Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva X Oy oli suorittanut kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita asiakasyritykselleen Y Oy:lle. X Oy:n työntekijä ja omistaja A oli myytyään suurimman osan X Oy:n liiketoiminnasta ryhtynyt 2.10.2013 päivätyllä osakassopimuksella Y Oy:n vähemmistöosakkaaksi ja sittemmin 1.4.2014 sen talousjohtajaksi. Y Oy oli vaatinut X Oy:ltä korvausta vahingoista, joita A:n oli väitetty X Oy:n palveluksessa aiheuttaneen Y Oy:lle.

Vahingonkorvausvaatimuksessa oli kyse muun muassa siitä, että A olisi laskenut 31.8.2013 päivätyn yrityskauppasopimuksen kauppahinnan vähennyksenä huomioitavan lomapalkkavelan liian alhaiseksi, maksanut Y Oy:stä ja kirjannut sen kirjanpitoon yhtiön liiketoimintaan kuulumattomien henkilöiden tai yhtiöiden kuluja ja palkkoja ja jättänyt laskuttamatta Y Oy:n asiakkaita tuon yhtiön tekemästä työstä. Näillä perusteilla X Oy:ltä oli vaadittu 62 447,01 euron vahingonkorvausta. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on päätöksillään 19.2. ja 19.3.2015 evännyt korvauksen ja lausunut, ettei kyseessä ollut korvattava vakuutustapahtuma, koska toiminta, jossa vahingon oli väitetty aiheutuneen, ei ollut vakuutettuna. Vakuutuksen kattama toimiala oli kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, joka tarkoitti tavanomaista tilitoimistotoimintaa. Konsultoidessaan asiakasyritys Y Oy:tä A oli toiminut käytännössä jo sen talousjohtajan tehtävissä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja X Oy on katsonut, että X Oy:n aiheuttamaksi väitetty vahinko tulisi korvata, koska vakuutuksenottaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle ennen vahingon tapahtumista, että pääosakas A oli myynyt suurimman osan liiketoiminnasta. A oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle yrityksen toiminnan luonteen muuttuneen siten, että vastaisuudessa yhtiö alkaa toimia asiakasyritys Y Oy:n tiloissa. Vakuutusyhtiön edustaja oli kertonut, että vakuutusturva jatkui, vaikka toiminta siirtyi asiakkaan tiloihin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöksiinsä. Vakuutusyhtiö on lausunut lisäksi, ettei sille ollut kerrottu, että vakuutuksenottajayrityksen pääosakas siirtyi asiakasyrityksen työntekijäksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vahinko aiheutettu vakuutetussa toiminnassa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 210.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vakuutuskirjan mukaan X Oy:n vakuutettuna toimialana on kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu.

Asian arviointi

Asiakirjoista on pääteltävissä, että A:n viaksi väitetty virheellinen toiminta oli tapahtunut syksyllä 2013. Kysymys on ollut kahden toiminnan saumakohdasta. Toisaalta A on voinut tuohon aikaan toimittaa niitä tehtäviä, joihin X Oy oli suhteessa asiakasyritykseensä Y Oy:öön sitoutunut. Toisaalta A oli 2.10.2013 allekirjoittamansa osakassopimuksen mukaan velvollinen työskentelemään Y Oy:ssä työ- tai johtajasopimuksessa määritellyissä tehtävissä.

X Oy:n vakuutettuna toimialana on ollut kirjapito- ja tilinpäätöspalvelu. Ei ole selvitystä siitä, että vakuutusyhtiön kanssa olisi sovittu toimialasta jotain tarkempaa. Näin ollen vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta harkittaessa voidaan lähteä siitä, mikä näiden sanojen kielellinen merkitys on ja mikä on käytännössä tavanomaista kirjanpito- ja tilinpäätöstoimintaa. Tällöin huomio kiinnittyy siihen, ettei A:n toiminnassa ole useinkaan ollut kysymys vain tilitapahtumien tai tilinpäätöstietojen kirjaamisesta, vaan Y Oy:n varoista disponoinnista laskujen tarkastamisen ja hyväksymisen sekä palkkojen ja korvausten hyväksymisen ja maksattamisen muodossa. Samoin A:n tehtäviin Y Oy:ssä on kuulunut yhtiön saatavien velkomista. Tämänkaltaiset tehtävät sopivat pikemminkin Y Oy:n taloushallinnon tehtäviin, joita A:n on esitetty osakassopimuksensa johdosta käytännössä hoitaneen jo ennen kuin hän 1.4.2014 ryhtyi toimimaan Y Oy:n talousjohtajana.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden perusteet ovat näissä oloissa jääneet epäselviksi. Sen vuoksi ja kun korvauksen hakijan on näytettävä, että kysymyksessä on korvattava vakuutustapahtuma, Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi korvausvelvollinen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausratkaisun muuttamista.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 4-2. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Akselinmäki, Paloranta ja Sarpakunnas. Jäsenten Jaakkola ja Makkula eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Eri mieltä olleiden jäsenten mielipide

Jäsenet Jaakkola ja Makkula:

Tapahtumatiedoista ilmenee, että "Vahingonkorvausvaatimuksessa oli kyse muun muassa siitä, että A olisi laskenut 31.8.2013 päivätyn yrityskauppasopimuksen kauppahinnan vähennyksenä huomioitavan lomapalkkavelan liian alhaiseksi, maksanut Y Oy:stä ja kirjannut sen kirjanpitoon yhtiön liiketoimintaan kuulumattomien henkilöiden tai yhtiöiden kuluja ja palkkoja ja jättänyt laskuttamatta Y Oy:n asiakkaita tuon yhtiön tekemästä työstä. Näillä perusteilla X Oy:ltä oli vaadittu 62 447,01 euron vahingonkorvausta."

Edelleen ilmenee, että "A oli ryhtynyt 2.10.2013 päivätyllä osakassopimuksella Y Oy:n vähemmistöosakkaaksi ja sittemmin 1.4.2014 sen talousjohtajaksi."

On totta, että kysymys on ollut kahden toiminnan saumakohdasta. A on voinut tuohon aikaan toimittaa niitä tehtäviä, joihin X Oy oli suhteessa asiakasyritykseensä Y Oy:öön sitoutunut. Näin ollen ratkaistavaksi jää se, onko toiminta, jossa vahingon oli väitetty aiheutuneen, ollut vakuutettuna vai ei. Vakuutusyhtiön näkemys on se, että vakuutuksen kattama toimiala oli kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, joka tarkoittaa tavanomaista tilitoimistotoimintaa.

Arvioitavaksi jää näin ollen, mitä yleisesti tarkoitetaan tavanomaisella tilitoimistotoiminnalla. Mielestämme tavanomainen tilitoimistotoiminta ei rajoitu ainoastaan tilitapahtumien tai tilinpäätöstietojen kirjaamiseen, vaan voi kattaa esimerkiksi ohjaavaa konsultointia, neuvontaa ja toimialaosaamista. Epätavanomaisena ei voida pitää myöskään sitä, että asiakkaalle tarjotaan tämän tarpeiden mukaisesti myös kattavaa palvelukokonaisuutta, joka voi sisältää myös esimerkiksi verotukseen ja palkkahallintoon liittyviä toimenpiteitä.

Edellä mainituilla perusteilla katsomme, että vahinko on kuulunut vakuutuksen korvauspiiriin. Näin on siis siitä huolimatta, että suoritetut toimenpiteet ovat olleetkin laajempia kuin tilitapahtumien kirjaamista.