Tapahtumatiedot

A:n ja B:n omakotitalon (rakennusvuosi 1980) vesijohto rikkoutui lämmönjakohuoneessa. P Oy teki kohteessa kartoituksen 27.12.2010. Kartoitusraportin mukaan vuotovesi oli päätynyt pääosin alempana olevaan kattilasyvennykseen ja edelleen viemäriin. Vuotovettä oli joutunut myös seinien alitse autotalliin ja edelleen asuintiloihin makuuhuoneen ja tv-huoneen muovimattojen alle. Raportin mukaan autotallissa oli kastunut tiiliseinän alaosa ja lattiapintaa muutaman neliön alueelta. Puiset väliseinien rungot oli tehty ennen pintalattioiden valua, jolloin vuotovesi oli ohjautunut alaohjauspuun muodostamaan kaukaloon ja alaohjauspuut olivat kastuneet koko vaurioalueella. Autotallin puolella kipsilevyt olivat kastuneet kapillaarisesti koko seinän matkalla noin 500 mm korkeudelle. Olohuoneen lautaparketin alle oli raportin mukaan saattanut levitä pienelle alalle kosteutta. Pintakosteusarvot parketissa olivat normaalit.

Vahinkotarkastajan muistion 12.1.2011 mukaan tarkastuksessa todettiin, että vahinkoalueella olevista gyproc-levyseinistä ei ole syytä purkaa kuin alareunat tarvittavilta osin. Koska tv-huoneen seinän levytystä oli jouduttu purkamaan jo laa­jemmin, on koko seinän levyttäminen tässä tapauksessa vakuutuksesta korvattava. Tarkastajan muistion mukaan vakuutuksesta ei korvata kastuneiden alajuoksujen uusintaa, vaan ainoastaan kuivaus. Mikäli kui­vaus ei ole mahdollista, tulee uusiminen tuolloin kyseeseen. Asian ratkaisee P Oy:n raportti. Parannus eli korotusvalu ei ole tuolloinkaan korvattavaa vahinkoa.

P Oy:n jatkotutkimusta 16.3.2011 koskevien merkintöjen mukaan makuuhuoneen puolella todettiin kipsilevyjen olevan homeessa yhden metrin korkeudelle lattiasta. Autotallin puolen levyissä oli koko levyjen alueella vanhempaa homekasvustoa, joka oli mahdollisesti rakennusaikaista. Alajuoksujen alapinta oli musta ja niissä oli kuivalahoa. Puun ja betonin välissä ei ollut bitumikaistaa.

Elinkeinonharjoittaja N teki korjaustyöt. Korvausta vahingon aiheuttamista kuluista haettiin vuotovahinko-osan sisältävästä kotivakuutuksesta. N:n antaman kustannusarvion mukaan urakkaan kuuluvien töiden kustannus olisi materiaalit mukaan lukien 3 511,84 euroa. Korvausta haettiin vuotovahinko-osan sisältävästä kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö korvasi vuotovahingon perusteella 20.5.2011 annetulla päätöksellä H:n laskun (308,70 euroa), materiaaleja (831,68 euroa), sähkönkulutusta (372,97 euroa), irtaimiston siirtotyötä (128 euroa) ja asumishaittakorvausta (960 euroa). Korvausta tilitettäessä tehtiin 500 euron omavastuuvähennys. Yhtiö korvasi 20.1.2012 annetun päätöksen mukaan lisäkorvausta irtaimiston siirrosta (128 euroa) ja siivouksesta (128 euroa). Samalla päätöksellä se ilmoitti, että se on maksanut elinkeinonharjoittaja N:n laskun kokonaisuudessaan (3 879,37 euroa). P Oy:lle vakuutusyhtiö ilmoitti korvanneensa kuivauskuluja. Vakuutusyhtiö korvasi 28.6.2012 omien kuivureiden käytöstä sähkönkulutusta (297,65 euroa) ja tarvikkeiden hausta aiheutunutta kustannusta (187 euroa).

Vakuutusyhtiö antoi lautakuntamenettelyn kuluessa 27.3.2013 korvauspäätöksen lisäkorvauksista. Niitä maksettiin irtaimiston siirrosta (640,00 euroa), loppusiivouksesta (112 euroa), töiden aikaisesta siivouksesta ja muista töistä (352 euroa), maalaus-, sähkö - ja antennitöistä (160 euroa), omista materiaaleista ja tarvikkeista (160 euroa), jätehuolto- ja kuljetusmaksuista (50 euroa) ja sähkötöistä (180 euroa).

Valitus

A ja B ovat tyytymättömiä heille suoritettuihin korvauksiin ja vakuutusyhtiön edustajien menettelyyn vahinkoasiassa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se korjaa rakenteet ainoastaan alkuperäiseen kuntoon. Korvauksessa tulisi huomioida nykyiset rakentamismääräykset. Vakuutusyhtiön tulee korvata itse maksettu 1 461,43 euron osuus. A:n ja B:n vakuutusyhtiölle aikaisemmin toimittaman kirjelmän mukaan he sopivat urakoitsijan kanssa, että lahonneet aluspuut poistetaan ja kanavat täytetään betonilla autotallissa ja pannuhuoneessa sekä pieneltä osin myös väliseinän osalta. Lisäksi sovittiin makuuhuoneen osalta huoneen puoleisten levyjen vaihdosta uusiin, koska oli selvästi nähtävissä kosteuden nousseen seinässä yli puolen välin. Samalla myrkytettiin autotallin puoleinen seinä ja pystypuut homeenestoaineella ja uusittiin puhtaat villat ylös saakka. Samalla eristettä lisättiin viisi senttimetriä. Nämä lisätyöt maksettiin itse. Lisäksi yhtiön tulee myös vastata siitä, että korjaustyö on suoritettu asianmukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan vakuutusehtojen osalta mm. korvaussäännöksiin sekä selvittää rikastumiskiellon käsitettä ja Vakuutuslautakunnan aikaisempaa ratkaisukäytäntöä. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen tarkoituksena on suoranaisen esinevahingon korvaaminen. Korjauskustannuksina korvataan ne kus­tannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuk­sista syntyneitä kustannuksia ei korvata. Peruskorjausten toteuttaminen ja laajuus ovat vakuutetun omassa harkinnassa.

Vastineen mukaan P Oy:n loppumittausraportin mukaan makuuhuoneen puolella kip­silevyjen takapinta oli homeessa noin yhden metrin korkeudelle lattiasta. Autotallin puolen levyissä oli myös koko levyjen alueella vanhempaa kasvustoa, joka oli ehkä rakennusaikais­ta. Alajuoksut olivat suoraan betonia vasten ja niiden alapinta oli musta. Alajuoksuissa oli kui­valahoa sekä bitumikaista puuttui puun ja betonin välistä. Edellä mainitut vauriot eivät johdu 19.12.2010 tapahtuneesta vuotovahingosta, vaan ovat seurausta vanhemmasta, mahdollisesti rakennusaikaisesta vahingosta tai rakennustyövirheestä. Kysymyksessä ei ole näiltä osin vakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Vakuutusyhtiön mukaan A:n korvattavaksi vaatimat lisätyöt ovat korvaussääntöjen tarkoittamia perus­- tai muita parannuksia, joita ei korvata vakuutuksesta. Lattiatason korotus betonilla alajuoksujen alta pintalaatan tasoon on tasonparannusta, jota ei korvata. Tämä on ilmoitettu asiakkaalle jo vahingonselvi­tys­pöytäkirjassa.

Vastineen mukaan vakuutusyhtiö ei toimi työntilaajana, vaan tilaajana toimii rakennuksen omistaja. Rakennuksen korjaamisesta aiheutuneet laskut on osoitettu tässä tapauksessa A:lle. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi toiminut työntilaajana tai muutoin vaikuttanut korjaustyöhön määräävästi. Tehdyn korjaustyön laadusta vastaa korjaustyön tehnyt palveluntarjoaja, ei vakuutusyhtiö.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa , on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

5.1.4 Putkistovuototurva

Putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.--

Korvaussäännöt

3 Korvauksen suorittamisvaihtoehdot

Ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korva­taan korjauttamalla vahingoittunut esine. Jos korjauskustannukset ylittävät näiden korva­ussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuu­den arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.

Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata. --

Ratkaisu

Tapauksessa on jäänyt riitaiseksi se, tuleeko vakuutuksesta korvata A:n ja B:n vaatima 1 461,43 euron osuus.

Vakuutusehtojen perusteella vakuutuksesta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan vakuutusehdoissa tarkoitetusta putkistosta. Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, jotka aiheutuvat rakenteiden joutumisesta pitkäaikaisen kosteusrasituksen vaikutuksen alaiseksi suunnittelu- tai rakennustyövirheen johdosta.

Putkivuodon perusteella vakuutuksesta tulee korvattavaksi vuodon aiheuttaman vahingon osuus. Mikäli korjauksen yhteydessä tehdään korjaustöitä, joiden syynä on vakuutuksen korvauspiiriin kuulumaton kosteusvahinko, eivät tällaisten töiden aiheuttamat kustannukset tule vakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutusehtojen korvaussääntöjen perusteella vakuutuksesta ei korvata vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon korjauksen yhteydessä tehtyjä perus- tai muita parannuksia.

Tässä tapauksessa taloa on kohdannut vakuutuksesta korvattava vuotovahinko, kun vesijohto on vuotanut lämmönjakohuoneessa. Selvityksestä ei ilmene, että talossa olisi tapahtunut jokin toinen vahinko, joka kuuluisi vakuutuksen kor­vauspiiriin. Tapauksessa vakuutuksesta korvattavaksi tulevat ne kustannukset, jotka koskevat lämmönjakohuoneen vuotovahingon korjaamista.

Selvityksen perusteella pintalaatan sisällä olevat alaohjauspuut ovat olleet mustuneita ja niissä on ollut kuivalahoa. Myös autotallin puolen seinälevyissä oli vanhoja kosteusvaurioita. Vahinkoalueella on ollut kosteusvaurioita, jotka eivät ole seurausta lämmönjakohuoneen putkivuodosta. Nämä vahingot eivät käytettävissä oleva selvitys huomioiden kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

A:n ja B:n korvausmenettelyn yhteydessä kertoman perusteella riidanalaiset 1 461,43 euron kulut ovat aiheutuneet lahonneiden alajuoksujen poistamisesta ja kanavien kengittämisestä ja makuuhuoneen puoleisten levyjen vaihdosta uusiin. A:n ja B:n mukaan oli selvästi nähtävissä, että kosteus oli noussut seinässä yli puolen välin. Lisäksi kuluja aiheutui aikaisemman selvityksen mukaan, kun myrkytettiin autotallin puoleinen seinä ja pystypuut homeenestoaineella sekä uusittiin puhtaat villat ylös saakka ja lisättiin eristettä.

Vakuutuslautakunnalla ei ole käytettävissään tositeselvitystä A:n ja B:n korvattavaksi vaatimasta 1 461,43 euron osuudesta. Vakuutusyhtiö on korvannut elinkeinonharjoittaja N:n 3 849,37 euron laskun kokonaisuudessaan. Lasku sisältää materiaalierittelyn ja maininnan siitä, että se sisältää 64,5 tuntia kirvesmiestyötä. Lautakunnalla ei ole käytettävissään laskun rakennustöistä tarkempaa selvitystä.

Vahinkotarkastajan muistion huomioiden lautakunta käsittää, että vakuutusyh­tiön suorittama korvaus sisältää sen kustannusosuuden, joka olisi aiheutunut alajuoksujen vaihtamisesta aikaisemman rakenneratkaisun mukaisesti. Muilta osin alajuoksujen korjaustöistä aiheutuneet kulut eivät ole esitetty selvitys huomioiden aiheutuneet lämmönjakohuoneen vuotovahingosta, vaan kysymys on muun kosteusrasituksen johdosta tehtävästä parannustyöstä, joka ei tule vakuutuksesta korvattavaksi.

P Oy:n raportin perusteella makuuhuoneen seinät olivat kastuneet noin yhden metrin korkeudelle. Tapauksessa jää selvittämättä, että makuuhuoneen seinien tätä laajempi uusimistarve johtuisi korvattavasta vuotovahingosta. P Oy:n raportin mukaan autotallin seinälevyssä oli jälkiä aikaisemmasta kosteusrasituksesta. N:n kokonaisuudessaan korvatun laskun tarvikeluetteloon on sisältynyt homeen­torjuntaliuosta. Esitetyn selvityksen perusteella riitaiset homeentorjuntaan liittyvät kulut eivät ole seurausta tästä vuotovahingosta vaan muusta syystä aiheutuneesta kosteusrasituksesta. Selvittämättä jää myös, että eristeiden vaihtaminen seinän yläosan alueelta johtuisi vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Eristeiden lisäämisessä on kysymys vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvasta parannustyöstä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman laajuudesta ja vahingon aiheuttamien kustannusten suuruudesta. Tapauksessa on jäänyt selvittämättä, että A:n ja B:n korvattavaksi vaatima 1 461,43 euron osuus tulisi vakuutuksesta korvattavaksi lämmönjakohuoneen vuotovahingon perusteella. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta. Lisäksi lautakunta toteaa yleisesti, että esinevakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön vastuu vahinkotilanteissa rajautuu vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen suorittamiseen eikä vakuutusyhtiö ole pääsääntöisesti vastuussa kolmannen suorittamien rakennustöiden laadusta ja asianmukaisesta suorittamisesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA