoa tuotannossa käytetyn koneen rikkoutumisesta. Konerikkokeskeytysvakuutus oli lisätty vakuutukseen 16.6.2009 vakuutuksenottajan pyynnöstä.

Vakuutusyhtiö on antanut vastineen myös siltä varalta, että vakuutuksenottaja olisi ollut siinä käsityksessä, ettei rajoitusehto sisältynyt vakuutukseen. Kyseessä ei ollut korvattava vahinko, sillä keskeytysvahingon syynä oli ollut pellettikattilan toiminnan katkos, mikä ei ollut vakuutusehtojen mukainen rikkoutumisvahinko. Ollakseen korvattava vahinko, tuli keskeytysvahingon johtua korvattavasta esinevahingosta. Vakuutuksenottajan omaisuusvakuutuksessa koneet ja laitteet oli vakuutettu täysturvalla ja keskeytysvakuutuskate perusturvalla. Puupellettilaitteisto ei ollut rikkoutunut, vaan sen toiminta oli keskeytynyt. Korvauksen edellytyksenä oli rakennustoimintaa palvelevan LVIS-järjestelmän rikkoutuminen. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa lämmityslaitteisto ei ollut käynnistynyt sähkökatkon jälkeen eikä kyse ollut vakuutusehtojen mukaisesta rikkoutumisesta vaan jonkinlaisesta käyntihäiriöstä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että se on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimuslain mukaisesti. Vakuutuksen sisällöstä ei ollut annettu virheellistä tietoa suullisesti eikä kirjallisesti. Vakuutuksenottaja oli joka tapauksessa saanut tiedon rajoituksesta vakuutusehtoihin tutustumalla jo useita vuosia ennen vahingon tapahtumista. Vakuutuksenottajan vaatimukset tuli näillä perustein hylätä.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainkohdat

Omaisuusvakuutuksen ehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.

Rajoitusehtojen kohdan 201.2 Rajoitukset mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

  • sähkövirran, kaasun, nesteen, lämmön tai muun tuotannontekijän saannin keskeytymisestä, jollei vahinko ole seurausta näiden ehtojen mukaisesta vakuutetulle omaisuudelle korvattavasta vahingosta.

Keskeytysvakuutusturvaehto palo-rikos-LVIS-luonnonilmiö ‑keskeytys­vakuu­tuksen ehtojen mukaan vakuutusturva korvaa keskeytysvahingon, joka aiheutuu seuraavista syistä syntyneestä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta omaisuusvahingosta:

  • rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena LVIS-turvalla vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVIS-putkistosta tai -laitteesta.

Tähän ehtokohtaan liittyvän rajoitusehtokohdan mukaan vakuutusturva ei korvaa omaisuusvahingosta aiheutunutta keskeytysvahinkoa, joka on seurausta:

  • sähkövirran, kaasun, nesteen, lämmön tai muun tuotannontekijän saannin keskeytymistä, jollei vahinko ole seurausta näiden ehtojen mukaisesta vakuutetulle omaisuudelle korvattavasta vahingosta.

Konerikkokeskeytysvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutus korvaa keskeytysvahingon, joka on suoranainen seuraus vakuutetun koneen tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Vakuutusturva korvaa liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvan vahingon, kun vahingon aiheuttaa korvattava omaisuusvahinko, joka kohtaa vakuutuksenottajan liiketoimintaan käytettävää vakuutusturvan kohteena olevaa omaisuutta.

Tähän ehtokohtaan liittyvän rajoitusehtokohdan mukaan vakuutusturva ei korvaa omaisuusvahingosta aiheutuvaa keskeytysvahinkoa, joka on seurausta:

  • sähkövirran, kaasun, nesteen, lämmön tai muun tuotannontekijän saannin keskeytymisestä, jollei vahinko ole seurausta näiden ehtojen mukaisesta vakuutetulle omaisuudelle sattuneesta korvattavasta vahingosta.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Ratkaisu

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on riita siitä, mitä vakuutusta tehtäessä vuonna 2006 ja sen jälkeen vakuutusta muutettaessa tai laajennettaessa on puhuttu tai sovittu vakuutusturvan laajuudesta.

Suullinen sopiminen

Vakuutuksenottaja A Oy on ilmoittanut, että vuoden 2006 jälkeen vuonna 2010 yhtiölle on tehty riskikartoitus, jossa on ollut tarkoitus kartoittaa kaikki yrityksen toimintaan liittyvät riskit ja että ne olisivat asianmukaisilla vakuutuksilla suojattu. A Oy:n mukaan vakuutusyhtiön edustajat olisivat ilmoittaneet kaiken mahdollisen olleen vakuutetun ja vakuutusturvan olleen ”täydellinen”. Vakuutusyhtiö on kiistänyt A Oy:n väitteet tapaamisen ajankohdasta sekä siitä, kuinka kattava vakuutus on ollut tarkoitus tehdä. Vakuutusyhtiö on hankkinut A Oy:n luona käyneen vakuutusyhtiön edustajan kannanoton asiaan. Lisäksi vakuutusyhtiö on hankkinut selvitystä kalenterimerkinnöistä väitettyjen tapaamisajankohtien osalta. A Oy:n väitettä ”täydellisen” vakuutusturvan ottamisesta vastaan puhuu se, että vakuutusturvana ei ole ollut laajin mahdollinen turva, vaan perusturva, toisin kuin omaisuusvakuutuksessa. Keskeytysvakuutusturvaa on laajennettu myöhemmin konerikkoturvalla. A Oy:llä ei ole esittää mitään näyttöä väitteidensä tueksi. Suullisen sopimisen sekä muun suullisen informaation ja vuonna 2010 tapaamisen osalta osapuolten selvitykset ovat ristiriitaiset. Menettely lautakunnassa on kirjallista, ellei lautakunta erityisestä syystä päätä kuulla asian­osaisia tai muita tahoja suullisesti. Koska tässä asiassa kuitenkin on kyse tosiasiallista tapahtumainkulkua koskevasta erimielisyydestä eikä Vakuutuslautakunta pysty kuulemaan todistajia valan tai vakuutuksen perusteella tai muutoin asianosaisia totuusvelvollisuuden alaisina, lautakunta on päättänyt, ettei se voi asiaa tältä osin enemmälti käsitellä.

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti

Asiassa on kysymys myös siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa niiden A Oy:n ottamiin vakuutuksiin sisältyneiden rajoitusehtojen suhteen, joiden mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa sähkövirran saannin keskeytymisestä, jollei vahinko ole seurausta vakuutusehtojen mukaisesta vakuutetulle omaisuudelle sattuneesta korvattavasta vahingosta. Tältä osin on erimielisyyttä siitä, mitä vakuutuksia tehtäessä tai niitä muutettaessa on puhuttu tai sovittu.

Hallituksen esityksessä (HE 114/1993) vakuutussopimuslaiksi on todettu, että vakuutuksenottajalle on annettava riittävästi tietoja, jotta vakuutuksenottaja voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Pelkkien vakiovakuutusehtojen antamista ei pidetä riittävänä, vaan vakuutuksenottajalle tulee antaa ehtojen lisäksi myös muuta kirjallista materiaalia, josta selkeästi ilmenee vakuutuksen sisältö. Toisaalta tietoja ei tarvitse antaa muiden vakuutuksenantajien vastaavista vakuutustuotteista.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa antaneensa vakuutusta tehtäessä 2006 ja vakuutusturvaa laajennettaessa vuonna 2009 A Oy:lle vakuutustarjouksen sekä vakuutusehdot. Vakuutuksen sisällöstä ei ole juuri puhuttu. Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty vakuutustarjousta.

Kaikkiin A Oy:n vakuutuksiin on liittynyt rajoitusehto sähkövirran saannin keskeytymisestä aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Tätä rajoitusehtoa voidaan pitää tärkeänä sienien kasvatusta harjoittavalle yritykselle, jossa tuotanto-olosuhteet ovat erittäin tarkat ja sähkönsaanti näiden tuotanto-olosuhteiden vakaana säilyttämiseksi välttämätöntä.

Selvitysten mukaan rajoitusehtoihin ei ole kiinnitetty huomiota vakuutusturvia tehtäessä tai niitä laajennettaessa eikä A Oy:lle ole annettu kirjallisestikaan mitään tuoteselostetta tai vastaavaa, jossa asiaan kiinnitettäisiin huomiota. Kun ennen vakuutusturvien ottamista ei sähkövirran saannin keskeytymisen rajoittavasta ehdosta ole mitään mainittu, ei tämä rajoitusehto ole vakuutussopimuslain 9 §:n säännös huomioon ottaen sisältynyt A Oy:n vakuutuksiin eikä sitä voi tapaukseen soveltaa.

Korvausvastuu ilman rajoitusehtoa

Omaisuusvakuutus

Jotta omaisuusvahinko olisi korvattava omaisuusvakuutuksesta, tulee vahingon olla aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa sähköverkon muuntaja on rikkoutunut äkillisesti ja arvaamattomasti. Tästä on aiheutunut äkillinen sähkökatko, mistä on ollut seurauksena omaisuusvakuutuksella vakuutetun omaisuuden eli sienirihmastojen ja sienten tuhoutumista ja rikkoutumista. Tällöin A Oy:n omaisuutta on kohdannut ehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma, josta vakuutusyhtiön tulee tehdä korvauspäätös.

Keskeytysvakuutus

A Oy:llä on ollut toiminnalleen peruskeskeytysvakuutus ja konerikkokeskeytysvakuutus, joissa korvattavaa on ollut ehdoissa lueteltujen vahinkotapahtu­mien aiheuttamat tuotannon keskeytykset. Ehtojen mukaan korvattavaa on ollut, jos rakennuksen toimintaa palveleva konetekniikka tai omaisuusvakuutuksella vakuutettu kone tai laite on äkillisesti tai ennalta arvaamatta rikkoutunut. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa pellettilämpökattila ei ole alkanut automaattisesti toimia pitkähkön sähkökatkon vuoksi. Tapauksessa ei ole esitetty mitään selvitystä, että lämpökattila olisi rikkoutunut. Täten A Oy:n omaisuutta ei ole kohdannut ehtojen mukaan korvattava vahinko eikä keskeytysvahinkoa voida tämän vuoksi vakuutuksesta korvata. Tältä osin vakuutusyhtiön korvauspäätöstä keskeytysvahingosta on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsen Rantasalo. Sihteerinä toimi Snellman.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia