Haku

VKL 176/15

Tulosta

Asianumero: VKL 176/15 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 14.09.2015

Kunnan vastuu terveyskeskuksen hoivaosastolla tapahtuneesta kaatumisesta. Tuottamus. Potilasvahinkoa koskeva rajoitusehto. Selvitykset. Tuliko henkilövahinko korvata kunnan vastuuvakuutuksesta?

Tapahtumatiedot

A (s. 1953) sairastaa astmaa, verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa, kroonista aktiivista hepatiittia, II tyypin diabetesta, osteoporoosia ja myopatiaa (etenevä lihasheikkoussairaus). Lisäksi hänellä on osteoporoottinen reisiluun kaulan murtuma, joka on hoidettu proteesilla. Elokuussa 2006 A:lla on todettu aivokasvain (non-Hodgkinin lymfooma), jonka seurauksena A:lla on oikeanpuoleinen halvaus. A:lla on lisäksi sekundaarinen epilepsia. A:n puoliso toimii A:n omaishoitajana. A tuli 9.7.2013 terveyskeskuksen hoivaosastolle sovitulle hoitojaksolle omaishoitajansa loman ajaksi.

Hoitojakson aikana lähihoitaja avusti 10.7.2013 A:n WC-tiloihin. WC-istuimelta noustessa A:n siirtyminen takaisin pyörätuoliin ei onnistunut ja A valui lattialle. Tässä yhteydessä pyörätuolin osa oli viiltänyt A:n oikeaan pohkeeseen noin 10 cm haavan, joka edellytti ihonsiirtoa. A:lle aiheutui kuluja sairaalahoitojaksosta, haavan hoidon edellyttämistä sidetarpeista ja lääkevalmisteista sekä kotisairaanhoidosta. Korvausta vahingosta haettiin terveyskeskuksen ylläpitäjänä olevan kunnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi, että vastuuvakuutus korvaa vahingot, joista kunta on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa kunnan toiminnassa tapahtuneen virheen, huolimattomuuden tai laiminlyönnin perusteella. Osapuolten kertomusten perusteella yhtiö katsoi, että A:n kaatuminen oli tapaturmainen vahinko, joka ei johtunut kunnan henkilökunnan huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Kuntaa ei siten voinut pitää vahingosta korvausvastuussa olevana eikä vahinkoa korvattu vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Korvausta on haettu potilasvakuutuksesta ja kunnan vastuuvakuutuksesta, joista kummastakin on annettu kielteinen korvauspäätös. A toteaa olevansa sairauksiensa takia autettava henkilö ja tarvitsevansa apua myös WC-käynneillä. A katsoo vahingon johtuneen siitä, että hoitaja epäonnistui avustustehtävissään ja vaatii vahingon korvaamista kunnan vastuuvakuutuksesta. Pyörätuolin jarru ei vahinkotilanteessa ollut päällä, mikä on ollut hoitajan laiminlyönti ja vahingon syy. A:n näkemyksen mukaan kyseessä ei ole ollut potilasvahinko, koska avustajien määrä (yksi avustaja WC:ssä) oli sinänsä mitoitettu oikein ja A:n tilan edellyttämällä tavalla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingon aiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä vahingon syynä.

Yhtiö viittaa vahinkokäsittelyn yhteydessä saatuihin kertomuksiin. Yhtiölle antamassaan selvityksessä A on kertonut, että tapaturma sattui, kun hän meni hoitajan avustamana WC-käynnille. Kun A nousi pois WC-istuimelta, hänen oikea jalkansa lipesi ja hän kaatui. Hoitaja ei saanut estettyä tapaturmaa. A on kertonut satuttaneensa jalkansa, mutta mitään varsinaista syytä tapahtuneeseen hän ei ole osannut sanoa. Hän on pitänyt mahdollisena, että vahinko olisi ollut estettävissä, mikäli paikalla olisi ollut kaksi hoitajaa. Osastonhoitajan selvityksen mukaan sekä A:ta avustanut hoitaja että A itse ovat vahingon jälkeen kertoneet, että pyörätuolin jarru on ollut päällä. Yhtiö katsoo, että A:n avustaminen WC:ssä on tapahtunut asianmukaisesti ja huolellisesti. Kahden hoitajan käyttämiselle avustustilanteessa ei ole ollut perusteita, koska A käy WC:ssä yhden henkilön avustamana ongelmitta. Koska vahingon syynä ei ole ollut työntekijän huolimattomuus tai laiminlyönti, ei vahinko tule korvattavaksi kunnan vastuuvakuutuksesta.

Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että A:n tilan edellyttämä valvonta olisi kyseisessä auttamistilanteessa hoitohenkilökunnan taholta laiminlyöty, yhtiö toteaa, että kysymyksessä olisi tällöin potilasvahinko, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Yhtiö viittaa tältä osin myös Potilasvahinkolautakunnan asiassa antamaan ratkaisusuositukseen.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kunnalle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottajan puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei vakuutuksenottajalla ole asiassa lisättävää.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat vahingon tapahtumisolosuhteita koskevat selvitykset:

- vakuutuksenottajan verkkopalvelussa tekemä vahinkoilmoitus sekä siihen liittyen tehty, 25.7.2013 päivätty osastonhoitajan selvitys

- A:n selvitys vakuutusyhtiölle 10.8.2013

- A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 26.3.2015

Vahinkoilmoituksen mukaan lähihoitaja oli vienyt A:n WC-tiloihin. WC-istuimelta nousun jälkeen A:n siirtyminen pyörätuoliin ei onnistunut, takapuoli jäi osittain käsinojalle ja hoitajan mukaan aiheutti pyörätuolin siirtymisen sillä seurauksella, että A oli valunut lattialle. Pyörätuolin lukitukset olivat kiinni. Pyörätuolin jalkatuki tai muu uloke viilsi haavan A:n oikeaan pohkeeseen.

Osastonhoitajan selvityksen 25.7.2013 mukaan A:n oikean puolen raajoissa ei ole aktiivista liikettä, mutta kun oikea jalka asetetaan hyvin ja A ottaa tuesta kiinni vasemmalla kädellään, A seisoo kahdella jalalla. A tarvitsee apua ja tukemista esimerkiksi WC:ssä housujen nostamiseen ja siirtymiseen pyörätuolista WC-istuimelle ja takaisin. A on mukana siirroissa, mutta tarvitsee tuekseen toisen henkilön. Puolisonsa kanssa A pärjää kotona kahdestaan. A:ta avustanut hoitaja oli käyttänyt A:n vain kerran aikaisemmin WC:ssä ja osastonhoitajan arvion mukaan hoitaja ei ehkä tuntenut kyseistä potilasta vielä hyvin. Olisi ehkä ollut turvallisempaa ottaa toinen hoitaja mukaan auttamaan. Hoitaja on pyrkinyt toimimaan huolellisesti ja esimerkiksi sekä A että hoitaja vakuuttivat jarrujen olleen lukittuina. A:n puoliso on kertonut huoltaneensa jarrut kotona säännöllisesti. Siirtymisessä WC-istuimelta takaisin pyörätuoliin on jokin mennyt vikaan. Mahdollisina syinä osastonhoitaja on pitänyt A:n oikean jalan notkahtamista, sitä, että pyörätuoli on ollut kaukana tai vaikeassa kulmassa sekä sitä, että A ei ole istuutunut tuoliin oikein vaan osittain käsinojalle, jolloin A on huonosta asennosta johtuen valunut lattialle.

Selvityksessään vakuutusyhtiölle 10.8.2013 A on kertonut menneensä lähihoitajan avustamana WC-tiloihin. Kun A nousi pois WC-istuimelta, A:n oikea jalka lipesi ja hän kaatui. Hoitaja ei saanut estettyä tapaturmaa. A ei ole osannut sanoa syytä tapahtuneeseen. Vahingon olisi ehkä voinut estää, jos WC:ssä olisi ollut kaksi hoitajaa. Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A on katsonut, että vahingon syy oli se, etteivät pyörätuolin jarrut olleet päällä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottajana oleva kunta vastuussa A:n 10.7.2013 sattuneesta henkilövahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen,

jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Saman lain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. (1 mom.) Mitä 1 momentissa on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. (2 mom.)

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 203.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön

- toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon

(…)

joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Ehtojen kohdan 203.2 (Rajoitukset) mukaan (…) vakuutusturva ei korvaa seuraavia vahinkoja:

(…)

Potilas- tai lääkevahinko

Vahinko

- aiheutuu hoitovirheestä Suomen ulkopuolella,

- aiheutuu lääkkeestä

- on potilasvahinkolain tarkoittama potilasvahinko, tai

- kuuluu lääkevahinkovakuutuksen piiriin.

(…)

Asian arviointi

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta ei siihen sisältyvän rajoitusehdon vuoksi korvata potilasvahinkolain tarkoittamaa potilasvahinkoa. Potilasvahinkolain tarkoittamana ns. hoitovahinkona voidaan korvata muitakin kuin tutkimus- tai hoitotoimenpiteeseen kiinteästi liittyviä tapahtumia. Nyt käsiteltävänä olevan kaltainen vahinkotapahtuma voi tulla korvattavaksi potilasvahinkona, mikäli katsotaan, että potilaan terveydentilan edellyttämä riittävä avustaminen ja valvonta on laiminlyöty. Vakuutuslautakunta ei arvioi sitä, onko valvonta ollut A:n tapauksessa riittävää (yksi hoitaja avustamassa WC:ssä), koska jos valvonta katsottaisiin riittämättömäksi, kyseessä olisi lautakunnan käsityksen mukaan potilasvahinko, joka ei kuulu vastuuvakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta arvioi siten ainoastaan A:ta WC:ssä avustaneen hoitajan toimintaa avustustilanteessa.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta ja laiminlyöntiä, sekä syy-yhteyttä moitittavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Puhtaasti tapaturmaiset vahingot jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin selvityksiin vahingon sattumistavasta. A on muutoksenhakuvaiheessa esittänyt, että vahinko on johtunut siitä, että pyörätuolin jarrut eivät olleet päällä. Terveyskeskuksen osastonhoitajan selvityksen mukaan sekä A että häntä avustanut hoitaja ovat kuitenkin vahingon tapahduttua kertoneet, että pyörätuolin jarrut ovat olleet lukittuina. Vakuutusyhtiölle antamassaan selvityksessä A ei ole osannut kertoa syytä tapahtuneelle. Hänen jalkansa on selvityksen mukaan livennyt WC-istuimelta pois noustessa ja johtanut kaatumiseen. Lautakunta pitää selvityksiä osin ristiriitaisina ja katsoo asiassa jäävän epäselväksi, mikä on ollut A:n henkilövahingon syynä. Koska on jäänyt selvittämättä, että vahinko olisi johtunut kunnan palveluksessa olevan hoitajan virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kunta ole korvausvastuussa vahingosta.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Eskuri

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia