Haku

VKL 179/15

Tulosta

Asianumero: VKL 179/15 (2016)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 10.10.2016

Vakuutettu toimiala.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva X Oy oli suorittanut kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita asiakasyritykselleen Y Oy:lle. X Oy:n työntekijä ja omistaja A oli myytyään suurimman osan X Oy:n liiketoiminnasta ryhtynyt 2.10.2013 päivätyllä osakassopimuksella Y Oy:n vähemmistöosakkaaksi ja sittemmin 1.4.2014 sen talousjohtajaksi. Y Oy oli vaatinut X Oy:ltä korvausta vahingoista, joita A:n oli väitetty X Oy:n palveluksessa aiheuttaneen Y Oy:lle sekä A:lta sopimussakkoa osakassopimuksen rikkomisen perusteella.

Vahingonkorvausvaatimuksessa oli kyse muun muassa siitä, että A olisi laskenut 31.8.2013 päivätyn yrityskauppasopimuksen kauppahinnan vähennyksenä huomioitavan lomapalkkavelan liian pieneksi, maksanut Y Oy:stä ja kirjannut sen kirjanpitoon yhtiön liiketoimintaan kuulumattomien henkilöiden tai yhtiöiden kuluja ja palkkoja ja jättänyt laskuttamatta Y Oy:n asiakkaita sanotun yhtiön tekemästä työstä. Esittämillään perusteilla Y Oy oli vaatinut vakuutetulta, X Oy:ltä 62 447,01 euron vahingonkorvausta sekä A:lta 50 000 euron sopimussakkoa. Vakuutuksenottaja on hakenut oikeusturvaetua näihin riitoihin.

Vakuutusyhtiö on päätöksellään 23.2.2015 katsonut, ettei kyseessä ollut korvattava vakuutustapahtuma, koska toiminta, jota riita koski, ei ollut vakuutettuna. Vakuutuksen kattama toimiala oli kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, joka tarkoitti tavanomaista tilitoimistotoimintaa. Konsultoidessaan asiakasyritystä A oli toiminut käytännössä Y Oy:n talousjohtajan tehtävissä.

Asiakkaan valitus

Vakuutetut ovat lausuneet, että vahinko tulisi korvata, koska vakuutuksenottaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle ennen vahingon tapahtumista, että sen pääosakas A oli myynyt suurimman osan liiketoiminnasta. A oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle yrityksen toiminnan luonteen muuttuneen siten, että vastaisuudessa yhtiö alkoi toimia asiakasyrityksen tiloissa. Vakuutusyhtiön edustaja oli sanonut, että vakuutusturva jatkui, vaikka toiminta siirtyi asiakkaan tiloihin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut korvauspäätökseen ja todennut, että vakuutettuna toimintana oli kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, mikä tarkoitti tavanomaista tilitoimistotoimintaa. A oli toiminut Y Oy:n osakkaana ja myöhemmin sen talousjohtajana. Hänen toimintansa oli alusta alkaen perustunut osakkuuteen ja sen sisältämään työntekovelvoitteeseen. Mitä tuli riitaan sopimussakon osalta, Y Oy:n vaatimus perustui nimenomaisesti osakassopimuksen rikkomiseen. Tehtävät, joita A suoritti, eivät myöskään kuuluneet tavalliseen kirjanpito- ja tilitoimistotoimintaan, vaan ne olivat olleet talousjohtajan tehtäviä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, olivatko asianajokulut syntyneet vakuutettua toimintaa koskevasta riidasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 240.1 mukaan vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutusturva koskee vakuutuskirjassa mainittua toimintaa.

Vakuutuskirjan mukaan X Oy:n vakuutettu toimiala oli kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu.

Vakuutusehtojen kohdan 240.0 mukaan vakuutettuina tuon toiminnan osalta olivat vakuutuksenottajaksi merkitty yritys ja vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt.

Asian arviointi

Mitä ensin tulee hakemukseen siltä osin kuin riita koskee vaadittua 50 000 euron sopimussakkoa, kysymys ei tältä osin voi olla X Oy:n vakuutetusta kirjanpito- ja tilinpäätöstoiminnasta, koska sanottu vaatimus on perustunut A:n 2.10.2013 allekirjoittaman osakassopimuksen väitettyyn henkilökohtaisten velvoitteiden rikkomiseen.

Mitä sitten tulee asiaan X Oy:öön kohdistetun vahingonkorvausvaateen osalta, Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakirjoista on pääteltävissä, että A:n viaksi väitetty virheellinen toiminta oli tapahtunut syksyllä 2013. Ajallisesti kysymys on ollut kahden toiminnan saumakohdasta. Toisaalta A on voinut tuohon aikaan suorittaa niitä tehtäviä, joihin X Oy oli suhteessa asiakasyritykseensä Y Oy:öön sitoutunut. Toisaalta A oli edellä mainitussa 2.10.2013 päivätyssä osakassopimuksessa sitoutunut työskentelemään Y Oy:ssä työ- tai johtajasopimuksessa määritellyissä tehtävissä.

X Oy:n vakuutettuna toimialana on ollut kirjapito- ja tilinpäätöspalvelu. Ei ole selvitystä siitä, että vakuutusyhtiön kanssa olisi sovittu toimialasta jotain tarkempaa. Näin ollen vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta harkittaessa voidaan lähteä siitä, mikä näiden sanojen kielellinen merkitys on ja mikä on käytännössä tavanomaista kirjanpito- ja tilinpäätöstoimintaa. Tällöin huomio kiinnittyy siihen, ettei A:n toiminnassa ole useinkaan ollut kysymys vain tilitapahtumien tai tilinpäätöstietojen kirjaamisesta, vaan Y Oy:n varoista disponoinnista laskujen tarkastamisen ja hyväksymisen sekä palkkojen ja korvausten hyväksymisen ja maksattamisen muodossa. Samoin A:n tehtäviin on kuulunut yhtiön saamisten velkomista. Tämänkaltaiset tehtävät sopivat pikemminkin Y Oy:n taloushallinnon tehtäviin, joita A:n on esitetty osakassopimuksensa johdosta käytännössä hoitaneen jo ennen kuin hän 1.4.2014 ryhtyi toimimaan Y Oy:n talousjohtajana.

Vakuutuslautakunta katsoo, että näissä oloissa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden perusteet ovat jääneet epäselviksi. Sen vuoksi ja kun korvauksen hakijan on näytettävä, että kysymyksessä on korvattava vakuutustapahtuma, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta asianajokuluista oikeusturvavakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta korvausratkaisuun.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 4-2. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Akselinmäki, Paloranta ja Sarpakunnas. Jäsenten Jaakkola ja Makkula eriävä mielipide on liitteenä.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

 

Eri mieltä olleiden jäsenten mielipide

Jäsenet Jaakkola ja Makkula:

Olemme samaa mieltä siitä, että vaaditun 50 000 euron sopimussakon osalta kysymys ei voi olla X Oy:n vakuutetusta kirjanpito- ja tilinpäätöstoiminnasta, koska sanottu vaatimus on perustunut A:n 2.10.2013 allekirjoittaman osakassopimuksen väitettyyn henkilökohtaisten velvoitteiden rikkomiseen.

X Oy:öön muutoin kohdistetun vahingonkorvausvaateen osalta olemme asiasta eri mieltä. Tapahtumatiedoista ilmenee, että "Vahingonkorvausvaatimuksessa oli kyse muun muassa siitä, että A olisi laskenut 31.8.2013 päivätyn yrityskauppasopimuksen kauppahinnan vähennyksenä huomioitavan lomapalkkavelan liian alhaiseksi, maksanut Y Oy:stä ja kirjannut sen kirjanpitoon yhtiön liiketoimintaan kuulumattomien henkilöiden tai yhtiöiden kuluja ja palkkoja ja jättänyt laskuttamatta Y Oy:n asiakkaita tuon yhtiön tekemästä työstä. Näillä perusteilla X Oy:ltä oli vaadittu 62 447,01 euron vahingonkorvausta."

Edelleen ilmenee, että "A oli ryhtynyt 2.10.2013 päivätyllä osakassopimuksella Y Oy:n vähemmistöosakkaaksi ja sittemmin 1.4.2014 sen talousjohtajaksi."

On totta, että kysymys on ollut kahden toiminnan saumakohdasta. A on voinut tuohon aikaan toimittaa niitä tehtäviä, joihin X Oy oli suhteessa asiakasyritykseensä Y Oy:öön sitoutunut. Näin ollen ratkaistavaksi jää se, onko toiminta, jossa vahingon oli väitetty aiheutuneen, ollut vakuutettuna vai ei. Vakuutusyhtiön näkemys on se, että vakuutuksen kattama toimiala oli kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, joka tarkoittaa tavanomaista tilitoimistotoimintaa.

Arvioitavaksi jää näin ollen, mitä yleisesti tarkoitetaan tavanomaisella tilitoimistotoiminnalla. Mielestämme tavanomainen tilitoimistotoiminta ei rajoitu ainoastaan tilitapahtumien tai tilinpäätöstietojen kirjaamiseen, vaan voi kattaa esimerkiksi ohjaavaa konsultointia, neuvontaa ja toimialaosaamista. Epätavanomaisena ei voida pitää myöskään sitä, että asiakkaalle tarjotaan tämän tarpeiden mukaisesti myös kattavaa palvelukokonaisuutta, joka voi sisältää myös esimerkiksi verotukseen ja palkkahallintoon liittyviä toimenpiteitä.

Edellä mainituilla perusteilla katsomme, että vahinko on kuulunut vakuutuksen korvauspiiriin. Näin on siis siitä huolimatta, että suoritetut toimenpiteet ovat olleetkin laajempia kuin tilitapahtumien kirjaamista.

Tulosta