Tapahtumatiedot

Puhelimitse 5.9.2013 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu A oli 2.9.2013 ajanut tietä normaalisti, kun auton pyörä yhtäkkiä irtosi kesken ajon. Tämän jälkeen auto raahautui vielä 20 metriä tietä pitkin. A ei tiennyt, miksi pyörä oli yhtäkkiä irronnut. Pyöriin ei ollut koskettu kesärenkaiden laittamisen jälkeen ja niitä oli vielä myöhemmin oikeaoppisesti kiristetty. Tiessä on paikoitellen töyssyjä, jotka ikään kuin nousevat tiestä. A oli yrittänyt varoa niitä, mutta ei ollut varma, olisiko jokin tien pinnasta kohoava kivi aiheuttanut pyörän irtoamisen.

A haki vahingosta korvausta autovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 19.9.2013. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan kolarointiturvasta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle tieltä suistumisesta tai kaatumisesta, tien sortumisesta, törmäyksestä tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä. Kolarointiturvasta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat ajoneuvon osalle tai laitteelle itselleen sen rakenne-, valmistus- tai aineviasta, kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä. Yhtiö ilmoitti korvaavansa ne vahingot, jotka aiheutuivat maahan törmäämisestä. Sen sijaan irronneen pyörän autolle aiheuttamia vaurioita ei korvattu, koska ne olivat auton oman osan aiheuttamia, eivätkä siis ulkoisesta syystä johtuvia. Yhtiö katsoi korvattavaksi osuudeksi vahingosta alatukivarren ja jarrulevyn vauriot sekä nelipyörämittauksen. Keskeytyskorvausta yhtiö ilmoitti maksavansa kolmelta päivältä, mitä yhtiö piti kohtuullisena törmäysvahingon korjausaikana.

Asia käsiteltiin A:n reklamaation perusteella vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä, joka antoi asiassa lausuntonsa 1.11.2013. Lausunnossa ei suositeltu yhtiön päätöksen muuttamista.

Valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja asian käsittelyyn yhtiössä. Pyörän irtoaminen autosta on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, joka tulee korvata vakuutuksesta. A on säännöllisesti huollattanut autoaan ja vaihdattanut kesärenkaat talven jälkeen rengasliikkeessä. Pultit on kiristetty, kun autolla on ajettu renkaiden vaihdon jälkeen 100 kilometriä. Pyörä on irronnut A:n ajaessa noin 60 kilometrin tuntinopeudella.

A vaatii lisäkorvausta myös seisontapäiviltä. Vahinko on sattunut 2.9.2013 ja auto on vahingon jälkeen kuljetettu korjaamoon. Seuraavana päivänä A on saanut korjaamosta tiedon, että korjaaja on tätä seuraavana päivänä paikalla ja vahinkokuvat lähetetään tällöin vakuutusyhtiöön. A on luullut tämän riittävän yhtiölle ja on tämän vuoksi tehnyt vahinkoilmoituksen vasta 5.9.2013 puhelimitse. Korvauspäätöksestä on ilmoitettu A:lle samoin puhelimitse 10.9.2013. Kirjallinen päätös on lähetetty vasta 19.9.2013, jona päivänä myös auton korjaus on valmistunut. Pitkä korjausaika on johtunut vakuutusyhtiön toiminnasta, mutta yhtiö on tästä huolimatta korvannut vain kolme seisontapäivää. Yhtiön käsittelyn viivästymisen johdosta on korvattava 8 seisontapäivää ajalta 3.−10.9.2013. Mikäli Vakuutuslautakunta yhtyy A:n näkemykseen, jonka mukaan koko vahinko tulee korvata autovakuutuksesta, tulee korvata seisonta-aika auton maalaukseen 19.9.2013 saakka (yhteensä 17 seisontapäivää).

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei vakuutuksesta rajoitusehtojen mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvon osalle tai laitteelle itselleen sen rakenne-, valmistus- tai aineviasta, kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä. Yhtiö katsoo, että auton pyörien tulee olla niin hyvin kiinnitettyinä, etteivät tien töyssyt niitä irrota. Jos pyörä irtoaa ajon aikana, kiinnitys ei ole ollut kunnossa. Yhtiö ei väitä, että A olisi syyllistynyt kunnossapidon laiminlyöntiin. Pyörän kiinnitys ei kuitenkaan ole ollut kunnossa, eikä ulkoista syytä sen irtoamiselle ole pystytty selvittämään. Sen sijaan pyörän irtoamisen jälkeen auton iskeytyessä tien pintaan aiheutunut vahinko on vakuutusehtojen tarkoittama korvattava törmäysvahinko, joka korvataan kolarointiturvan perusteella. Tältä osin korvattavia vahinkoja ovat jarrulevyn ja alatukivarren vauriot, minkä lisäksi korvataan nelipyörämittaus.

Keskeytyskorvauksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että korvaus maksetaan niiltä päiviltä joina ajoneuvo on ollut ajokelvoton tai korjaamolla korjattavana siihen saakka, jolloin ajoneuvo on korjaamolla valmis luovutettavaksi. Korjattavasta ajoneuvosta maksetaan korvaus enintään 30 päivältä. Ajokelvottomaksi vaurioituneen ajoneuvon korjaukseen pääsyn odotusajalta maksetaan korvaus enintään seitsemältä päivältä. Samoin varaosien odotusajalta maksetaan korvaus enintään seitsemältä päivältä. Jos korjauksen odotusaika ja varaosien odotusaika kohdistuvat samaan ajankohtaan, lasketaan menetetyiksi käyttöpäiviksi tältä osin yhteensä seitsemän päivää. Korjaamon viaksi luettavasta syystä johtuva seisonta-ajan pidentyminen ei oikeuta korvaukseen. Seisonta-ajan pituutta laskettaessa lähtökohtana on, että korvattavaa aikaa on vain se aika, jonka kuluessa vakuutetulla on mahdollisuus korjauttaa ajoneuvo riippumatta siitä, milloin vakuutusyhtiö voi ratkaista asian. Yhtiö katsoo, että korvatut korjaustyöt on voitu tehdä kolmessa päivässä ja on maksanut tämän mukaisen seisonta-ajan korvauksen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Autovakuutuksen ehtojen kohdan 4.4.1 (Kolarointiturva, korvattavat vahingot) mukaan kolarointiturvasta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle

- tieltä suistumisesta tai kaatumisesta

- tien sortumisesta

- törmäyksestä tai

- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.

Ehtojen kohdan 4.10 (Esinevakuutuksen yhteiset rajoitukset) mukaan hirvi-, ilkivalta-, kolarointi-, lasi- palo-, varkaus- ja keskeytysturvasta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat

1. ajoneuvon osalle tai laitteelle itselleen sen rakenne-, valmistus- tai aineviasta, kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä.

Ehtojen kohdan 6.1 (Keskeytysturva, korvattavat vahingot) mukaan keskeytysturvasta korvataan kolarointivahingon sekä hirvi-, ilkivalta-, palo-, lasi- tai varkausvahingon johdosta menetetyt ajoneuvon käyttöpäivät siltä osin, kuin vastaavaa päiväkorvausta ei suoriteta samalta ajalta liikenne- tai vastuuvakuutuksesta. Ehtojen kohdan 6.3 (Menetetyt käyttöpäivät) mukaan keskeytysturvasta suoritetaan korvaus niiltä päiviltä, joina ajoneuvo on ollut ajokelvoton tai korjaamolla korjattavana (…) siihen saakka, jolloin (…) ajoneuvo on korjaamolla valmiina luovutettavaksi.

Ehtojen kohdan 6.4 (Rajoitukset) mukaan menetetyiksi käyttöpäiviksi ei kuitenkaan katsota sitä lisäaikaa, joka aiheutuu

- vakuutetun tai korjaamon huolimattomuudesta tai muusta näiden menettelystä

- valtakunnallisesta työtaistelusta

- siitä, ettei ole tehty väliaikaiskorjausta, jolla ajoneuvo olisi ennen varsinaisen korjauksen aloittamista saatu liikennekelpoiseksi.

Ehtojen kohdan 6.5 (Korvausaika) mukaan korjattavasta ajoneuvosta maksetaan korvaus enintään 30 päivältä. (…) Ajokelvottomaksi vaurioituneen ajoneuvon korjaukseen pääsyn odotusajalta suoritetaan korvaus enintään seitsemältä päivältä. Varaosien odotusajalta korvausta suoritetaan vain siltä osin, kuin kyseessä on ajoneuvon liikennekelpoiseksi saattamiseen välttämättömien varaosien odotus, kuitenkin enintään seitsemältä päivältä. Jos ajokelvottomaksi vaurioituneen ajoneuvon korjaukseen pääsyn odotusaika ja varaosien odotusaika kohdistuvat samaan ajankohtaan, lasketaan menetetyiksi käyttöpäiviksi tältä osin yhteensä enintään seitsemän päivää.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse kolarointiturvasta korvattavan vahingon laajuudesta sekä korvattavien seisontapäivien määrästä.

1) Pyörän irtoamisen korvattavuus

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee yhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. A:n autovakuutuksen törmäysturvasta korvataan muun muassa vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, vakuutuskohdetta ulkoapäin vaikuttavasta syystä. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat ajoneuvon osalle tai laitteelle itselleen sen rakenne-, valmistus- tai aineviasta, kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä.

Lautakunnan käytössä olevan puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan A on ajanut tietä normaalisti, kun pyörä on yhtäkkiä kesken ajon lentänyt irti. Tämän jälkeen auto on raahautunut vielä 20 metriä tietä pitkin. A ei tiedä, miksi pyörä on yhtäkkiä irronnut; pyöriin ei ole koskettu kesärenkaiden laittamisen jälkeen ja niitä on vielä kiristetty oikeaoppisesti myöhemmin. Tiessä on paikoitellen ”töyssyjä”, jotka ikään kuin nousevat tiestä. A on yrittänytkin varoa näitä, mutta ei ole varma, olisiko joku tämmöinen ylös tien pinnasta kohoava kivi aiheuttanut pyörän irtoamisen. Vakuutuslautakunnalle toimitetun valituksen mukaan ajonopeus vahinkohetkellä on ollut noin 60 kilometriä tunnissa.

Jotta pyörän irtoamisesta autolle aiheutunut vahinko tulisi vakuutuksesta korvattavaksi, irtoamisen olisi täytynyt johtua jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, ajoneuvoa ulkoisesti vahingoittavasta syystä. Vahinkoilmoituksesta tai muista Vakuutuslautakunnan käytössä olevista selvityksistä ei ilmene mitään ulkoista syytä pyörän irtoamiselle. A on kertonut, että pyörä on yhtäkkiä normaalissa ajossa irronnut. A on kertonut, että tiessä on töyssyjä, joita A on ajaessaan pyrkinyt varomaan. A ei ole ollut varma, olisiko tällainen töyssy voinut aiheuttaa pyörän irtoamisen. Vakuutuslautakunta katsoo, että auton pyörien tulee olla kiinnitetty siten, että ne pysyvät kiinni ajon aikana ja kestävät myös normaalit tiellä olevat töyssyt. Lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että pyörän irtoaminen olisi johtunut vakuutusehdoissa tarkoitetusta äkillisestä, ennalta arvaamattomasta ja ulkoisesta syystä. Näin ollen pyörän irtoamisesta aiheutunut vahinko ei tule korvattavaksi.

2) Korvattavien seisontapäivien määrä

Vakuutusehtojen mukaan seisontapäiviä korvataan korjausajalta siltä osin, kuin itse korjaustyö on vakuutuksesta korvattavaa. Ajoneuvon ollessa liikennekelvoton maksetaan korjauksen odotusajalta korvausta enintään seitsemältä päivältä. Edellä kerrottuun viitaten vakuutuksesta korvattavia korjaustöitä ovat ne työt, jotka ovat olleet seurausta auton iskeytymisestä tien pintaan renkaan irtoamisen jälkeen. Lautakunnan käsityksen mukaan on osapuolten kesken riidatonta, että tämä osuus korjaustöistä käsittää jarrulevyn ja alatukivarren vaihdot sekä nelipyörämittauksen. Samoin on lautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että A:n auto on myös korvattavan vahingon osuuden vuoksi ollut liikennekelvoton.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan korjauslaskun mukaan A:n ajoneuvo on ollut korjaamolla 4.−20.9.2013. Lasku käsittää vakuutusyhtiön osuuden korjaustyöstä eikä siinä ole eritelty, kuinka pitkä aika on kulunut tien pintaan törmäämisestä aiheutuneiden vaurioiden korjaamiseen. Selvityksistä ei myöskään ilmene, koska korjaustyö on aloitettu. A:n valituksen mukaan auto on viety korjaamolle vahinkopäivänä 2.9.2013 ja korjaaja on ollut paikalla 4.9.2013. Työ on kuitenkin aloitettu ennen laskutusluvan antamista, koska auto on A:n ilmoituksen mukaan tullut valmiiksi samana päivänä, kun laskutuslupa on annettu korjaamolle.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n valituksessaan kertoman mukaan korjaustyön alkamista on odotettu ainakin 2.−3.9.2013, koska korjaaja ei tätä ennen ole ollut paikalla. Vakuutusehtojen mukaan seisonta-ajan korvausta maksetaan korjaustyön odotusajalta enintään seitsemältä päivältä. Lautakunta suosittaa, että yhtiö maksaa odotusajan korvausta edellä mainituilta päiviltä.

Siltä osin, kuin kyse on kolarointivakuutuksesta korvattavan vahingon osuuden korjausajasta, Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota sinänsä pienehkön korjaustyön tavanomaista pidempään korjausaikaan. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, että korjausajan piteneminen olisi johtunut vakuutetun tai korjaamon menettelystä. Asiassa on siten jäänyt selvittämättä vakuutetun tai korjaamon menettelyä koskevan rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Muun selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta arvioi vakuutuksesta korvattavan törmäysvahingon osuudeksi korjausajasta 6 päivää.

3) Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisää seisonta-ajan korvausta korjaustyön odotusajalta kahdelta päivältä ja korjausajalta kolmelta päivältä. Muilta osin lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA