Haku

VKL 179/14

Tulosta

Asianumero: VKL 179/14 (2014)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 15.08.2014

Henkilövahingon korvaaminen. Korvattavat vahingot. Muut tarpeelliset kulut. Kohonneet kodinhoidon kustannukset.

Tapahtumatiedot

A joutui 12.5.2007 työssään raitiovanun kuljettajana liikenneonnettomuuteen, jossa hän törmäyksen seurauksena sai pään vamman. A sai onnettomuudessa vasemman puolen kallonpohjan murtuman ja aivojen oikean ohimolohkon ruhjeen. Vammojen seurauksena A on todettu pysyvästi työkyvyttömäksi. A:n henkilövahingosta on maksettu korvausta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä työnantajan ottamasta raitioliikenteen vastuuvakuutuksen perusteella. A asuu miehensä sekä 19-vuotiaan tyttärensä kanssa omakotitalossa. A on ennen onnettomuutta huolehtinut pääosin kodin siivouksesta, mutta onnettomuuden jälkeen hän ei ole kyennyt oireidensa vuoksi enää huolehtimaan kodinhoidosta. A on hakenut raitioliikenteen vastuuvakuutuksesta korvausta kohonneista kodinhoitokustannuksista, jotka aiheutuvat siivoojan palkkaamisesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on antanut viimeisimmän korvauspäätöksen 12.4.2013. Korvauspäätöksessä on viitattu asiassa 24.6.2010 ja 12.8.2011 annettuihin päätöksiin, joissa on myös käsitelty kodinhoidon kohonneiden kustannusten korvattavuutta. Vakuutusyhtiö on todennut, ettei asiassa ole esitetty syntyneen sellaisia kodinhoidon kustannuksia, jotka voisivat tulla vahingonkorvauslain nojalla korvattaviksi.

Vakuutusyhtiö on viitannut vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:ään, jonka mukaan vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista. Muina tarpeellisina kuluina voidaan pitää muun muassa kohonneita kodinhoidon kustannuksia. Korvaamisen edellytyksenä on se, ettei vahingonkärsinyt pysty vahingossa syntyneen vamman vuoksi hoitamaan kotiaan, eikä vahingonkärsineen perhe pysty hoitamaan kotia ja kodinhoitoon tarvitaan siksi ulkopuolista apua. Vakuutusyhtiön mukaan yleisen korvauskäytännön mukaan apu korvataan vain silloin, jos perhettä ei ole, taikka muu perhe ei esimerkiksi ikänsä tai oman terveydentilansa vuoksi pysty osallistumaan kodinhoitoon.

Vakuutusyhtiölle annetun selvityksen perusteella se on katsonut, ettei ulkopuolisen kotiavun tarve ole perusteltua, koska A:n muu perhe voi huolehtia kodin siivouksesta ja muista kotitöistä. Asiassa ei ole vakuutusyhtiön mukaan annettu mitään sellaista selvitystä, jonka vuoksi muut perheenjäsenet eivät voisi osallistua kodinhoidon tehtäviin. Työssäkäynti tai opiskelu eivät ole yhtiön mukaan riittävä syy ulkopuolisella teetettävän kodinhoidon korvaamiseksi.

Edellä esitetyin perustein vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta ulkopuolisella teetetyn siivouksen tai ikkunanpesun kustannuksia, koska yhtiö ei ole pitänyt kustannuksia tarpeellisina. Lisäksi kustannuksia ei ole selvityksen perusteella syntynyt, vaan vaatimus on esitetty etukäteen mahdollisesti syntyvien kustannusten osalta.

Valitus

A on esittänyt valituksessaan vaatimuksen siitä, että kielteinen kohonneita kodinhoitokustannuksia koskeva päätös kumotaan ja A:lle myönnetään 15.2.2013 päivätyn hakemuksen ja vahingonkorvauslain mukaisesti korvaus kohonneista kodinhoitokustannuksista.

Vaatimuksensa perusteluna A esittää, että hänellä on kiistatta 12.5.2007 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena vaikea aivovamma. A kärsii aivovamman jälkitilaan liittyen moninaisen neuropsykologisen oireiston lisäksi voimakkaasta väsyvyydestä, päänsärystä ja tasapainovaikeuksista. A toteaa hakemuksensa koskevan nimenomaan vahingonkorvauslain mukaisia ylimääräisiä kustannuksia, jota tässä tapauksessa ovat siivoojan palkkauksesta aiheutuvat kohonneet kodinhoidon kustannukset. A pitää vakuutusyhtiön tulkintaa siitä, että perheellä olisi velvollisuus siivota jatkuvasti koko talo, virheellisenä, etenkin kun A on ennen vammautumistaan huolehtinut perheen käytäntöjen mukaisesti valtaosin siivouksesta. A viittaa toimintakykynsä osalta kuntoutusyhteenvetoon ajalta 19.2.-4.3.2014.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että aivovamman jälkitila ja sen oireet haittaavat A:ta normaalien kotitöiden tekemisessä. Kuntoutusyhteenvedon mukaan tavanomaiset kotityöt jäävät nyt aviopuolison ja 19-vuotiaan kotona asuvan tyttären tehtäviksi, kun aiemmin A teki kotityöt yksin.

A on hakenut maksusitoumusta kerran kuukaudessa tapahtuvaan siivoukseen ja kerran vuodessa tapahtuvaan ikkunoiden pesuun. Vakuutusyhtiö ei ole antanut maksusitoumusta. Korvausta lisääntyneistä kodinhoidon kustannuksista ei ole maksettu, koska selvitysten mukaan kodinhoitoapua ei ole käytetty ja näin ollen mitään lisäkustannuksia ei ole syntynyt.

Vakuutusyhtiön näkökulmasta riidassa ei ole kysymys taloudellisesti kovin merkittävästä asiasta, mutta kysymys on periaatteellisesti merkittävä. Vakuutusyhtiö toteaa, että erimielisyyden taustalla lienevät myös kulttuurilliset erot.

Kodinhoitotyöt eivät vakuutusyhtiön mukaan ole lisääntyneet vahingon johdosta. Vakuutusyhtiön mukaan A ei pidä hyväksyttävänä sitä, että hänen aviopuolisonsa joutuu kantamaan kodin töistä suuremman vastuun kuin ennen A:lle sattunutta vahinkoa. A ei ole vakuutusyhtiön mukaan esittänyt muuta perustetta kuin aviopuolisonsa vuorotyön.

Vakuutusyhtiön mukaan perheyhteisössä on tyypillistä ja tavanomaista, että toinen puoliso huolehtii niistä tehtävistä, joihin yhdessä asuminen edellyttää tavanomaisestikin. Toisen puolison toiminnanrajoitteisuus ei ole peruste katsoa perhe-elämään tavanomaisesti liittyviä työjärjestelyitä sellaisiksi, että niiden perusteella olisi maksettava vammautuneelle vahingonkorvausta. Vakuutusyhtiö viittaa tältä osin vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 789/07, jossa tämä periaate on aiemmin todettu.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että A:n perhe on pystynyt järjestämään korvausvaatimuksessa tarkoitetut siivoustyöt tähänkin asti ilman ulkopuolista maksullista apua. Tämä osoittaa vakuutusyhtiön mukaan, ettei yhtiön kieltäytyminen korvauksesta ole kohtuutonta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan työnantajan toiminnan vastuuvakuutuksen ehtoja.

201.1 Korvattavat vahingot

Vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko kodin hoidosta ennen onnettomuuden aiheuttamia toimintakyvyn rajoitteita huolehtineella A:lla oikeus korvaukseen kodin ulkopuolisen siivousavun käyttämisestä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista. Asiassa tulee arvioitavaksi se, ovatko siivoojan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset laissa tarkoitettuja muita tarpeellisia kuluja.

Lautakunta toteaa, että perheyhteisössä on tyypillistä ja tavanomaista, että toinen puoliso huolehtii yhdessä asumisen tavallisesti edellyttämistä kodinhoitotehtävistä. Toisen puolison liikuntarajoitteisuus ei ole peruste katsoa perhe-elämään tavanomaisesti kuuluvia työjärjestelyitä sellaisiksi, että niiden perusteella olisi maksettava vammautuneelle vahingonkorvausta, vaikka vammautunut puoliso olisikin aiemmin huolehtinut kodinhoidosta.

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Koskinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia