Tapahtumatiedot

Kiinteistöosakeyhtiö A:n liikerakennuksessa (rakennusvuosi 1989) sattui vesivahinko heinäkuussa 2012 vesisateen aikana. Huoltoyhtiö M:n muistion mukaan päivystäjä oli kirjannut, että 160 mm sadevesiviemärin runkoputki oli lähtenyt pois paikaltaan ja kattovedet olivat vuotaneet lattialle. Runkoputki oli saatu takaisin paikoilleen. Vettä oli virrannut sisälle rakennukseen.

M:n muistion mukaan myöhemmällä tarkastuskäynnillä havaittiin, että kellarikäytävän katossa kulkevan [muovisen] 160 mm sadevesivaakaviemärin eristeitä oli poistettu mutkakohdasta ja ympäröivät eristeet olivat märkiä. Tämä oli vuotokohta. Muistion mukaan putken liitoskohdassa putken suunta muuttuu käytävän suuntaisesta kulkemaan seinän läpi. Mutkakohta oli muistion mukaan toteutettu oikeaoppisesti 45 asteen muhviliitoksella. Käytävän suuntaisesti kulkevalla osuudella lähin kannake oli noin metrin päässä mutkakohdasta.

Vuodon aikana oli M:n muistion mukaan ollut erittäin rankka vesisade ja katolta tulevien sadevesien määrä oli ollut suuri. Sadevesiviemärin muhviliitosputki oli irronnut muhviliitoksesta todennäköisesti suuren paineen vaikutuksesta, koska kyseisessä kohdassa viemäriputken kannakointi oli puutteellinen. Muistion mukaan huoltoyhtiön päivystäjältä saadun tiedon mukaan putkessa ei ollut rikkoutunut mikään osa. M:n muistiossa suositeltiin tekemään vaakaviemärin kyseiseen liitoskohtaan vahvistava kannakointi.

K Oy:n kartoitusraportin mukaan sadevesiviemärin kaato ja liitos eivät olleet kartoitushetkellä asianmukaisia. Liitoksesta oli tippunut vettä käytävän lattialle. Toimenpide-ehdotuksena esitettiin sadevesiviemärin osalta sen kaatojen, kannakointien ja liitosten tarkastusta, korjausta tai säätämistä tarpeen mukaan.

A haki rakenteille aiheutuneista vaurioista korvausta vuotovahinko-osan sisältävästä kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan kiinteistövakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nestevuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista. Jos vuotovahinko on seurausta asennusvirheestä, vahinkoa ei korvata.

Päätöksen mukaan hyvää rakentamistapaa on esitetty Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjassa (Suomen Kunnallistekninen Yhdistys, 1987). Sen mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painumaa --. Viemäri voidaan tukea myös rakennuksen kantaviin osiin. Kumirengasliitoksella liitetty muoviputki ja jokainen haara tai haararyhmä kiinnitetään kiintopitimellä, joka sijoitetaan välittömästi muhvin juureen. LVI-RYL 86 LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset (1985) toteaa, että sadevesiviemäreiden on kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat. Talon rakentamisajankohtana voimassa ollut Suomen rakentamismääräyskokoelman Dl Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (1987) toteaa kohdassa 4 Sade- ja salaojavesilaitteisto, että viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painaumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin veden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava. Lisäksi teos toteaa, että viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

Vakuutusyhtiö viittaa M:n muistiossa ja K Oy:n kartoitusraportissa viemäriputkesta esitettyyn. Yhtiön mukaan hyvä rakentamistapa on talon rakentamisajankohtana edellyttänyt, että po. muoviputki on tullut kiinnittää kiintopitimellä, joka sijoitetaan välittömästi muhvin juureen. Tämän lisäksi sadevesiviemäreiden on kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat. Viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Putkessa ei ole havaittu rikkoutumista, vaan sadevesiviemärin putki oli irronnut muhviliitoksesta. Vahinko on aiheutunut siitä, ettei viemäriä ollut kannakoitu asianmukaisesti. Viemärin asennus on alun perin toteutettu hyvän asennustavan vastaisesti. Pelkästään se, että kyseinen viemäri on kestänyt 20 vuoden ajan, ei tee asennuksesta asianmukaista. Tiedossa ei ole myöskään, millaisia padotustilanteita viemäriin on aiemmin kohdistunut.

Päätöksen mukaan hyvän asentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai asennusvirheistä johtuvat vahingot voivat olla vakuutuksenottajalle sekä äkillisiä että ennalta arvaamattomia, mutta objektiivisesti ajateltuna ne eivät ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamia ja ne on näin ollen rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton, vaan se on asennusvirheen aiheuttama. Kor­vausta ei suoriteta.

Valitus

A:n valituksen mukaan kysymyksessä on vuonna 1989 valmistunut rakennus, jonka vesi- ja viemäriasennukset on tarkastettu ja hyväk­sytty kaupungin rakennusvalvonnan toimesta. Vesi- ja viemärijärjestelmä on vastannut voimassa olleita normeja. Näin ollen kannakointi on ollut asianmukainen.

Valituksessa todetaan, että Ilmatieteen laitoksen mukaan sadekertymä vahinkopäivänä oli noin 20 millimetriä reilun tunnin aika­. Ilmatieteen laitoksen mukaan tällainen sadekuuro tapahtuu tällä alueella noin kuuden vuoden välein. Mikäli vettä on satanut 20 millimetriä 1,5 tunnissa, niin tällaisia sateita tapahtuu noin kahden vuoden välein. Rakennusta on tilastojen perusteella sen valmistuttua kohdannut samanlainen sade 4–11 kertaa olemassaolonsa aikana. Kyseessä oleva muhviliitos ja sen kannatin ovat tilastojen mukaan jo useasti kestäneet sademäärän, joka satoi vahinkopäivänä, ja vastaavan padotuksen. Jos muhviliitos olisi irronnut tällaisen sateen vaikutuksesta, niin kyseessä on ollut vakuutusehtojen mu­kainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Valituksen mukaan todennäköistä on, että muhviliitoksen irtoamisen on aiheuttanut jokin muu tekijä kuin pelkkä virtaava vesi, koska putkisto on aiemmin kestänyt vas­taavan padotuksen. HTT-tavarantarkastajan ja LVI-liikkeen toimitusjohtaja K:n mukaan suuri putkessa liikkunut vesimäärä on voinut aiheuttaa sen, että putkistossa ollut osittainen tukos tai lika on irronnut ja tämä on aiheuttanut muhviliitoksen irtoamisen mutkakohdassa. Kysymyksessä on ollut objektiivisesti arvioiden vakuutusehdoissa tarkoitettu ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä tapahtumasta aiheutunut vahinko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vahinko ei voi tulla korvattavaksi vuotovahinko-osasta, jos se on seurausta rajoitusehdoissa mainitusta asennus- tai rakennusvirheestä. Sen mukaan rakennusvalvonnan toimittamasta tarkastuksesta ja hyväksynnästä huolimatta sadevesiviemärin asennustyötä ja kannakointia ei ole tehty hyvää asennustapaa ja rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Vakuutusyhtiön mukaan on mahdollista ja myös todennäköistä, että rakennuksen valmistumisen jälkeen kyseisellä alueella on esiintynyt vastaavia sateita. Kuitenkaan mittaustuloksia näistä sateista ei ole käytettävissä, sillä alueella ei ole säähavaintoasemaa, joten varmuutta vastaavien sateiden esiintymisestä ei ole.

Vastineen mukaan vahingon syyksi ei ole osoitettu tukosta eikä mitään muutakaan äkillistä vakuutuksesta korvattavaa tapahtumaa. Todennäköisesti sadevesiviemäri ei ole ehtinyt vetää riittävän nopeasti siihen kertynyttä vettä, ja koska kannakointi on ollut puutteellinen, viemäriliitos on tämän seurauksena irronnut. Virheellisesti asennettu tai puutteellisesti kannakoitu putkikin kestää aikansa, mutta runsaammilla vesimäärillä siihen helposti syntyy painumaa, jonka seurauksena liitos jossain vaiheessa alkaa antaa periksi ja saattaa lopulta pettää.

Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on aiheutunut asennusvirheen seurauksena. Kannakointi on ollut puutteellinen, ja näin ollen sadevesiviemäri on asennettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Jos viemärillä olisi ollut riittävä kannakointi, sen olisi pitänyt kestää myös runsaan sateen aiheuttama kuormitus- tai padotustilanne.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

13 Vuotovakuutus

13.1 Korvattavat vahingot

10.6 Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset

10.6.5 Rakennus- ja asennusvirheet

vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle itselleen

- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä

- rakenne-, valmistus- tai aineviasta

- perustamis- tai rakennusvirheestä

13.1.1 Neste-, kaasu- tai höyryvuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

- rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista --

Ratkaisu

Tapauksessa on riitaa siitä, tuleeko sadevesiviemärin putken liitoksen aukeamisesta A:n rakennukselle aiheutunut vuotovahinko korvattavaksi kiinteistövakuutuksesta. A:n mukaan kysymyksessä on rankkasateesta aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vuoto. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vahinko on aiheutunut putken puutteellisesta kannakoinnista ja kysymyksessä on vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuva asennusvirheen aiheuttama vahinko.

Rakennuksen sisäpuolisen sadevesiputkiston rikkoutumisesta tms. johtuvat vuodot ovat lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia vuotovahinkoja. Vakuutusehtoihin otetun rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle itselleen asennusvirheestä.

Tässä tapauksessa sadevesiviemärin putki on irronnut muhviliitoksestaan rankkasateen aikana. Muhviliitos, muu viemäriputki tai sen kannakoinnit eivät ole rikkoutuneet ja vuotoyönä putki oli saatu takaisin paikoilleen. M:n muistion valokuvasta ilmenee, että liitoksen kohdalla on läpiviennin suuntaisessa osuudessa ollut kannakointi. Käytävän suuntaisella osuudella lähin kannakointi on muistion mukaan ollut vahinkohetkellä noin metrin päässä liitoksesta. K Oy:n raportissa olevasta kuvasta ilmenee, että putken käytävän suuntaisella osuudella on myöhemmin lisätty kannakointi vuotaneen liitoksen lähelle. Niin M:n muistiossa kuin K Oy:n kartoitusraportissa putken tämän kohdan kannakointia on pidetty puutteellisena tai epäasianmukaisena.

A:n rakennuksen valmistumisaikana voimassa olleiden rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden perusteella sadevesiviemäri tulee toteuttaa ja kannakoida siten, että se kestää siinä kuljettavia vesimassoja ja niistä aiheutuvaa painetta. Selvityksen perusteella nyt sattunut vuotovahinko on aiheutunut siitä, että viemäriputken liitoskohta ei kestänyt putkessa rankkasateella kulkenutta vesimassaa. Tämä on selvityksen perusteella tullut mahdolliseksi sen johdosta, että liitoskohdan kannakointi on ollut puutteellinen. Vahingon määräävänä ja välttämättömänä syynä on ollut sadevesiviemärin kannakoinnin puutteellisuus. Kysymyksessä on rajoitusehdon mukaisesta asennusvirheestä aiheutunut vahinko. Vakuutusyhtiöllä on oikeus tällä perusteella kieltäytyä korvauksesta. Tällaisessa tilanteessa vahinkoa ei tee korvattavaksi se, että rakennus on aikanaan hyväksytty käyttöönotettavaksi viranomaisten toimesta, eikä se, että sadevesi­viemäri on ennen pettämistään kestänyt rakennuksen valmistumisesta lukien. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA