Haku

VKL 168/15

Tulosta

Asianumero: VKL 168/15 (2015)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 21.10.2015

Lakipykälät: 9

Vuotovahingon korvaaminen. Kokonaan maksettu vakuutusmäärä. Oliko vakuutetulla oikeus korvaukseen vuotovahingon korjauskustannuksista vakuutusmäärän ylittävältä osalta?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajalle oli suoritettu 30.10.2013 10 000 euron enimmäiskorvaus kattoikkunan vuodon hänen myymälleen omakotitalolle aiheuttamasta kosteusvahingosta. Korjauksen suorittanut urakoitsija oli laskuttanut vahingosta yhteensä 21 254,83 euroa. Vakuutuksenottaja epäilee laskutuksen sisältävän myös uuden omistajan tilaamia eriä ja vaatii vakuutusyhtiöltä selvitystä siitä, kuka oli antanut urakoitsijalle luvan aloittaa korjaustyöt, joista syntyi vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävät 11 254,83 euron kustannukset.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 1.4.2014 päivätyssä vastauksessaan, ettei se ole ollut osapuolena korjausta koskevassa sopimuksessa, eikä sillä ole korvausvastuuta 10 000 euron ylittävältä osalta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiö toiminut korjausurakan tilaajana ja onko se näin ollen vastuussa kustannuksista enimmäiskorvausmäärän ylittävältä osin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 13.5.2015 päivätyssä vastineessaan, ettei se ole valinnut käytettyä korjausurakoitsijaa. Vakuutusyhtiö ei ollut tehnyt urakoitsijan kanssa mitään sopimusta eikä valvonut urakan suorittamista. Vakuutusyhtiö ei ole näin ollen voinut valtuuttaa urakoitsijaa tekemään korjaustöitä, vaan ainoastaan kertoa, ettei vakuutuksen puolesta töiden jatkamiselle ollut estettä. Urakoitsijan olisi tullut neuvotella töiden jatkamisesta työn tilaajan kanssa.

Jos lautakunta vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsoisi, että vakuutuksenottajalle oli annettu puutteellisia tietoja korvattavuudesta, ei tiedosta kuitenkaan ollut aiheutunut vakuutuksenottajalle vahinkoa. Katon korjaustyöt olivat luonteeltaan sellaisia, että ne olisi joka tapauksessa tullut tehdä.

Vakuutuksenottaja oli tietoinen korvauskatosta, eikä vakuutusyhtiö olisi voinut kertoa enimmäiskorvausmäärästä urakoitsijalle tietosuojasäännösten takia.

Ostajille 26.4.2013 lähetetyssä sähköpostiviestissä vakuutuksenottaja oli ilmoittanut olevansa työn tilaaja. Urakoitsijan lasku oli myös osoitettu vakuutuksenottajalle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottajalla oikeus lisäkorvaukseen omakotitalon vesivahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan omaisuuden hinnan arvioimisessa ja vahingon määrän laskemisessa noudatetaan omaisuusvakuutusehtojen määräyksiä. Enimmäiskorvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti on 10 000 euroa.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan valituksen mukaan hänen myymänsä omakotitalon vesivahingon korjaustöiden yhteydessä oli tehty töitä, joista ei ollut sovittu, minkä vuoksi vakuutusmäärä oli ylittynyt.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauskäytännössä on vakiintuneena lähtökohtana se, että vakuutusyhtiö ei toimi korjaustyön tilaajana mutta korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Korvausta vaativan tulee riitatilanteessa näyttää, että vakuutusyhtiön rooli on poikennut tavanomaisesta maksajan roolista.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmene, että vakuutusyhtiö olisi toiminut omakotitalon vesivahingon korjaustöiden tilaajana. Vakuutusyhtiö ei siten ole vastuussa vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävästä korjaustyöstä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on täyttänyt korvausvelvollisuutensa rakennusvahingon osalta maksettuaan korvauksia vakuutusmäärän täyttymiseen saakka.

Vakuutuslautakunta ei toimivaltansa perusteella voi ottaa kantaa siihen, onko kiinteistön ostaja tai urakan suorittanut yritys vastuussa vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäneistä korjauskuluista.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

 

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Rantala

Tulosta