Haku

VKL 180/16

Tulosta

Asianumero: VKL 180/16 (2016)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 21.10.2016

Yksityishenkilön korvausvastuu. Tuottamus. Selvitykset. Henkilövahingon syy. Johtuiko vahingonkärsineen henkilövahinkoon johtanut kaatuminen jalkakäytävällä vastaan tulleen koiranulkoiluttajan tuottamuksesta?

Tapahtumatiedot

Vastuuvahinkoilmoituksen 11.1.2016 mukaan vakuutettu A oli 10.1.2016 viikoittaisella lenkillä poikansa koiran kanssa, kun häntä vastaan tuli kaksi naista, jotka olivat aikeissa ohittaa hänet ja koiran. Ohitushetkellä koira kuitenkin kääntyi näistä toista, B:tä (s. 1941) kohti, jolloin B pelästyi koiraa ja lähti ottamaan peruutusaskelia. Tällöin B horjahti jalkakäytävältä ajotielle, menetti tasapainonsa ja kaatui lumiselle tielle loukaten olkapäänsä.

B:n A:lle toimittaman, 12.1.2016 päivätyn korvausvaatimuksen mukaan B oli 10.1.2016 lenkillä tyttärensä kanssa, jolloin kohtasi A:n ja tämän taluttaman koiran. B:n tytär ohitti ensin A:n, minkä jälkeen B ohitti A:n ja koiran noin metrin päässä tyttärensä takana kävellen jalkakäytävällä, jolloin koira hyppäsi kohti B:n oikeaa olkapäätä sillä seurauksella, että B kaatui ajoradalle. B katsoi, ettei A ollut toiminut riittävän huolellisesti koiraa kuljettaessaan, koska koira oli päässyt hyppäämään B:n päälle.

Korvausta B:n henkilövahingosta haettiin A:n hyväksi voimassa olevasta vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksissään, että asiassa oli esitetty ristiriitaisia selvityksiä siitä, miten vahinko oli tapahtunut. Yhtiö katsoi, ettei B:n tytärtä voinut pitää tapahtumien todistajana, koska hän oli kulkenut B:n edellä, ollut selin A:han ja B:hen päin eikä ollut nähnyt B:n kaatumista. Koska B:n kaatumisen syy oli jäänyt epäselväksi, yhtiö katsoi asiassa jääneen osoittamatta, että B:n henkilövahinko olisi ollut seurausta A:n tuottamuksellisesta menettelystä. A ei siten ollut korvausvastuussa vahingosta, jolloin kyseessä ei ollut vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko.

Asiakkaan valitus

B ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. B katsoo, että hänen henkilövahinkonsa on ollut seurausta A:n huolimattomasta menettelystä koiraa talutettaessa. B:lle aiheutui vahingon seurauksena murtumat olkapäähän, istuinluuhun ja häpyluuhun. Olkapää meni tilanteessa lisäksi sijoiltaan.

B ei pelkää koiria, sillä perheessä ja lähisuvussa on useita isokokoisia koiria. A:n kertomus siitä, että B olisi säikähtänyt koiraa, ei pidä paikkaansa. B:llä oli jalassaan icebug-kengät, joissa on hyvä pito. Jalkakäytävä oli hiekoitettu. A talutti koiraa noin 3-metrisessä, löysällä olleessa talutushihnassa, jolloin A ei voinut ohitustilanteessa hallita koiraa. Koiran säkäkorkeus on noin 65 cm ja paino noin 37 kg. Myös A:n käytös vahingon jälkeen osoittaa puutteita koiran hallinnassa. B:n maatessa tiellä kaatumisen jälkeen koira hyppi ylös ja alas, eikä A puuttunut koiran käytökseen mitenkään. Kun B kertoi, että koira oli hypännyt hänen olkapäätään vasten, A pahoitteli tilannetta. A:n käytös oli flegmaattista eikä hän ollut riittävän valpas kyetäkseen hallitsemaan koiraa. Lisäksi kysymyksiä herättää se, ettei A alkuun kertonut, että koira kuuluu hänen pojalleen.

A on vahinkoilmoituksessaan kertonut B:n peruuttaneen ja kaatuneen ajoradalle. B toteaa, että suoraan vasemman olkapään varaan kaatuminen ja olkapään sijoiltaanmenon aiheutuminen peruutusaskelilla omalla painolla (55 kg) on mahdoton yhtälö. Tällöin B olisi kaatunut selälleen, takapuolelleen tai vähintäänkin vasemman kyynärvarren tai ranteen päälle. Koiran on täytynyt tehdä jotain täysin odottamatonta ja aiheuttaa näin B:n vauhdikas kaatuminen ajoradalle. B:n tytär on nähnyt B:n tasan metrin päässä itsestään, kun hän kääntyi ja kuuli huudahduksen. Miten B olisi voinut peruuttaa ja silti kaatua ajoradalle niin lähellä tytärtään? B vaatii vastuuvakuutuksesta korvausta tapaturmasta aiheutuneista kustannuksista, kipu- ja särkykorvausta sekä mahdollista pysyvän haitan korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö katsoo, ettei mikään B:n esittämä osoita, että A olisi toiminut tilanteessa huolimattomasti. Näin ollen A ei ole vahingosta korvausvastuussa eikä vahinko tule vastuuvakuutuksesta korvattavaksi.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle A:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. A on ilmoittanut lautakunnalle, ettei hänellä ole asiassa lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko B:n henkilövahinko korvata A:n hyväksi voimassa olevasta vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 190.4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka syntyy ja todetaan vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.

Vakuutuslautakunta voi ohjesääntönsä mukaan jättää asian käsittelemättä, jos sen luotettava ratkaiseminen edellyttäisi suullisen todistelun vastaanottamista. Lautakunta ei voi kuulla asianosaisia valan tai vakuutuksen velvoituksin. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n ja B:n kertomukset tapahtumainkulusta ennen vahinkoa ovat keskenään niin ristiriitaiset, että asian luotettava ratkaiseminen edellyttäisi osapuolten kuulemista. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta jättää asian käsittelemättä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rantala

Rusanen

Tulosta