Haku

VKL 177/16

Tulosta

Asianumero: VKL 177/16 (2017)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 01.03.2017

Toiminnan vastuu. Vakuutuksen korvauspiiri. Rajoitusehdon soveltaminen. Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alainen omaisuus. Purettavan rakennuksen alapuolella sijainneelle laitteistotilalle aiheutunut vahinko.

Tapahtumatiedot

G Oy oli aliurakkasopimuksen perusteella huolehtinut erään vanhan asemarakennuksen purkutyöstä. Urakkaa koskeneen 29.4.2015 päivätyn muistion mukaan purettavan asemarakennuksen alapuolella oli ratapihan asetinlaitetila, johon ei saanut päästä vettä. Tasakattoisen rakennuksen sisäkattorakenteita purettaessa katon sadevesiviemäri oli kuitenkin vahingoittunut, minkä seurauksena vettä oli päässyt valumaan 13.5.2015 yöllä rakennukseen ja edelleen asetinlaitteeseen vahingoittaen sitä ja aiheuttaen häiriöitä junaliikenteeseen. Liikennevirasto oli vaatinut rakennuskohteen pääurakoitsijaa korvaamaan vahingot.

Korvausta vahingosta on haettu G Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 13.7.2015 ja 7.9.2015 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa, koska vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka oli aiheutunut vakuutuksenottajan suojaus- tai vahingontorjuntavelvollisuuden alaiselle omaisuudelle. Rajoitusehtoa sovellettiin silloin, kun omaisuus ei ollut vakuutuksenottajan työn kohteena, mutta hänellä oli työsuorituksen luonne huomioon ottaen velvollisuus huolehtia siitä, että omaisuus ei vahingoittunut. Korvauspäätöksessään 17.5.2016 vakuutusyhtiö on vielä täsmentänyt kantaansa lausuen, että työnsuorituksen kohteena oli ollut koko rakennus ja että asetinlaitetila ja -laitteet olivat olleet G Oy:n suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta, minkä vuoksi niille aiheutunut vahinko ei ollut korvattava.

Asiakkaan valitus

Rakennuskohteen pääurakoitsijana ollut A Oy on vaatinut lautakunnalle osoittamassaan ratkaisupyynnössä vahingon korvaamista G Oy:n vastuuvakuutuksesta. A Oy:n mukaan sadevesiviemärin vahingoittuminen oli johtunut G Oy:n huolimattomuudesta. Asetinlaitetila ei ollut purkutyön kohteena.

A Oy on lausunut, että vakuutusehtojen kohta ”suojaus tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri” oli epäselvä eikä siitä tosiasiassa ilmennyt, mihin rajoitus kohdistui. Myös oikeuskirjallisuudessa ja useassa Vakuutuslautakunnan ratkaisussa oli katsottu, että kyseessä oli epäselvä rajoitusehto, jota oli tulkittava suppeasti. Oikeuskäytännössä vahvistetun periaatteen mukaisesti epäselvää ehtoa oli tarkasteltava laatijansa vahingoksi ja suppeasti.

Rajoitusehdon mukaan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta oli vain työsuorituksen välittömässä vaikutuspiirissä oleva omaisuus. Purkutöitä ei ollut vahinkohetkellä tehty asetinlaitetilan päällä, joten asetinlaitetila ei siinäkään mielessä ollut työsuorituksen välittömässä vaikutuspiirissä vahinkohetkellä. Rajoitusehdon tulkinta ei myöskään voinut riippua A Oy:n ja G Oy:n välisestä sopimuksesta, kuten vakuutusyhtiö oli virheellisesti esittänyt.

A Oy on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 738/10, joka koski lähes samanlaista tapausta. Siinä katon korjauksen aikana sadevesi oli päässyt talon rakenteisiin, kun katon suojana olleet kestopeitteet olivat päästäneet vettä läpi. Vakuutuslautakunta oli päätynyt ratkaisussaan siihen, että rajoitusehtokohdan mukaisena huolehdittavana ja suojaus- sekä vahingontorjuntavelvoitteen alaisena omaisuutena oli pidettävä suppeasti vain talon kattorakenteita ja yläpohjaa. Muut talon kastuneet rakenteet eivät olleet korjaustyön aikana vakuutuksenottajan huolehdittavana ehtojen tarkoittamalla tavalla ja tältä osin korvausta tuli maksaa vastuuvakuutuksesta. Myös nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa alla olleessa, erillisessä asetinlaitetilassa olleet laitteet eivät olleet ehtojen tarkoittamalla tavalla suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta, joten vahinko tuli korvata vastuuvakuutuksesta.

Lisäkirjelmässään 5.10.2016 A Oy on lausunut, että purettavan rakennuksen vesikattorakenteen oli ollut määrä toimia sääsuojana asetinlaitetilan päällä sisäpuolisten pintarakenteiden purkutyön aikana. Lattian läpimenot oli tukittu siten, että muun muassa pölyn pääsy asetinlaitetilaan oli estetty. Vesitiiviiksi lattiaa ei ollut tarvetta tiivistää, koska vesikattorakenne toimi sääsuojana. G Oy:n virhe ei ollut tapahtunut suojauksissa, vaan siinä, että G Oy oli sisäpuolisten pintarakenteiden purkutöiden yhteydessä huolimattomuudellaan vaurioittanut kattokaivon poistoputkea. Vakuutusyhtiön ajatus siitä, että lattiasta olisi tullut tehdä vesitiivis tai sisäpuoliset purkutyöt olisi tullut tehdä teltan sisällä, ei ollut kestävä.

A Oy:n näkemyksen mukaan se seikka, että aiemmassa tapauksessa VKL 738/10 olisi sopimuksessa sovittu, että vettä ei saanut päästä talon kattorakenteiden ja yläpohjan alapuoliseen tilaan, ei olisi muuttanut talon kattorakenteiden ja yläpohjan alapuolista tilaa huolehdittavana olleeksi omaisuudeksi. Urakoitsijalle oli siis sopimuksen mukaan kuulunut vastaavalla tavalla huolehtia siitä, ettei vettä päässyt katolta sisälle taloon urakan aikana.

Rajoitusehtoa ei voitu ylipäätään tulkita niin laajasti, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäisi kaikki omaisuus, johon työsuorituksen vaikutukset saattoivat kohdistua, vaikka sopimuksessa olisikin sovittu huolellisella tavalla ennakkoon asioiden suojaamisesta. Vakuutusyhtiön soveltamiskäytäntö rankaisi huolellisesti sopimukset laatineita osapuolia, mikä ei voinut olla ehdon tarkoitus. Rajoitusehdon soveltuvuutta arvioitaessa oli ratkaisevaa työn luonne ja sen välitön vaikutuspiiri. Purkutöitä ei vahinkohetkellä ollut tehty asetinlaitetilan päällä, joten asetinlaitetila ei siinäkään mielessä ollut työsuorituksen välittömässä vaikutuspiirissä.

Lisäkirjelmässään 9.12.2016 A Oy on uudistanut asiassa lausumansa seikat. A Oy on huomauttanut, että tapauksessa VKL 738/10 ei ollut edellytetty, että korjaustyön alaisen rakennuksen yläpohjasta olisi vielä tullut tehdä vesieristetty katolla olleen sääsuojauksen lisäksi, vaikka hyvin tiedettiin, että rakennuksen sisäpuoliset rakenteet vaurioituisivat, mikäli katolta pääsisi vettä talon rakenteisiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 9.9.2016 päivätyssä vastineessaan, ettei perustetta päätöksen muuttamiselle ollut. Vakuutusyhtiö on lausunut, että vahinkoselvitysten perusteella asetinlaitetila oli sijainnut suoraan purkutyömaan alapuolella. Sadevesi oli näin ollen päässyt kulkeutumaan rikkoutuneesta viemäriputkesta suoraan asetinlaitetilan päällä olleelle lattialle, josta se oli päässyt suojamaattomien aukkojen kautta valumaan alapuoliseen asetinlaitetilaan. Vakuutusyhtiö on vedonnut 29.4.2015 päivättyyn urakkamuistioon, jossa on todettu nimenomaisesti, että urakassa tuli huomioida sääsuojaus ja vedeneristys sekä alapuolinen asetinlaitetila, johon ei saanut päästä vettä. Kyseisellä sopimusmääräyksellä oli haluttu kiinnittää erityistä huomiota asetinlaitetilan vahinkoherkkyydelle ja suojan tarpeelle. A Oy oli arvioinut asetinlaitetilan altistumisen säälle tai vedelle olleen todellinen riski, mistä johtuen se oli velvoittanut aliurakoitsijansa kiinnittämään erityistä huomiota tämän tyyppisen vahingon ehkäisemiseen.

Rajoitusehto 2.2 perustui siihen, että sen mukaiset vastuut ja riskit yritysten tarjoamien palvelujen ja työsuoritusten onnistumisesta olivat yritystoiminnalle ominaisia ja niin keskeisiä, ettei niitä ole mahdollista kattaa järkevin kustannuksin vastuuvakuutuksella (VKL 719/14). Toisin sanoen, vastuuvakuutuksesta ei katettu vahinkoriskejä, jotka toiminnan laatu huomioon ottaen olivat liian todennäköisiä ja/tai omiaan aiheuttamaan laajoja vahinkoja. Usein on kyse joko toiminnan kohteena ja sen välittömässä läheisyydessä olevasta omaisuudesta, mutta vahingoittuneen omaisuuden fyysistä etäisyyttä työn kohteeseen ei voitu yksiselitteisesti asettaa kriteeriksi ehdon soveltuvuudelle. Toisaalta oli huomioitava, ettei kaikki omaisuus, johon työsuorituksen vaikutukset saattoivat kohdistua, voinut jäädä vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Olennaista oli siten, minkä laajuinen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoite työtä suorittaneelle taholle voitiin asettaa. Työsuorituksen luonne, sitä koskevat ohjeet ja tapauskohtainen tilanne vaikuttivat korvausarviointiin (VKL 533/05).

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vaurioitunut asetinlaitetila oli ollut G Oy:n suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, jolloin sille aiheutunut vahinko ei ehtokohdan 2.2. mukaan ollut vastuuvakuutuksesta korvattava. Rajoitusehto tuli sovellettavaksi silloin, kun omaisuus ei ollut vakuutuksenottajan työsuorituksen kohteena, mutta hänellä oli velvollisuus huolehtia, että omaisuus ei vahingoitu (Af Hällström-Ijäs-Laasonen, Vastuuvakuutus s. 123, 2014 FINVA). Ehtoa sovellettaessa oli olennaista kysyä, minkä omaisuuden osalta vakuutuksenottajalla oli kulloinkin ollut mainittu huolehtimisvelvollisuus. Oli selvää, että tällaisen velvollisuuden laajuuteen voitiin vaikuttaa sopimuksella perustetuilla velvoitteilla. Yleisesti hyväksyttynä oli pidetty tulkintaa, jonka mukaan suojaustoimenpiteistä saattoi olla erillisiä määräyksiä esimerkiksi urakkasopimuksissa, mikä helpotti rajoitusehdon soveltamisalan määrittelyä (Af -Hällström-Ijäs-Laasonen s. 126).

Nyt käsillä olevassa tapauksessa työn tilaaja A Oy oli jo ennen työn aloittamista katsonut, että asetinlaitetilaan kohdistui purkamistyön yhteydessä huomattava vahinkoriski. Tästä johtuen se oli urakkasopimuksessa erikseen velvoittanut G Oy:n huolehtimaan asetinlaitetilan suojaamisesta. Asetinlaitetila ja epäilemättä myös siellä sijainneet laitteet olivat siten olleet osapuolten yhteisenkin käsityksen mukaan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta. G Oy:n nimenomaiseen sopimuksella perustettuun velvollisuuteen oli kuulunut huolehtia siitä, ettei asetinlaitetilassa ollut omaisuus vahingoittunut. Suojausvelvollisuus ei näin ollen perustunut yksin työn luonteeseen, vaan nimenomaiseen sopimusvelvoitteeseen.

Päinvastoin kuin A Oy oli väittänyt, Vakuutuslautakunnan ratkaisu VKL 738/10 ei mainitulla perusteella soveltunut nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Tapauksessa rajoitusehdon soveltaminen oli koskenut tilannetta, jossa ainakaan tapahtumatietojen perusteella ei ollut nimenomaisella sopimusmääräyksellä asetettu tiettyä omaisuutta suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen piiriin. Oli selvää, että tällaisessa tilanteessa rajoitusehtoa tulikin soveltaa Vakuutuslautakunnan lausumalla tavalla. Esitetyistä selvityksistä ei käynyt ilmi, että asetinlaitetilan suojausta ei olisi voinut toteuttaa tai että siitä olisi aiheutunut kohtuutonta haittaa. Asetinlaitetilaa varten oli ollut tarkoitus asentaa sääsuojateltta, mutta sitä ei vielä vahinkohetkellä ollut tehty. Mikäli sääsuojaus olisi toteutettu asianmukaisesti jo vahinkohetkellä, vahinko olisi ollut helposti vältettävissä.

Lisävastineessaan 4.11.2016 vakuutusyhtiö on lausunut, ettei se ollut perustanut korvauksen epäämistä lattian puutteelliseen vedeneristykseen. A Oy:n lausumasta kuitenkin ilmeni, että asetinlaitetilaa ei ollut erikseen suojattu, vaikka sitä oli sopimuksessa edellytetty. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan rajoitusehdon soveltuvuutta arvioitaessa oli olennaista huomioida, että asiassa oli toteutunut juuri se riski, jonka varalta suojausvelvollisuutta koskenut sopimusmääräys oli asetettu. Urakkaa koskevilla sopimusmääräyksillä oli keskeinen merkitys määrittäessä, minkälainen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoite urakkaa toteuttavalle taholle voitiin asettaa. Olisi erikoista ja vastoin vastuuvakuutusehtojen sisäistä logiikkaa, mikäli myös rajoitusehdon soveltaminen ei seuraisi niitä vakuutuksenottajalle asetettuja velvollisuuksia, joihin sopimuksessa oli sitouduttu.

Ratkaisun VKL 738/10 tulkintalinjaa ei voitu suoraan soveltaa nyt käsillä olevaan tapaukseen. Ratkaisusta ei ilmennyt, että tapauksessa vaurioituneiden rakenteiden suojauksesta olisi ollut määräystä osapuolten välisessä sopimuksessa. Vaurioituneet rakenteet eivät olleet erityisen vahinkoherkkiä, joten niiden erityiselle suojaamiselle tai siitä erikseen sopimiselle ei ollut tarvetta, toisin kuin nyt käsillä olevassa tapauksessa vaurioituneen asetinlaitetilan kohdalla.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut G Oy:lle vastuuvakuutuksen vakuutuksenottajana tilaisuuden esittää oma näkemyksensä asiasta. G Oy on 9.12.2016 päivätyssä lausumassaan katsonut, että vahinko tuli korvata vastuuvakuutuksesta. Sääsuojan asentamisesta ei ollut vielä vahinkoajankohtana sovittu, koska suojapeitteen alla purkutyö olisi tullut liian kalliiksi. Osaltaan veden valuminen asetinlaitetilaan oli johtunut siitä, että viemäriputket oli tulpattu A Oy:n toimesta, joten lattialle tulvinut vesi ei ollut päässyt poistumaan normaalia reittiä. A Oy oli valvonut purkutyötä tarkasti eikä mitään työvaihetta ollut aloitettu ilman lupaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko G Oy:n suorittaman purkutyön yhteydessä tapahtunut purettavan rakennuksen alla sijainneen laitetilan vesivahinko G Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko, vai onko asiaan sovellettava vastuuvakuutusehtojen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevaa rajoitusta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen 1.1.2014 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö ja esinevahingot, kun:
- vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
- vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Toiminnan vastuuvakuutusturvaa rajoittavat vakuutusmäärä, omavastuu sekä Vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen VY1 kohdan 4 yhteiset korvausrajoitukset ja alla kohdassa 2 mainitut Toiminnan vastuuvakuutuksen korvausrajoitukset ja mahdolliset erityisehdot.

Vakuutusehtojen kohdan 2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutetun tai jonkun tämän lukuun
- valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä tai kuljetettavana
- suojaus tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri
- muulla tavoin vakuutetun käsiteltävänä tai huolehdittavana.

Asian arviointi

Asiakirjatietojen perusteella G Oy:n purettavana olleen asemarakennuksen alla sijanneelle ratapihan asetinlaitetilalle ja asetinlaitteille oli aiheutunut 13.5.2015 vesivahinko, jonka syynä on ollut rakennuksen katolta johtaneen sadevesiviemärin vahingoittuminen sisäkattorakenteiden purkutyön yhteydessä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että työn suorittajalla on velvollisuus huolehtia sekä työn kohteesta että työn välittömässä vaikutuspiirissä olevasta omaisuudesta. Tällaiselle suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskeva korvausrajoitus tulee sovellettavaksi silloin, kun vakuutuksenottajalla on sanottu velvollisuus huolehtia siitä, että myös muu kuin välittömästi työsuorituksen kohteena oleva omaisuus ei vahingoitu. Itse työsuorituksen kohteena oleva ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva omaisuus on yleisesti normaalia suuremman vahingonvaaran kohteena, minkä vuoksi tämä yritystoiminalle ominainen riski on tarkoituksenmukaista rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Se, millainen ja kuinka kaukana varsinaisesta työn kohteesta oleva omaisuus voi kulloinkin kuulua suojaamisvelvoitteen ja siten rajoitusehdon piiriin, riippuu työsuorituksen laadusta ja sen ympäristöön tyypillisesti aiheuttamista vaikutuksista. Vaikka rajoitusehdon soveltamisala tämän vuoksi onkin aina tilannekohtainen, ei tämä seikka yksinään merkitse sitä, että rajoitusehtoa olisi pidettävä epäselvänä. Kulloinkin tarvittujen suojaustoimenpiteiden laadulla, mahdollisella suojaustarpeesta erehtymisellä tai toteutetun suojauksen mahdollisella epäonnistumisella ei ole rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä.

Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella jo ennen kysymyksessä olleeseen purkutyöhön ryhtymistä oli ollut selvää, että G Oy:n tuli toteuttaa työ siten, että sen aikana veden pääsy rakennuksen alla sijainneeseen ratapihan asetinlaitetilaan voitiin estää. Tämä oli ollut määrä toteuttaa siten, että purkutyön alkuvaiheessa tarvittavan sääsuojauksen oli muodostanut purettavana olleen asemarakennuksen ulkovaippa ja vesikate. Viimeksi mainittujen rakenneosien purkutyö oli ollut määrä toteuttaa vasta erikseen rakennettavan sääsuojan alla.

Vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut siitä, että asemarakennuksen vesikatolta johtanut sadevesiviemäri oli purkutyön yhteydessä vaurioitunut, jolloin rakennus ei ollutkaan suunnitellulla tavalla estänyt sadeveden pääsyä asetinlaitetilaan. Koska asiassa on ollut edellä selostetuin tavoin selvää, että purkutyö tuli toteuttaa siten, että rakennuksen alla ollut asetinlaitetila koko ajan pysyi vedeltä suojattuna, on kyseinen laitetila laitteistoineen ollut G Oy:n suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena vastuuvakuutuksen rajoitusehdossa mainituin tavoin. Tämän vuoksi aiheutunut vahinko ei kuulu G Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiiriin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia