Tapahtumatiedot

A havaitsi omakotitalossaan (rakennusvuosi 1950, lisäosa rakennettu 1990-luvun alussa) hajua loppuvuodesta 2011. V Oy teki talossa kartoituksen 16.4.2012 ennen purkutöitä. Kartoitusta koskevan raportin perusteella pesuhuoneen viemärilinjan epäiltiin vuotavan. V Oy:n pintamittarilla tekemän mittauksen mukaan pesuhuoneen lattialaatassa ja seinissä ei havaittu poikkeavaa kosteutta. Raportin mukaan viemäristössä ei ollut korvausilmaputkea tai -venttiiliä. Pesuhuoneesta viemäri laski suoraan pihan likavesikaivoon eikä putkessa havaittu reikää tai avointa liitosta. V Oy:n raportin mukaan kohteessa ei havaittu putkivuotoa.

M kuvasi pesuhuoneen viemärilinjan 19.4.2012. Hänen lausuntonsa mukaan muoviputkella toteutetussa viemärilinjassa ei ollut selkeitä halkeamia, reikiä tai auenneita liitoksia. WC-istuimen viemärilinjaa ei voitu tarkastaa. Sakokaivojen kansien havaittiin rikkoutuneen, mikä M:n mukaan mahdollisti hulevesien pääsyn sakokaivoihin. Sakokaivon ja kiinteistöviemärin liitoskohdan mahdollinen epätiiviys mahdollistaisi jäteveden imeytymisen rakennuksen alapuoliseen soratäyttöön. Sakokaivon jäteveden pinta oli ollut tuloputkea ylempänä. Tämä viittasi M:n mukaan imeytyskentän puutteelliseen tehoon tai sakokaivojen liian pitkään tyhjennysväliin.

A purki talon lisäosan. Hirsirakenteisen alkuperäisen osan eteistilan oviaukon alin hirsi oli lahonnut. M kävi kohteessa 9.7.2012. Tarkastusmuistion mukaan tarkastushetkellä sakokaivot oli poistettu. Muistion merkinnän mukaan purkutyön yhteydessä ei ollut havaittu viemäriputkistossa vuotaneita liitoksia tai rikkoutuneita osuuksia. Lahonneen hirren kohdalla rakennuksen alapuolinen täyttöhiekka ei ollut poikkeuksellisen kosteaa tai haissut poikkeavalle. M:n muis­tion mukaan laajennusosan lattiapinta oli hirsiseinän yläpuolella. Hirsiseinän ja maatäytön/alapohjaeristyksen /lattiavalun väliin oli asennettu huopakermi ilman tuuletusrakoa. Kellarissa ei ollut havaittavissa merkkejä poikkeuksellisesta tai paikallisesta kosteusrasituksesta. Muistion mukaan pintarakenteita purettaessa ei ollut havaittu merkkejä putkivuodoista. M:n mukaan kosteusvaurioitunutta hirrenosaa tarkasteltaessa voitiin päätellä, että kosteus oli noussut kapillaarisesti alhaalta päin. Pahemmin vaurioitunut pinta oli hirren ulkopinta. Kosteusrasituksen aiheuttaja ja kostumisen ajankohta jäivät M:n mukaan epäselväksi. Muistion mukaan A kertoi hirsiseinän olleen ehjä laajennusta tehtäessä. M piti seinäosaa riskirakenteena, jonka vaurioituminen on mahdollista normaaleissa olosuhteissa, mutta vaurion paikallisuus ei sulje pois jotain yksittäistä kosteusrasitusta.

LVI-liikkeen edustajan T:n lausunnon 27.7.2012 mukaan A:ta haastateltaessa on käynyt ilmi, että lämmitysjärjestelmään on jouduttu lisäilemään vettä pidemmän aikaa. Tätä ei osattu yhdistää talon lämmitysjärjestelmän vuotoon, koska putkistot ovat pinnassa lattialämmitystä lukuun ottamatta eikä ulospäin näkyvää vuotoa ole ollut. T pitää erittäin todennäköisenä, että vesivahinko on johtunut pesuhuoneen vesikiertoisen lattialämmityksen putkirikon aiheuttamasta vesivuodosta.

M lausui asiassa V Oy:n kartoitusraportista ja T:n antamasta lausunnosta 15.8.2012. M:n mukaan hän pyysi V Oy:n edustajalta, miten tämä on päätynyt johtopäätökseen siitä, että kohteessa ei olisi ollut putkivuotoa. M:n mukaan V Oy:n edustaja kertoi puhelinkeskustelussa muistavansa, että kosteuskartoituksen yhteydessä A olisi kiistänyt tarpeen lisätä vettä lämmitysverkos­toon. Käyttövesiputkien pinta-asennuksen ja vesimittarin liikkumattomuuden jälkeen viemärilinjan kunto jäi päällimmäiseksi epäilyksi kohteessa. M:n mukaan huomioon ottaen, miten pitkälle edennyt lahovaurio alahirressä oli havaittavissa, olisi mahdollinen lämmitysverkoston lattialämmitysputken vuoto pesuhuoneessa ollut selkeästi havaittavissa jo 16.4.2012 suoritetussa kosteuskartoituksessa pintabetonilaatan kohonneina kosteusarvoina. Lisäksi on syytä olettaa, että kosteuskartoitusta tehdessään V Oy:n edustaja on selvittänyt haastattelemalla mahdollisen lämmitysverkoston vedenlisäystarpeen. Mikäli tietoon olisi tullut epäilys lämmitysverkoston vuodosta, olisi se kirjattu raporttiin ylös ja asiaa olisi tutkittu tarkemmin. Purkuajan keliolosuhteet huomioon ottaen voidaan tehdä huomio, että vaurioitunut hirsi ei ollut välittömästi purettaessa märkä tai kostea. Vaurio oli ennemminkin kuivalahoa. Se oli syntynyt kertaluonteisen kosteuskuormituksen vaikutuksesta aikaisemmin tai vaihtoehtoisesti jaksoittaisesta kosteuskuormituksesta kuitenkin siten, että kosteus purkutilanteesta ei ollut poikkeavasti kohollaan.

K:n 14.9.2012 antaman lausunnon mukaan purkutöiden yhteydessä on havaittu, että lattiarakenne ja vanhan seinän alaosa olivat vesimärkiä käytävän kohdalla. On epätodennäköistä, että kosteus voisi nousta kapillaarisesti edellä mainittuihin rakenteisiin siinä määrin, että rakenteet olisivat vesimärkiä. Lattialaatan alussora oli ollut kuitenkin kuivaa. K:n mukaan hirsiseinän ja perustuksen välissä oli bitumi, joka estää kapillaarisen kosteuden nousun alahirteen. Vanhan hirren alareunan kosteus oli 16 painoprosenttia käytävän puolelta mitattuna. Kyseisellä kohdalla laajennusosan puolella oli noin kaksi metriä korkea soratäyttö. Kellariin oli johdettu lämpökanaali perusmuurin läpi lattianrajasta. Läpiviennin juuresta valuu kuivaa hiekkaa kellarin puolelle. K:n mukaan lausumishetkellä lämmitysverkostossa pysyy paine.

A haki asiassa korvausta rakennukselle otetusta vuotovahinko-osan sisältävästä kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan V Oy:n ja M:n suorittamissa tarkastuksissa tai purkutöiden yhteydessä ei ole havaittu putkivuotoja. Hirren lahovauriot ovat kuivalahoa ja lahovaurio on edennyt pitkälle. Vakuutusyhtiön mukaan lahovauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet maaperästä kapillaarisesti nousseesta kosteudesta eikä yhtiö pidä T:n arvioita vaurioiden syystä mahdollisena. Päätöksen mukaan asiassa on jäänyt näyttämättä, että kysymyksessä olisi vakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Valitus

A:n valituksen mukaan purkutöiden yhteydessä selvisi, että haju tuli eteisen lattian alimmasta hirrestä. Pesuhuoneessa ei havaittu kosteusvaurioita. Hirren kosteus on johtunut lattialämmitysputkesta vuotaneesta vedestä. Vahinko ei voinut tulla ilmi 16.4.2012 tehdyssä kosteusmittauksessa, koska vuotokohta ei ollut pesuhuoneen puolella ja mittaus tehtiin pesuhuoneessa.

A:n mukaan V Oy:n edustaja ei ole kysynyt häneltä, onko lämmitysjärjestelmään lisätty vettä. Järjestelmään on jouduttu lisäämään vettä myös sen takia, että puulämmityksen johdosta vesi lämpenee joskus liian kuumaksi ja ylipaine­venttiilistä voi virrata vettä. Kun vesi taas jäähtyy normaaliksi, järjestelmään joutuu lisäämään vettä.

M:n tehdessä kartoituksen 9.7.2012 purkutöistä oli kulunut jo sen verran aikaa, että märkä hirsi oli ehtinyt kuivua auringossa. Hirsi oli märkä purkamishetkellä. Kosteus ei ole noussut alhaaltapäin, sillä hiekka seinän vieressä oli kuivaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan V Oy:n edustajan ja M:n antamat lausunnot ovat yhdenmukaiset sen osalta, ettei putkivuodosta ole näyttöä. Yhtiö viittaa M:n 9.7.2012 päivätyssä muistiossa esittämään. A:n esittämä näyttö putkivuo­dosta perustuu lausuntoihin, jotka on tehty pitkän ajan kuluttua korjaustöistä ja joiden pohjana ovat A:n kertomat seikat. T tai K eivät ole olleet paikalla purkutöiden yhteydessä. He eivät ole itse nähneet vaurion aiheuttajaa tai rakenteiden märkyyttä. Vakuutusyhtiön mukaan A:n myöhemmin esittämät selvitykset ovat ristiriidassa vahinkotarkastuksen yhteydessä hänelle esitettyjen kysymysten kanssa.

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehdoissa kuvatusta vuotovahingosta. Saadut tiedot ovat ristiriitaisia sen osalta, onko vaurioitunut hirsi ollut purkutöiden tapahtuessa märkä vai ei ja onko putkisto ollut vaurioitunut vai ei. Asiassa ei ole esitetty luotettavaa näyttöä siitä, että kyseessä olisi korvattava vuotovahinko.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

5.2.9 Vuoto

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana

• rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista
• hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta

ja aiheutunut vahinko todetaan vakuutuskauden aikana.

Vakuutuksesta korvataan lisäksi korvattavan vuotovahingon korjauksen yhteydessä tapahtuva vuotovahingon aiheuttaneen kiinteän putkiston vauriokohdan korjaus.

5.4.10 Vähitellen tapahtuva vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, maan liikkumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ratkaisu

Tapauksessa on riitaa siitä, onko rakennusta kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vuotovahinko. A:n mukaan pesuhuoneen vesikiertoiseen lattialämmitykseen liittyvästä putkesta on vuotanut vettä ja tämä on aiheuttanut hajuongelman ja hirsiseinän lahoamisen. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole näytetty, että taloa olisi kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva putkivuoto.

A:n vakuutuksen vuotovahinko-osasta voidaan korvata nesteestä aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana ehdoissa määritellystä lähteestä, kuten rakennukseen asennetusta kiinteästä putkistosta. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

A on tapauksessa päätynyt purkamaan rakennuksen lisäosan. Vanhan osan puolella ollut alushirsi on valokuvien perusteella joutunut alttiiksi pitkäaikaiselle kosteusrasitukselle. Hirren vaurio ei ulotu koko hirsirakenteisen sivun matkalle, vaan hirsi on vaurioitunut arviolta 1,5–2 metrin matkalla oviaukon kohdalla.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että lämmitysputkessa olisi havaittu vuotokohtaa. Näkemys putkivuodosta perustuu jälkikäteiseen päättelyyn, eikä vuotaneesta putkesta ole esitetty selvitystä. Vaikka lahovaurio on paikallinen, pitää Vakuutuslautakunta sille esitetyn selvityksen perusteella mahdollisena, että lahovaurio on voinut aiheutua pidemmän ajan kuluessa muusta syystä kuin vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta putkivuodosta. Asiassa jää osoittamatta, että rakennusta olisi kohdannut vakuutuksesta korvattava vuotovahinko. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA