Haku

VKL 184/13

Tulosta

Asianumero: VKL 184/13 (2013)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 30.10.2013

Varkausvakuutus Näyttö korvattavan tapahtuman sattumisesta Ajonestolaite

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A ilmoitti 29.5.2012 poliisille, että hänen henkilö­autonsa (vm. 2002, 310 tkm) oli otettu luvatta käyttöön pihan pysäköintiruudusta 25.–28.5.2012. Vakuutuksenottaja oli tuolloin ollut puolisoineen matkoilla.

A kertoi vakuutustutkijalle mm., että auto oli tuotu Saksasta, ja sen pääasiallisina käyttäjinä olivat olleet hän ja hänen puolisonsa B. He olivat ennen vahinkoa yrittäneet myydä autoa autoliikkeen ja internetin välityksellä. Auto oli jäänyt taloyhtiön pysäköintialueelle, kun A ja B olivat lähteneet toisella autolla matkalle Viroon. Auton kaksi avainta olivat olleet heidän asunnossaan. Kukaan ei ollut käynyt asunnossa matkan aikana. Avaimista ei ollut teetetty kopioita. Anastuspaikalla ei vakuutustutkijan mukaan ollut havaittavissa mitään jälkiä, kuten lasinsiruja, hinauksen jälkiä tms.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö toteaa korvauspäätöksessään mm., että ilmoitettu katoamispaikka on suojaisa paikka, eikä tieltä näe pysäköintialueelle. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että satunnainen anastaja lähtisi etsimään anastettavaa autoa sisäpihalta, jossa kiinnijäämisriski on suurempi kuin esimerkiksi viereisen taloyhtiön tien välittömässä läheisyydessä olevalla parkkipaikalla. Tuntuu myös erikoiselta, että anastaja voisi tietää, millainen ajoneuvo sisäpihalla on. Ei ole todennäköistä, että anastaja selvittäisi melko iäkkään ja runsaasti ajetun ajoneuvon sijaintipaikan anastaakseen sen, tai että tiettyyn merkkiin erikoistunut anastaja etsisi sisäpihoilta anastettavaa kohdetta.

Kyseisen henkilöauton ajonestojärjestelmä estää sen luvattoman käyttöönoton ilman ajoneuvoon kuuluvaa avainta, jossa on ajoneston tunnistin paikallaan. Autoon on A:n mukaan kuulunut kaksi avainta, jotka molemmat olivat heidän kotonaan ajoneuvon katoamishetkellä, eikä asunnossa ollut käynyt kukaan matkan aikana.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole näyttänyt toteen, että vahinkotapahtuma olisi todellinen ja sattunut vakuutuksenottajan kertomalla tavalla. Asiassa ei ole selvitystä siitä, että autoa olisi kohdannut ehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma. Sen vuoksi yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Perusteluinaan yhtiö toteaa, että yksistään rikosilmoitus ei osoita vakuutustapahtuman sattumista. Kyseisen auton käynnistäminen ilman avaimia on käytännössä mahdotonta. Ajonestolaite on teoriassa mahdollista ohittaa siten, että hankitaan kaikki ajonestojärjestelmän komponentit ja vaihdetaan ne siihen autoon, joka halutaan käynnistää. Tämä vaatii kuitenkin ammattitaitoa ja 1-2 tuntia aikaa. Vakuutusyhtiö pitää erittäin epätodennäköisenä, että varas vaihtaisi nämä osat sellaiseen ajoneuvoon, joka on jo kymmenen vuotta vanha ja paljon ajettu tuontiauto. Samalla vaivalla ja ammattitaidolla anastaja veisi ajoneuvon, jonka realisointiarvo on paljon suurempi.

 

Valitus

Asiamiehen laatimassa valituksessa A vaatii varkausvahingon korvaamista. On selvää, että ajoneuvo on kadonnut vakuutuksenottajan pihasta. Asiasta on tehty tutkintailmoitus poliisille. Selvää on, että ajonestojärjestelmistä huolimatta ajoneuvoja anastetaan ja otetaan luvatta käyttöön kaiken aikaa. A on toimittanut ajoneuvon avaimet vakuutusyhtiölle, joten ajoneuvoa ei ole käynnistetty avaimilla.

A viittaa hovioikeuden tuomioon, jossa oikeus on katsonut, ettei ajoneuvon ajonestolaite estä ajoneuvon varkautta. Kyseisessä tapauksessa vakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan ajoneuvon arvo.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja toteaa mm., että auto oli tuotu käytettynä Saksasta, ja sen rekisteröintikatsastus oli tehty 21.2.2011. Auton omistajana oli B:n poika noin kahden kuukauden ajan B:n ollessa haltijana, sen jälkeen omistajana oli runsaan kolmen kuukauden ajan A. Autovälitysliike oli auton omistajana 7.9.2011 alkaen, ja 22.12.2011 alkaen auto oli taas A:n omistuksessa.

Yhtiö painottaa, että auton ajonestojärjestelmä estää sen luvattoman käyttöönoton ilman ajoneuvoon kuuluvaa avainta, jossa on ajoneston tunnistin paikallaan. Koska A:n mukaan avaimet olivat kotona, kopioita ei ollut tehty eikä avaimia lainattu, jää auton anastamisen mahdollisuus erittäin suureksi kysymykseksi. Miten muuten auto olisi voitu viedä, koska sitä ei ole hinattu pois?

Suojaisella sisäpihalla vieras liikkuja huomataan varmemmin kuin avoimella parkkialueella, ja suurella todennäköisyydellä vieraan henkilön anastuspuuhat eivät jäisi huomiotta. Lisäksi tekijän olisi pitänyt osata varautua juuri oikeanlaisella anastuslaitteella. Ei ole uskottavaa, että juuri tätä autoa varten olisi haluttu varautua, koska auto on iäkäs ja paljon ajettu.

Anastajat eivät myöskään hinauta autoja pois jo tästä aiheutuvan huomion vuoksi puhumattakaan vaivasta ja tähän tarvittavasta omasta rahasta. Jos näin tapahtuisi, tekijä valitsisi varmasti uuden ja arvokkaan auton. A on kertonut, että katoamispaikalla ei ollut jälkiä auton rikkomisesta tai sen hinauttamisesta.

Ajonestolaitteita on ohitettu, mutta anastukset ovat olleet ammattiliigojen järjestämiä, ja ne ovat kohdistuneet tiettyihin arvokkaisiin uusiin ajoneuvomerkkeihin, joilla on ollut jälleenmyyntiarvoa ja markkinoita, joissa ajoneuvoja voi kaupitella. Ei ole uskottavaa, että ammattilaisliiga olisi kiinnostunut yli 300 tkm ajetusta yksittäisestä autosta. Liigat eivät ole olleet suomalaisia. Mahdollinen anastustieto on saatu valmistajan tehtaalta, eikä poliisin tiedossa ole yhtään suomalaisten liigojen tekemää vastaavaa anastusrypästä. Poliisin tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa yksittäisellä rikoksentekijällä olisi osaamista tai varoja hankkia osaamista käynnistyksenestoautojen anastamista varten. Silloinkin tämä varmasti anastaisi arvokkaita ja uusia autoja, joilla ei ole suurta ajokilometrimäärää.

Yhtiö toteaa vielä, että asiakkaan mainitsemassa hovioikeuden tapauksessa ei ole selvitetty tuon ajoneuvon ajoneston toimivuutta. Yhtiö viittaa kahteen muuhun tuomioon, joissa hovioikeus ei pitänyt ajoneston ohittamista uskottavana.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vakuutusehtojen mukaisen korvaukseen oikeuttavan tapahtuman sattuminen jää näyttämättä. Tämän vuoksi yhtiö ei korvaa auton katoamista.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 5.3.5.1 mukaan varkausvahinkona korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vahingoittumisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko vain, jos

  1. syynä on ollut vakuutuksen kohteena olevaan moottoriajoneuvoon, sen vakiovarusteeseen tai vakuutuksen kohteena olevaan lisälaitteeseen kohdistunut varkaus, rikoslaissa tarkoitettu luvaton käyttö, käyttövarkaus taikka näiden yritys, ja
  2. ajoneuvo on ollut teon tapahtuessa lukittu tai lukitussa säilytyssuojassa, johon muilla kuin vakuutetulla ja hänen kanssaan vakinaisesti samassa taloudessa asuvilla ei ole avaimia; ja
  3. vakuutuksenottaja tai muu vakuutettu on vaatinut ja vaatii rangaistusta tehdystä rikoksesta.

Jos jokin edellä tarkoitetuista teoista on tehty vakuutuksen kohteen omia avaimia käyttäen, maksetaan korvausta vakuutuksesta vain, jos teon tekijä on saanut vakuutuksen kohteen tai sen säilytyssuojan avaimet haltuunsa ryöstön tai lukittuun tilaan murtautumalla tehdyn varkauden yhteydessä. Vakuutuksen kohteen avaimiin rinnastetaan vakuutuksen kohteen omat avainkortit ja muut ajoneuvon käynnistämiseen tarkoitetut, vakuutuksen kohteen omat vastaavat laitteet.

Ratkaisu

Asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan A:n auton katoamisen varkausvakuutuksen perusteella. Korvattavuus edellyttää mm. ajoneuvon lukittuna olemista, ja omilla avaimilla tehtyjä anastusrikoksia korvataan vain rajoitetusti. Kor­vauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että kyse on ehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Esitetyn selvityksen mukaan kyseisessä ajoneuvossa oli toimiva ajonestolaite. Sellaisen ohittaminen edellyttää erityislaitteistoja ja -osaamista, joita Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan löytyy lähinnä ammattimaisesti toimivilta ulko­maisilta autovarasliigoilta. Ammattimainen ajoneuvorikollisuus on taloudellisesti motivoitunutta ja kohdistuu siksi tyypillisesti uusiin ajoneuvoihin sekä ns. arvoautoihin. Myös raskaan liikenteen ajoneuvoja anastetaan mm. niiden kuljettaman lastin vuoksi.

Nyt kyseessä oleva henkilöauto on varsin iäkäs ja paljon ajettu, ja jää epäselväksi, minkä vuoksi se olisi ammattimaiselle varkaalle houkutteleva kohde. Selvityksen mukaan auton rikkomiseen tai pois hinaamiseen viittaavia jälkiä ei ole todettu.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että vakuutusehtojen mukainen korvattava tapahtuma olisi sattunut. Sen vuoksi lautakunnalla ei ole perustetta suosittaa korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta