Vuonna 1975 valmistuneen navettarakennuksen katto romahti illalla 11.3.2011.

Korvausta haettiin yrityksen kiinteistövakuutuksesta.

Selvitykset

Onnettomuusseloste 11.3.2011

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan kyseessä oli eläinten pelastaminen / siirtäminen sortuneen katon alta viereiseen rehulatoon. Rakennusta tuettiin puutavaralla sekä kaivinkonetta apuna käyttäen. Kuvaus-kohdassa todettiin seuraavaa: Sortuman syytä ei voitu arvioida. Lumimäärä katolla oli vähäinen. Rakennuksen sisällä ei ollut yhtään lunta vaikka katto oli tullut alas asti.

R Oy 21.3.2011

R Oy teki navetasta 21.3.2011 rakennekartoituksen katon sortuman selvittämiseksi. Rakennuksen vesikatto on painunut alas koko navettarakennuksen matkalta, vesikatto oli harjan muotoinen ja verhottu Minerit-levyillä. Tarkastuskäynnillä lumikerroksen paksuudeksi mitattiin 56 cm.

Johtopäätöksenä kartoitusraportissa on todettu seuraavaa. Katon sortumisen on voinut aiheuttaa; ristikoiden alapaarteiden naulalevyliitoksen liitospituus on keskellä ristikkoa lyhyt 60 mm, ristikot rikkoutuivat kyseisen liitoksen kohdalta, yhden ristikon pettäminen aiheuttaa koko katon sortumisen, koska kuormitus lisääntyy viereisille ristikoille. Lisäksi on todettu, että mikäli yhden ristikon liitoskohdan liitoksessa on huono kiinnitys tai lahon aiheuttama heikko kohta, ristikon liitos pettää. Tarkastuksessa ei voitu tarkastaa jokaista, kyseisen kohdan liitosta. Raportin mukaan ristikoita on kuormittanut lumikuorma, kutterilastueristyksen paino yläpohjan eristetilassa sekä yläpohjaan kiinnitetyt valai­simet yms.

Raportin mukaan Ilmatieteen laitoksen mittaustuloksissa kyseisenä päivänä ei havaittu tuulessa myrskylukemia. Kauhajoen havaintoasemalla on 11.3.2011 mitattu seuraavia tuulilukemia: keskituuli loppupäivällä 8,1 m/s ja tuuli puuskissa 13,7 m/s.

R Oy:n edustaja lähetti lisäksi sähköpostia vakuutusyhtiön edustajalle 1.4.2011. Sähköpostissa on eritelty näkökohtia liittyen navetan kattoristikoiden naulauslevyjen kestävyyteen ja asettamiseen muun muassa seuraavasti:

Laskimme liitoksen kestävyyden ja tässä ohessa liite laskelmasta. Liitoksen pitäisi kestää 2 Mpa. Kuitenkin leikkausvoima ylittää liitoksen kestävyyden. Jos naulauslevy olisi asennettu vaakatasoon, sen kestävyys olisi tuplat.

Ristikot on mitoitettu 1970-luvun säännöksillä. Naulalevyjen kehitys alkoi 1980-luvulla, joka ilmeisesti kehitti myös ristikoiden suunnittelua. Koska alkuperäisiä piirustuksia ja laskelmia ei löydetty, ovat ristikoiden pettämiseen mahdollisia seuraavat syyt:

a) ristikko on suunniteltu oikein, mutta tehtaalla naulalevy on asennettu väärin päin

b) ristikko on suunniteltu väärin ja tehty väärien suunnitelmien pohjalta

c) suunniteltu oikein, tehty suunnitelmien mukaan, mutta pitkäaikainen kuormitus juuri tässä liitoksessa mursi yhden ristikon

1) naulalevyjen pito ei riittänyt, yhdessä ristikossa mahdollinen heikko kohta (laho, oksa, pienestä tartuntapinnasta johtuva puun murtuminen)

2) yhden ristikon, yhden liitoksen pettäminen romahduttaa vesikaton, kun kuorma kasvaa viereisille ristikoille, jotka romahtavat.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi kirjallisen päätöksen 4.4.2011. Vakuutusyhtiö on päätöksessään viitannut R Oy:n rakennekartoituksen johtopäätöksiin ja sovellettaviin vakuutusehtoihin todeten, ettei navettarakennuksen katon romahtaminen ole aiheutunut vakuutusehdoissa mainituista syistä, joten vakuutusturva ei korvaa aiheutunutta vahinkoa. 

Uudelleenkäsittely

Uudelleenkäsittelypyyntö 18.5.2011

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut vakuutusyhtiölle sähköpostitse tyytymättömyyden kielteisen korvauspäätöksen perusteluihin.

R Oy:n katselmus tehtiin useita päiviä vahinkopäivän jälkeen, joten lumenmäärämittaukset eivät ole päteviä. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteessa on luettavissa välittömästi tapahtuman jälkeen katolla olleen lumen määrä ja sen vaikutus vahinkoon. Ilmatieteen laitoksen tuulilukemat ovat peräisin Kauhajoen säähavaintoasemalta, joka on kauempana kohteesta kuin Kristiinankaupungin säähavaintoasema, jonka lukemat ovat oleellisesti voimakkaampia. R Oy:n raportissa ei ole huomioitu vahinkopäivän rajua puuskittaista tuulta, sitä että kiinteistö sijaitsee muuta maastoa korkeammalla ja että lähialueen metsät on hiljattain kaadettu. Tapahtumapäivän rajuille myrskyisille tuulenpuuskille on useita todistajia.

Vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen päätös

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin on käsitellyt vakuutuksenottajan yhteydenoton ja antanut asiassa päätöksen. Päätöksessä on viitattu vakuutusyhtiön antamaan ratkaisuun ja sovellettaviin vakuutusehtoihin. Lisäksi asian käsittelyn yhteydessä on selvitetty vahinkopaikan lähialueen tuuliolosuhteita.

Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan Kauhajoen asemalla keskituuli on vahinkopäivänä ollut enimmillään 8 m/s laantuen iltaa kohti. Kristiinankaupungin majakka-asemalla on keskituuli ollut päivällä 14 m/s ja puuskat kovimmillaan 18 m/s samoin laantuen iltaa kohden. Kristiinankaupungin rannikkolukemia ei täysin voida verrata sisämaan lukemiin, koska merilukemat ovat rannikolla maanopeuksia suuremmat. Tuuli on ollut kovaa, mutta myrskytuulesta ei edes rannikolla ole ollut kyse. Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutus ei kata vahinkoa, koska myrskytuulen lukemia ei ole havaittu.

Vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä on todettu, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös on ollut asianmukainen ja linjassa voimassaolevan korvauskäytännön kanssa.

Valitus

Vakuutuksenottaja on tyytymätön vakuutusyhtiön antamaan päätökseen ja pyytää Vakuutuslautakuntaa antamaan asiassa lausunnon.

Asiakas toteaa valituksessaan, että vakuutusyhtiö ei edes halunnut lähettää vahinkotarkastajaa paikalle vaan korvaamatta jättäminen oli päätetty jo ennen tarkastamista. Vain erikseen vaatimalla vahinkotarkastus suoritettiin. Vahinkotarkastus suoritettiin ratkaisevasti vahingon tapahtumisen jälkeen, joten tarkastuksessa tehdyt huomiot lumen määrästä tai muusta tällaisesta eivät ole relevantteja.

Asiakkaan mukaan tapauksessa tulisi huomioida myös rakennuksen sijainti korkealla mäellä, myrskyinen tuuli sekä alueen hakkuut. Asiakas haluaa tietää mikä oli varsinainen vahinkotapahtuman aiheuttaja, sillä rakenteellista vikaa tai lumikuormaa ei ollut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on pyytänyt, että Vakuutuslautakunta hylkää lausunnonpyytäjän muutosvaatimuksen ja toteaa lausunnossaan, että vakuutusyhtiön antama päätös on vakuutusehtojen mukainen. 

Vakuutusyhtiön mukaan nyt käsiteltävässä tapauksessa vahingot voivat tulla korvattaviksi vakuutuksesta vain, jos syynä ovat myrskytuulesta, rae- tai rankkasateesta, salamaniskusta tai villieläimistä aiheutuneet vahingot. Lumesta aiheutuneita vahinkoja vakuutuksesta ei korvata, koska ne eivät vakiintuneen korvauskäytännön mukaan ole äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.

Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Vakuutusyhtiö on omalta osaltaan pyrkinyt selvittämään vahingon syytä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kaksi eri vahinkotarkastuksiin keskittynyttä yhtiötä on laatinut vahingon syistä omat lausuntonsa ja molemmissa on päädytty siihen, että vahingon on aiheuttanut katolle kertynyt lumi sekä katon rakenteelliset heikkoudet.

Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan lähialueella ei ole vallinnut myrskytuulia ja merialueellakin on ollut kyse kovasta tuulesta, mutta ei myrskytuulesta. Vahingon syynä ei siten ole voinut olla ehtojen mukainen myrskytuuli. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, että myrskytuuli ei aiheuta katon sortumisvahinkoa vaan myrskytuulen aiheuttamat vahingot katoille ovat hyvin toisenlaisia, jolloin esimerkiksi koko katto tai osa siitä irtoaa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan pääsyinä katon sortumiseen ovat olleet katolle muutoin kuin äkillisesti satanut lumimäärä ja navettarakennuksen rakenteelliset heikkoudet. Rakennusvirheiden osuutta ei ole kuitenkaan tarpeellista tässä tapauksessa arvioida tarkemmin, koska itse vahinkotapahtuma, lumen kertyminen katolle ei ole täyttänyt korvattavan vahingon tunnusmerkistöä. Katon sortuminen sinänsä on voinut tapahtua äkillisestikin, mutta sortumisen syynä ei ole ollut mikään vakuutusehdoissa mainittu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. 

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole osoitettu mitään korvattavaa vahinkotapahtumaa. Vahingon voidaan katsoa aiheutuneen lumen kertymisestä katolle ja katon rakenteellisista heikkouksista, eikä korvattavan vahinkotapahtuman tunnusmerkistö tällöin täyty.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Omaisuusvakuutus

Luonnonilmiö

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

• salamanisku, jolla tarkoitetaan ukonilman aiheuttamaa yksittäistä sähköpurkausta
• myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa
• raesateen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen
• rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesi­viemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm.
• villieläin, jolla tarkoitetaan luonnonvaraista kesyttämätöntä eläintä.

Ratkaisusuositus

Navetan katto sortui ja vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että vahinko ei ollut aiheutunut korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiön vastineessa esitetyn kannan mukaan syynä sortumaan olivat katolle kertyneet lumet sekä navetan katon rakenteelliset heikkoudet. Vakuutuksenottajan mukaan syynä vahinkoon olivat voimakkaat puuskittaiset tuulet, navetan sijainti korkealla mäellä sekä alueen puuston hakkuut.

Korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että on tapahtunut vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Sekä vakuutuksenottaja että vakuutuksenantaja voivat osallistua vahingon syyn selvittämiseen. Lähtökohtainen vastuu korvattavan vahinkotapahtuman selvittämisestä on kuitenkin vakuutuksenottajalla.

Myrsky

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka syynä on ollut salamanisku, myrskytuuli, raesade tai villieläin.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa vakuutusyhtiö on suorittanut tarkastuksen vahinkopaikalla koskien navetan katon rakenteita. Lisäksi vakuutusyhtiö on pyytänyt Ilmatieteen laitokselta selvityksiä lähialueen tuuliolosuhteista tapahtuma-aikana.

Vakuutuslautakunta toteaa alueen tuuliolosuhteista seuraavaa. Mahdollisen myrskyvahingon arvioinnin lähtökohtana ovat tapahtumapaikan tuuliolosuhteet. Luonnollisesti eri paikkojen tuuliolosuhteet voivat vaihdella merkittävästi toisistaan eikä täyttä varmuutta juuri tapahtumapaikan olosuhteista ole aina saatavilla.

Jotta vahinko tulisi korvattavaksi vakuutusehtojen mukaisesti, vakuutuksenottajan olisi osoitettava, että tapahtumapaikalla on tuulen keskinopeus ollut vähintään 21 m/s. Lautakunnalle esitetyissä selvityksissä tällaista nopeutta ei ole esitetty. Vaikka vahinkopaikan erityisolosuhteet olisivat vaikuttaneet niin, että vahinkopaikan tuulet olisivat olleet maa-alueella mitattuja kovemmat, puuskaisen tuulen lukemat olivat merelläkin 18 m/s. Lautakunta pitää siten erittäin epätodennäköisenä, että 10 minuutin keskituulinopeus olisi ollut vahinkopaikalla 21 m/s.

Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella vahinko olisi korvattava myrskyvahinkona.

Lumikuorma ja katon rakenteelliset puutteet

Vakuutusyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa navetan katon rakenteellisiin puutteisiin sekä katolla olleen lumen määrään. Vakuutusyhtiö on kuitenkin todennut, että mahdollisten rakennusvirheiden osuutta ei ole tarpeellista arvioida, koska itse vahinkotapahtuma, lumen kertyminen katolle ei ole täyttänyt korvattavan vahingon tunnusmerkistöä.

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan navetan katolla oli vähäinen lumimäärä.

Vakuutuslautakunta toteaa asiasta seuraavaa. Osapuolet ovat esittäneet sortumissyystä ja sortumiseen vaikuttaneista olosuhteista erilaisia käsityksiä. Navetan katon sortumisen syy on jäänyt epäselväksi. Vakuutuslautakunta ei pysty ottamaan selkeää kantaa katon sortumisen syyhyn sille esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että syynä katon sortumaan ei näytä olleen lumikuorma. Syitä sortumaan voi olla useita, mutta kirjallisen aineiston perusteella vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma ei ole tullut toteennäytetyksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön asiassa tekemä päätös on ollut vakuutusehtojen mukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Löppönen, Nyyssölä ja Pesonen sekä varajäsenet Taivalmaa ja Paloranta. Sihteerinä toimi Paloposki-Sainio.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA