Tapahtumatiedot
Asiakirjojen mukaan vakuutettua (s. 1947) oli tutkittu keskussairaalassa 24.12.2009 alkaen diagnosoidun aivojen oikeanpuoleisen kovakalvonalaisen kroonisen verenvuodon vuoksi. Hän oli kaatunut joulukuussa 2009 ja potilaskertomuksen mukaan kaatumisia oli ollut syksyn aikana useita. Verenvuoto oli hoidettu leikkauksella 25.12.2009. Kontrollitutkimuksessa kesäkuussa 2010 oli todettu edelleen pientä verenpurkaumaa, mutta uusintaleikkaukseen ei ryhdytty.
Keskussairaalan potilaskertomuksen merkinnän 14.8.2010 mukaan vakuutettu oli jälleen 9.8.2010 kaatunut, mihin oli liittynyt viiden minuutin tajuttomuus. Pään haava oli ommeltu terveyskeskuksessa. Keskussairaalan päivystyksessä 12.8.2010 oli tietokonetomografiassa todettu ohimon alueella noin kuuden senttimetrin läpimittainen aivojen sisäinen verenpurkauma, joka painoi aivoja vasemmalle. Verta oli myös lukinkalvon alaisessa tilassa. Tämänkin verenvuodon hoidossa oli päädytty leikkaukseen 16.8.2010.
Vakuutetulle jäi aivoverenvuodoista vasemmanpuoleisia halvausoireita. Hän liikkui 30.1.2012 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan sisätiloissa muutaman metrin matkoja huonekaluihin tukeutuen tai saattajan avustamana ja tarvitsi pitemmille matkoille pyörätuolin ja avustajan. Puoliso avusti vakuutettua pukeutumisissa ja peseytymisissä. Vakuutetun kävely oli horjuvaa ja tutkittaessa vasemmassa yläraajassa todettiin laskeutumistaipumus, selkeä hienomotorinen kömpelyys ja osoituskokeessa haparointia. Vakuutettu on vasenkätinen. Lääkärinlausunnon 7.2.2013 mukaan liikkumisessa oli huomattavia vaikeuksia ja sisätiloissa oli käytössä rollaattori. Neuropsykologisessa oirekuvassa oli hätäisyyttä, muistamattomuutta ja vasemman puolen huomioimisongelmaa sekä muistivaikeuksia. Kokonaishaitta-asteeksi arvioitiin lausunnossa 13-14 liikkumisen haitan, yläraajojen toimintakyvyn ja neuropsykologisen oirekuvan osalta.
Vakuutettu on hakenut korvausta kaatumistapaturmista yksityistapaturmavakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on maksanut tapaturmien perusteella korvausta pysyvästä haitasta ensin päätöksellään 16.1.2012 haittaluokan kolme mukaan. Yhtiö on päätöksellä 11.6.2012 korottanut tapaturmien aiheuttamaksi yhteiseksi haittaluokaksi haittaluokan yhdeksän. Väliaikaisen haitan korvausta vakuutusyhtiö on maksanut ajalta 24.12.2010 - 15.1.2012 niin ikään haittaluokan yhdeksän mukaisena. Vakuutetun hakemista lääkekustannuksista vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta lääkkeitä: Resilar, Multivita, Burana, Karpalact, Amoxin, Amorion, Audispray, Piroxin, Canesten, Spiresis, Levolac, Hipeksal, Laxoberon, Imovane, Vagifem, Nexium ja Cipralex.
Asiakkaan valitus
Vakuutetun mielestä haittaluokkaan yhdeksän perustuva korvaus on liian alhainen. Vakuutettu perustaa käsityksensä 7.2.2013 päivättyyn lääkärinlausuntoon, jonka mukaan haittaluokka on 13-14. Vakuutettu on vedonnut liikkumisvaikeuksiinsa, muun muassa pyörätuolin tarpeeseen, sekä vasemman käden halvausoireisiin, joiden vuoksi hän ei tunne, mitä kädessä on eikä myöskään pysty heti irrottamaan otettaan. Puhe ”harhautuu välillä todellisuudesta”. Vakuutettu on myös tyytymätön vakuutusyhtiön päätöksessä ilmoitettujen lääkkeiden korvaamatta jättämiseen. Niiden tarve johtuu tapaturmista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo päätöksensä pysyvän haitan korvauksen suuruuden ja lääkkeiden korvattavuuden osalta olevan oikea ja vakuutusehtojen mukainen.
Vakuutetulle on sattunut kaksi eri tapaturmaa, joissa vamma on kohdistunut pään alueelle. Ensimmäinen tapaturma sattui joulukuussa 2009, kun vakuutettu oli kaatunut sepelimurskeella päällystetyllä tiellä ja iskenyt päänsä murskeeseen. Todettu krooninen verenpurkauma oli poistettu seuraavana päivänä. Toinen tapaturma on sattunut 9.8.2010, kun vakuutettu on kaatunut veneessä ja lyönyt päänsä kuljettajan puoleisen penkin reunaan. Kaatumista on seurannut viiden minuutin tajuttomuus. Vakuutettu joutui sairaalaan 12.8.2010, jolloin hänellä todettiin aivoverenvuoto ja verta myös lukinkalvon alapuolisessa tilassa. Tämän johdosta tehtiin leikkaus 16.8.2010.
Vakuutusyhtiö on vedonnut lääkärinlausunnosta 15.9.2011 ilmenevään tilankuvaukseen ja katsoo molempien tapaturmien yhteenlasketun haitan vastaavan enintään haittaluokkaa yhdeksän. Tätä vastaava pysyvän haitan korvaus on maksettu 11.6.2012. Vakuutusehtojen kohdan 6.3.2 mukainen väliaikaisen haitan korvaus on maksettu haittaluokan yhdeksän mukaisena poikkeuksellisesti jo ensimmäisen tapaturman vuosipäivästä alkaen. Haittakorvausta on maksettu olosuhteet huomioiden riittävästi eikä lisäkorvauksen maksamiselle ole perustetta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että molempien aivovammojen osalta vakuutetulle on jäänyt neuropsykologinen oirekuva, jota voidaan pitää enintään keskivaikeana. Keskivaikean aivovamman jälkitilalle on ominaista sosiaalisen toimintakyvyn lievä heikentyminen ja erilaiset halvausoireet, jotka eivät rajoita sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista merkittävästi. Keskivaikean aivovamman jälkitila aiheuttaa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksesta antaman päätöksen mukaan välillä haittaluokka 6 - 10 vaihtelevan haitan. Lääketieteellisten selvitysten perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä ei ole laajuudeltaan huomattava aivovaurio eikä vakuutetun neurologisia oireita ole selvityksissä kuvattu erityisen vaikeiksi. Päinvastoin 15.9.2011 päivätyssä lausunnossa neurologiset oireet on kuvattu suhteellisen lieviksi.
Haitan arvioinnissa otetaan huomioon se, että vakuutetun sosiaalinen toimintakyky on olosuhteisiin nähden kohtuullinen ja sen alenemiseen ovat olennaisesti myötävaikuttaneet myös perussairaudet. Aivovaurion seurauksena syntyneet vasemmanpuoleiset halvausoireet eivät ole raajan toimintakykyä rajoittavia eivätkä tilakuvausten mukaan vaadi ulkoisia apuvälineitä liikkumisen tukemiseksi. Kokonaisuutena tapaturmista johtuva neurologinen oireisto on lieväasteinen ja sopii enintään keskivaikean aivovamman jälkitilaan.
Lääkkeiden korvattavuuden osalta vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutetulle on virheellisesti korvattu kahdella eri päätöksellä lääkekuluja valmisteista: Diapam, Nexium, Burana, Trimopar, Spiresis, Cipralex, Imovane, Trimetin ja Cirolofacin. Näitä lääkkeitä ei olisi pitänyt korvata, koska niiden ei voida katsoa liittyvän tapaturmavammojen hoitoon, vaan kyseessä on muiden sairauksien hoito. Virheellisesti maksettuja korvauksia ei kuitenkaan peritä takaisin, mutta lääkkeitä ei myöskään jatkossa korvata. Viimeksi haetut lääkkeet ovat: Resilar, Multivita, Burana, Karpalact, Amoxin, Amorion, Audispray, Piroxin, Canesten, Spiresis, Levolac, Hipeksal, Laxoberon, Imovane, Vagifem, Nexium ja Cipralex. Nämä eivät liity tapaturmavammojen hoitoon, vaan kyseessä on tapaturmista riippumattomien perussairauksien hoito.
Lääketieteellinen selvitys
Lautakunnalle on toimitettu jäljennökset vakuutettua koskevista
- keskussairaalan potilaskertomuksesta ajalta 24.12.2009 - 20.8.2010,
- terveyskeskuslääkärin lausunnot 6.4.2011 ja 15.9.2011
- B-lausunnot 30.1.2012 ja 7.2.2013,
- hoivakodin hoitoyhteenveto (epikriisi) ajalta 19.2. - 6.3.2014 ja
- laboratoriolehti ajalta 19.3. - 9.4.2014.
Asiantuntijalausunto
Lautakunnan pyynnöstä asiakirjojen perusteella antamassaan lausunnossa neurologian professori Aarne Ylinen on todennut muun muassa, että vakuutettu on joutunut tapaturmiin joulukuussa 2009 ja 9.8.2010. Joulukuussa 2009 vakuutettu oli kaatunut ja jatkossa oli todettu oikeanpuoleinen krooninen kovankalvon alainen verenvuoto, jonka johdosta oli tehty leikkaus 25.12.2009. Vakuutetun on todettu 28.12.2009 olleen liikkeellä osastolla jo omatoimisesti. Vakuutetulla oli aikaisemmin todettu alkoholinkäyttöön liittyen mm. maksakirroosi.
9.8.2010 vakuutettu oli jälleen kaatunut, jonka jälkeen aivoissa oli todettu aivojen sisäinen verenvuoto, jonka johdosta oli tehty leikkaus. Jatkokuntoutukseen hän oli siirtynyt yliopistollisesta sairaalasta keskussairaalaan. Helmi-maaliskuulta 2014 annetussa lausunnossa todetaan, että vakuutettu kykenee rollaattorin avulla kävelemään noin sadan metrin matkan kerrallaan.
Vastauksena lautakunnan esittämiin kysymyksiin Ylinen on todennut, että vammojen aiheuttama haittaluokka on keskivaikea, määritelmän mukaan ”Lieviä, mutta selvästi haittaavia pysyviä oireita esiintyy, kuten toistuvat päänsäryt, muistin heikkeneminen, väsyvyys ja aloitekyvyn aleneminen. Sosiaalinen toimintakyky on hieman heikentynyt. Tutkimuksissa todetaan haittaavia vaikeuksia muun muassa toiminnan ohjauksessa ja muistissa. Myös kognitiivisia erityishäiriöitä, epilepsiaa tai lieviä halvauksia voi esiintyä”.
Liikuntakyvyn alenemiseen on todennäköisesti ollut altistamassa myös alkoholinkäytön aiheuttama keskus- ja/tai ääreishermoston rappeuma, mikä on todennäköisesti altistanut myös kaatumisille. Ylinen pitää haittaluokkaa 9 perusteltuna. Ajalla 24.12.2010 - 15.1.2012 haittaluokka vastaa myös haittaluokkaa 9. Kokonaishaittaan ovat Ylisen mukaan vaikuttamassa alkoholinkäytön aiheuttamat todennäköiset hermostomuutokset. Mainituista lääkkeistä Cipralex saattaa auttaa aivovamman jälkeiseen masennukseen, muut lääkkeet ovat käytössä vammasta riippumattomista syistä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, kuinka suuren ohimenevän ja pysyvän haitan vakuutetun tapaturmissa joulukuussa 2009 ja 9.8.2010 saamat vammat ovat hänelle aiheuttaneet ja miltä osin vakuutetun lääkityksen tarve aiheutuu hänen mainituissa tapaturmissa saamistaan vammoista.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan yksityistapaturmavakuutukseen sovellettavien 1.1.2002 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan, jos vammaan tai sen paranemisen viivästymiseen on olennaisesti myötävaikuttanut vakuutustapahtumasta riippumaton sairaus tai vika, suoritetaan sairaanhoitokulujen, työkyvyttömyyden ja haitan korvausta vain siltä osin, kuin näiden on katsottava aiheutuneen tästä tapaturmasta.
Vakuutusehtojen kohdan 6.1.2 mukaan hoitokuluihin sisältyvät tapaturman aiheuttaman vamman hoitoon lääkärin määräämät, viranomaisen antaman luvan perusteella apteekissa myytävät lääkevalmisteet.
Vakuutusehtojen kohdan 6.3.1 mukaan haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan suuruus määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaan. Haitan suuruus määrätään vahinkohetkellä voimassa olleen haittaluokituksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 0-20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa.
Vakuutusehtojen kohdan 6.3.2 mukaan, jos tapaturmasta on kulunut yksi vuosi eikä haitta ole muodostunut pysyväksi, maksetaan jatkuvana korvauksena 10 % vuodessa vahinkohetkellä voimassa olleen vakuutusmäärän siitä osasta, joka vastaa vamman haittaluokkaa kunakin ajankohtana.
Vakuutusehtojen kohdan 6.3.3 mukaan haitasta maksetaan kertakorvaus sen jälkeen, kun haitta on muodostunut pysyväksi. Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan vahinkohetkellä voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Asian arviointi
Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan vakuutetulla oli diagnosoitu joulukuussa 2009 sattuneen kaatumistapaturman jälkeen leikkaushoitoa vaatinut oikeanpuoleinen aivojen kovakalvonalainen krooninen verenvuoto. Vakuutettu oli sittemmin kärsinyt lieväasteisista halvausoireista eli vasemmanpuoleisesta heikkoudesta ja liikevajauksesta, mutta tuolloisten oireiden tarkempi vakavuusaste ei ilmene lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä. Vakuutettu on kaatunut uudelleen ja lyönyt päänsä veneen penkin reunaan 9.8.2010. Tämänkin tapaturman jälkeen on päädytty leikkaushoitoon vakuutetulla diagnosoidun aivojen sisäisen verenpurkauman takia.
Vakuutetulle on jäänyt aivoverenvuodoista vasemmanpuoleisia halvausoireita. 7.2.2013 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan vakuutetulla oli liikkumisessa huomattavia vaikeuksia ja sisätiloissa käytössä rollaattori. Kaatumisriskin vuoksi vakuutettu tarvitsi saattajaa ja pitemmille matkoille pyörätuolin ja avustajan. Puoliso joutuu avustamaan vakuutettua pukeutumisissa ja peseytymisissä. Vakuutetun kävely on lääkärinlausunnoissa kuvattu horjuvaksi, vasenkätisen vakuutetun vasemmassa yläraajassa on heikkoutta ja selkeää hienomotorista kömpelyyttä sekä osoituskokeessa haparointia. Neuropsykologisessa oirekuvassa on todettu hätäisyyttä, muistamattomuutta ja vasemman puolen huomioimisongelmaa sekä muistivaikeuksia.
Lautakunta katsoo, että koska vakuutetun molemmat päähän kohdistuneet tapaturmat ovat sattuneet vakuutuksen voimassaoloaikana ja niiden aikaväli on tässä tapauksessa ollut pysyvän haitan asteen määrittämisen kannalta lyhyt, voidaan vakuutetulle määrittää yksityistapaturmavakuutuksesta maksettavaa haittakorvausta varten molemmista tapaturmavammoista yhteinen haitta. Vakuutusehtojen mukaan haitan suuruus on arvioitava sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaan.
Jälkimmäisen tapaturman sattumisaikaan on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009 tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta. Asetuksella säädetyssä haittaluokituksessa on aivovammojen aiheuttaman haitan arvioinnin osalta todettu muun muassa, että vamman alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen. Jälkitilan aiheuttaman haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen. Aivovamman aiheuttamassa kokonaishaitassa ovat tärkeimpiä kyky- ja persoonallisuusmuutokset ja joissain tapauksissa psyykkiset jälkihaitat, kuten kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Näiden lisäksi esiintyy osalla aivovamman saaneista erityishäiriöinä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö, dysfasia tai epilepsiaa. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivovammojen jälkitilan vaikeuden arvioinnille.
Haittaluokituksen mukaan lievä aivovamman jälkitila aiheuttaa haittaluokkien 0 - 5 välillä olevan haitan. Tällöin alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan. Tilaan kuuluu lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumus, muistin lievä epävarmuus kuormituksessa ja vähän alentunut rasituksensieto. Sosiaalinen toimintakyky on ennallaan.
Keskivaikea aivovamman jälkitila aiheuttaa haittaluokkien 6 - 10 välillä olevan haitan. Tällöin alkuvaiheen tiedot viittaavat vähintään keskivaikeaan aivovammaan. Tilaan kuuluu lieviä, mutta selvästi haittaavia pysyviä oireita, kuten toistuvat päänsäryt, muistin heikkeneminen, väsyvyys ja aloitekyvyn aleneminen. Sosiaalinen toimintakyky on hieman heikentynyt. Tutkimuksissa todetaan haittaavia vaikeuksia muun muassa toiminnan ohjauksessa ja muistissa. Myös kognitiivisia erityishäiriöitä, epilepsiaa tai lieviä halvauksia voi esiintyä.
Vaikea aivovamman jälkitila aiheuttaa haittaluokkien 11 - 15 välillä olevan haitan. Tällöin alkuvaiheen tiedot viittaavat vaikeaan aivovammaan. Tilassa esiintyy kohtalaisia tai vaikeita oireita, kuten merkittävä päänsärkyoireisto tai selkeä kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, jotka ovat tuntuvia ja haittaavat merkittävästi jokapäiväistä toimintaa. Sosiaalinen toimintakyky on selvästi heikentynyt. Myös eriasteisia neurologisia puutosoireita, kuten pareeseja ja kielellisiä häiriöitä tai epilepsiakohtauksia voi esiintyä. Saattaa tarvita ajoittain toisen henkilön ohjausta tai valvontaa.
Lautakunnan käsityksen mukaan käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella vakuutetun tapaturmiin liittyvät alkuvaiheen oireet ovat viitanneet enintään keskivaikeaan aivovammaan ottaen huomioon, että vakuutetun ei ollut arvioitu olleen välittömän sairaalahoidon tarpeessa heti tapaturmien jälkeen. Lääkärinlausunnoissa kuvatun vakuutetun kokonaisoireiston pohjalta yksinään arvioituna vammojen jälkitila sijoittuisi kuitenkin edellä kuvatun haittaluokituksen kohdan vaikea aivovamman jälkitila alueelle.
Lautakunta katsoo, että vakuutetulle tapaturmista aiheutunut kokonaishaitta jää kuitenkin vaikeaa aivovamman jälkitilaa vastaavaa haittaa alhaisemmaksi, sillä potilasasiakirjojen mukaan vakuutettu oli jo ennen nyt kysymyksessä olevia tapaturmia kärsinyt tapaturmista riippumattomiin perussairauksiinsa liittyneistä tasapaino- ja liikkumisvaikeuksista, joiden vuoksi hänellä oli kuvattu olleen jo aikaisemminkin useita kaatumisia. Lisäksi vakuutetun nykytilaan on erityisesti neuropsykologisen oirekuvan osalta ollut todennäköisimmin myötävaikuttamassa myös asiakirjoissa mainittu vakuutetun alkoholin liikakäyttö, joka lääkärinlausuntojen mukaan oli johtanut maksakirroosiin jo vuonna 2004. Myös lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan liikuntakyvyn alenemiseen on todennäköisesti ollut altistamassa alkoholinkäytön aiheuttama keskus- ja/tai ääreishermoston rappeuma.
Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan, mikäli vammaan tai sen paranemisen viivästymiseen on olennaisesti myötävaikuttanut vakuutustapahtumasta riippumaton sairaus tai vika, vakuutuksesta maksetaan korvausta vain siltä osin kuin haitta on aiheutunut tapaturmasta. Tämän vuoksi ja edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutetulle on jäänyt joulukuussa 2009 ja 9.8.2010 sattuneista tapaturmista vakuutuskorvaukseen oikeuttavana haittaluokkaa 9 vastaava keskivaikea aivovamman jälkitila. Näin ollen ja vakuutetun lääkärinlausunnoista ilmenevän tilan perusteella lautakunta pitää asianmukaisena vakuutusyhtiö päätöksiä maksaa vakuutetulle pysyvän haitan korvaus ja hänelle sitä ennen ajalla 24.12.2010 - 15.1.2012 aiheutuneen vakuutusehtojen kohdan 6.3.2 mukaisen väliaikaisen haitan korvausta haittaluokan yhdeksän (9) perusteella.
Vakuutetun hakemien lääkekorvausten osalta lautakunta toteaa, että sovellettavien vakuutusehtojen mukaan yksityistapaturmavakuutuksesta korvataan vain tapaturman aiheuttaman vamman hoitoon määrätyistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset. Lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ei ilmene selvitystä siitä, että ne lääkevalmisteet, joita vakuutusyhtiö on tässä asiassa kieltäytynyt korvaamasta, olisi määrätty vakuutetulle nimenomaan puheena olevien tapaturmavammojen hoitamiseksi. Lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan vakuutetulle määrätty Cipralex -lääkevalmiste saattaa kuitenkin auttaa aivovamman jälkeisen masennuksen hoidossa. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata vakuutetulle viimeksi mainitun lääkevalmisteen hankkimiskustannukset. Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön lääkkeiden korvattavuudesta antamaa kielteistä päätöstä asianmukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää asianmukaisena vakuutusyhtiön päätöksiä maksaa vakuutetulle suoritetut haittakorvaukset haittaluokan yhdeksän mukaisina. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan lääkärin vakuutetulle määräämästä Cipralex -lääkevalmisteesta aiheutuneet kustannukset sanotuista kustannuksista esitettävää asianmukaista selvitystä vastaan.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Rissanen
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Ahlroth
Kummoinen
Lehti
Niklander