Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A:n vene oli kärsinyt törmäysvaurion 9.7.2014. Vene vietiin B Oy:lle korjattavaksi. B Oy ei ollut ennakkoperintärekisterissä, minkä vuoksi vakuutusyhtiö ei maksanut korjauslaskuja suoraan B Oy:lle. Sovittiin, että kor­vaukset maksetaan A:lle, joka puolestaan maksaa B Oy:lle.

A toimitti vakuutusyhtiölle B Oy:n laskuja varaosista ja työstä. Vakuutusyhtiö korvasi B Oy:n työn laskun mukaisesti ja osan B Oy:n laskuttamista varaosista. A:n ja vakuutusyhtiön välille syntyi riitaa eräistä varaosista, joista B Oy oli laskuttanut A:lta 5.000 euroa (sis. alv). B Oy oli ostanut nämä osat X Oy:ltä. Osapaketin ohjevähittäishinta oli X Oy:n laskun mukaan ollut 5.000 euroa, korjaamoalennuksen jälkeen 4.200 euroa (sis. alv). Vakuutusyhtiö maksoi osista A:lle 4.200 euroa.

A vaati varaosista 800 euron lisäkorvausta vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Yhtiö totesi, että korvaukset maksettiin todellisten kulujen mukaan. Yhtiö oli korvannut A:lle venevahingon johdosta kaikkiaan 11.497,66 euroa. Tässä tapauksessa oli jäänyt epäselväksi, mitä B Oy:n laskuttama 800 euroa oli sisältänyt. Yhtiö ei pitänyt näytettynä, että kyseinen 800 euroa oli korjaukseen liittyvä todellinen kulu.

Asiakkaan valitus

A vaatii puuttuvan 800 euron korvaamista. Hän toteaa, että B Oy tunsi kyseisen veneen, ja edullisemman korjauskustannuksen ja osien nopeamman saatavuuden vuoksi oli päädytty käyttämään X Oy:ltä hankittavia tarvikeosia. A:n arvion mukaan tehty oma työ ja tarvikeosien käyttäminen alensivat vaurioiden korjaamisen kokonaiskustannusta 4.000–5.000 euroa.

X Oy:n lasku riidanalaisesta osapaketista näyttää sekä normaalin myyntihinnan 5.000 euroa että korjausliikkeen alennetun kanta-asiakashinnan 4.200 euroa. Korjaamoalennus sisältää muun muassa sen, että korjausliikkeen tuli itse huolita osat maahantuonnista korjaamolle. Riidanalainen 800 euroa on siis B Oy:n normaalia liiketoiminnan katetta, osien hankinta- ja kuljetuskustannusta sekä kor­jausliikkeen hankintojen keskittämisalennusta. Korjaamo on ollut tästä suoraan yhteydessä vakuutusyhtiöön.

B Oy on riidan ilmettyä selvittänyt vakuutuksenottajalle, että kyseinen erä sisältää katetta varaosille, työaikakorvauksia ja kilometrikorvauksia yli 70 km:n pituisesta hakumatkasta. Käytännössä B Oy:n edustaja oli keräillyt ja noutanut osat maahantuoja X Oy:n varastosta ja mm. ohjeistanut X Oy:n kirjanpitäjää laskutuksessa. Laskutuksessa sattui virheitä, mm. arvonlisävero oli laskettu väärin. Tämän ei pitäisi estää B Oy:tä saamasta korvausta tekemästään työstä ja normaalia jälleenmyyjän katetta.

Vakuutusyhtiö on kiinnittänyt huomiota siihen, että alihankinnassa korjaamo joutuu sitomaan omia varojaan osahankintoihin. A:n mukaan näin oli asian laita suurimmaksi osaksi tässäkin projektissa. Osat korvattiin jälkikäteen A:n saamien laskujen perusteella. A toteaa vielä, että vene on edelleen käyttökelvottomana, koska avoimen laskun vuoksi B Oy ei ole toimittanut kaikkia osia ja asennustyötä.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa päätöksiinsä. B Oy:n ja X Oy:n laskujen erotukseksi jää 800 euroa, jonka sisällöstä ei ole luotettavaa tietoa, eikä sitä sen vuoksi ole korvattu. Asiakas ei ole osoittanut, että vaadittu 800 euroa olisi todellinen korjauskulu. Yhtiö toteaa lisäksi, että B Oy oli alun perin laskuttanut osapaketista 6.200 euroa mutta myöhemmin muuttanut sen 5.000 euroksi.

B Oy itse ei ole selvittänyt riidanalaisen osuuden sisältöä. Asiakkaan mukaan kyseessä olisi huoltoyrityksen liiketoimintaan kuuluva kate. Vakuutusyhtiö pitää 800 euron kulua kohtuuttomana, kun yleisen tason mukaan alihankintakulu on noin 10 % saatavasta, ja alihankinta on käytännössä tarkoittanut vain maksettujen osien tilaamista ja noutamista pääkaupunkiseudulla. Lisäksi olennainen osa alihankintakatetta on se, että korjaamo joutuu sitomaan varojaan alihankintalaskuun. Tässä tapauksessa osat on korvattu asiakkaalle jo etukäteen.

Selvitykset

Lautakunnalle on toimitettu B Oy:n ja X Oy:n laskuja, joista ilmenee, että X Oy oli myynyt kyseisen osapaketin B Oy:lle 4.200 eurolla (sis. alv), ja B Oy oli laskuttanut A:lta näistä osista 5.000 euroa (sis. alv).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

B Oy on korjannut asiakkaan venettä ja laskuttanut häneltä riidanalaisesta osapaketista 5.000 euroa, josta vakuutusyhtiö on korvannut 4.200 euroa. Kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaalle vielä 800 euroa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tapaukseen sovellettavien venevakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vesillä sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on […] törmäys kiinteään tai liikkuvaan esineeseen.

Vahinkojen korvaamista koskevien ehtojen kohdan 6.3.1 (Korjaaminen) mukaan esinevahinko korvataan ensisijaisesti maksamalla korjauskustannus. Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä korjaamo tai hankintapaikka.

Korjauskustannuksina maksetaan enintään omaisuudella ennen vahinkoa ollut käypä hinta vähennettynä omavastuulla.

Asian arviointi

Asiakkaan veneelle oli 9.7.2014 sattunut korvattava vakuutustapahtuma. Riidan­alaiset osat on selvityksen mukaan tarvittu 9.7.2014 syntyneiden vaurioiden korjaamiseen. Kyse on siten vakuutustapahtuman aiheuttamasta välittömästä esine­vahingosta.

Vakuutusehtojen kohdassa 6.3.1 korvattavaksi on ilmoitettu korjauskustannus. Lautakunta toteaa, että riittävästi yksilöityä korjauslaskua on yleensä pidettävä vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisena kohtuullisena selvityksenä vahingon määrästä. Kyseisestä osapaketista on B Oy:n 27.8.2014 ja 17.9.2014 päivättyjen laskujen yksilöintien mukaan aiheutunut asiakkaalle yhteensä 5.000 euron kustannus. Vakuutusyhtiö on siten ehtojensa kohdan 6.3.1 mukaan lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan asiakkaalle osista 5.000 euroa.

Vakuutusyhtiö on vedonnut kohtuuttomuuteen ja todennut tavanomaisen alihankintakustannuksen olevan noin 10 %:n tasolla. B Oy on veloittanut asiakkaalta osista 4.200 euron sisäänostohinnan lisäksi 800 euroa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiakkaalta olisi siis tässä tapauksessa veloitettu 300–400 euroa tavanomaista tasoa korkeampi summa alihankintatilanteessa, johon ei liity tavanomaista korjaamon pääoman sitomista varaosiin korjauksen ajaksi.

Lautakunta toteaa, että tavanomaista tasoa korkeamman katteen periminen korjaamotoiminnassa ei ole kiellettyä. Lisäksi B Oy:ltä oli selvityksen mukaan edellytetty jonkin verran omaa työpanosta osien hankinnassa X Oy:ltä. Ottaen vielä huomioon, että kokonaisuutena kyseessä on yli 11.000 euron vahinko, nyt riidan­alainen veloitus ei ole kohtuuton tai muutenkaan ylimitoitettu.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan asiakkaalle varaosapaketista riidanalaisen määrän, 800 euroa, laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Rantala

Sario

Siirala

Uimonen