Haku

VKL 164/13

Tulosta

Asianumero: VKL 164/13 (2013)

Vakuutuslaji: Keskeytysvakuutus

Ratkaisu annettu: 21.11.2013

Alivakuutus. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti. Yrityksen liikevaihto ja keskeytysvakuutuskate. Asiassa on kysymys siitä, mitä ravintolan liikevaihdosta ja keskeytysvakuutuskatteesta oli sovittu vakuutusta tehtäessä. Näyttö.

Tapahtumatiedot

Ravintolayhtiö A oli sopinut vakuutusyhtiön kanssa uusista yritysvakuutuksista marras-joulukuussa 2011. Ravintolatoimintaa varten oli otettu muun muassa keskeytysvakuutus. Uusi yritysvakuutus oli tullut voimaan 13.12.2011. Lokakuussa 2012 sattui viemärivahinko, jolloin ravintolan toiminta jouduttiin keskeyttämään. Vakuutuksenottaja haki keskeytysvakuutuskorvausta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksissään 6.11.2012 ja 15,11.2012 lausunut muun ohella, että kyseessä oli korvattava vahinkotapahtuma ja että kysymyksessä oli alivakuutustilanne. Vakuutusyhtiö on todennut, että A:lle oli 29.11.2011 tehty vakuutustarjous, jossa liikevaihdoksi oli merkitty 350 000 euroa ja keskeytysvakuutuskatteeksi 262 644 euroa. Lukuja oli päivitetty A:n ja vakuutusyhtiön edustajan tapaamisessa 5.12.2011. Tuolloin liikevaihdoksi oli ilmoitettu 450 000 euroa ja keskeytysvakuutuskatteeksi edelleen 262 644 euroa. Vakuutusyhtiö on kertonut, että keskeytysvakuutuskate oli vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle antama tieto. Vakuutusyhtiöllä ei ollut velvollisuutta kirjanpidon perusteella vahvistaa liikevaihdon oikeellisuutta, vaan vakuuttaminen perustui niihin lukuihin, jotka vakuutuksenottaja halusi ilmoittaa. Vakuutuksenottajalle toimitettiin vakuutuksen voimaantulon jälkeen vakuutuskirja, josta tunnusluvut ilmenivät. Vakuutuskirjassa keskeytysvakuutuskatteeksi oli merkitty 262 644 euroa. Jos vakuutuksen­ottaja olisi tällöin havainnut, etteivät heidän antamansa luvut vastanneet todellista tilannetta, olisi vakuutuksenottajan tullut ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa vakuutusyhtiölle oikeat luvut. Vaikka vakuutuksenottaja ei olisi lukuja vakuutuskirjasta tarkastanutkaan, olisi vakuutuksenottajalla ollut velvollisuus kesken vakuutuskauden ilmoittaa mahdollisesti muuttuneet luvut, jos vakuutusturvan olisi haluttu perustuvan näihin tunnuslukuihin. Vakuutuksenottajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei lisännyt vakuutusyhtiön vastuuta, vaan sen vastuu pohjautui niihin lukuihin, jotka vakuutusyhtiölle ilmoitettiin vakuutussopimusta solmittaessa.

Vakuutusarvo on vakuutuskauden alussa laskettava yhden vuoden keskeytysvakuutuskate. Vakuutuskausi oli 13.12.2011–30.11.2012. Vakuutusyhtiö laski 12 kuukauden keskeytysvakuutuskatteeksi 399 019 euroa. Vakuutuksesta korvattiin keskeytystapahtuman aiheuttama todellinen vahinko ja siksi oli selvitettävä myynnin normaali kuukausittainen vaihtelu, jonka perusteella laskettiin keskeytysvakuutuskatteen menetys. Tältä osin vakuutusyhtiö laski sesonkivaihtelun huomioon ottavan taulukon. Kateprosentiksi vakuutusyhtiö laski 78 prosenttia. Vakuutusyhtiö totesi kyseessä olleen alivakuutustilanteen, sillä vakuutusmäärä oli 262 644 euroa, todellinen vakuutusarvo 399 019 euroa ja näin alivakuutussuhde oli vakuutusmäärä 262 644 euroa / 399 019 euroa = 0,6582. Yhtiö laski poikkeuksellisesti kohtuullisen alivakuutuksen osavahingossa siten, että korvaus joulukuun osalta oli 23 652 euroa, vaikka vakuutusehtojen mukainen alivakuutussuhteenmukainen määrä olisi ollut 17 696 euroa.

Ravintolayhtiö A saattoi asian uudelleen vakuutusyhtiön käsiteleväksi lausuen, että ravintolan edustaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiön edusajalle todellisen liikevaihdon olleen vakuutuksentekohetkellä noin 450 000 euroa. Ravintolayhtiön mukaan se ei ollut saanut vakuutuskirjaa ennen vahinkoa. Vasta vahingon jälkeen sille oli lähetetty vakuutuskirja. Ravintolayhtiö oli ihmetellyt liikevaihdoksi ja keskeytysvakuutuskatteeksi vakuutuskirjaan merkittyjä summia ja sitä, mihin ne perustuivat. Vakuutus­neuvotteluissa oli kerrottu, että jo kesken tilikautta ravintolan liikevaihto oli 450 000 euroa. Ravintolayhtiö A vaati, että korvaus maksettaisiin vakuutusehtojen ja sopimuksen mukaisesti toteutuneen liikevaihdon perusteella.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 27.11.2012 selostanut niitä muistiinpanoja, joita vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö oli tehnyt neuvoteltaessa vakuutuksista 2011. Edustajan muistiinpanoissa oli muun muassa nimenomaisesti merkitty ”Liikevaihto 450 000 € Keskeytyskate: 262 T€”. Vakuutusyhtiö on todennut vielä, että vakuutuskirja oli lähetetty vakuutuksenottajalle tammikuussa 2012. Vakuutusyhtiön postijärjestelmästä näkyi, että vakuutuskirja oli tulostunut postitukseen 30.1.2012. Vakuutusyhtiö ei ole muuttanut ratkaisuaan.

Valitus

Ravintolayhtiö A:n edustaja on pyytänyt tutkimaan keskeytysvakuutuskorvauksen oikeellisuuden ja sen, oliko toimittu hyvän tavan mukaisesti sekä sen, oliko sovittuja vakuutusehtoja noudatettu.

Kun vakuutussopimusta tehtiin, tarkistettiin vakuutuksen kattavuus. Ravintolan edustajalle kerrottiin, että vakuutus oli laajin mahdollinen. Ravintolan edustajalta tiedusteltiin yrityksen liikevaihtoa ja tällöin liikevaihdoksi ilmoitettiin vakuutuksen tekohetken noin 450 000 euroa. Vakuutusyhtiön yhteyspäällikölle kerrottiin, ettei todellista liikevaihtoa kyennyt sanomaan, sillä tilikausi oli vielä kesken. Vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö ilmoitti, ettei sillä ollut merkitystä, koska vahingon sattuessa korvaus laskettiin todellisen liikevaihdon mukaan. Ravintolan edustaja kertoi, että liikevaihto oli oletettavasti nousemassa, koska ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen oli tilanne, ettei kadulla ollut ulkopuolelta tulevia häiritseviä tekijöitä. Tällöin vastattiin, että korvaus perustui liikevaihtoon, jolloin ravintolan edustaja jäi käsitykseen, ettei tätä kohtaa tarvinnut tarkentaa.

Marraskuussa 2012 ravintolan viereisessä liiketilassa tapahtui putkivahinko ja ravintolan edustajalle ilmoitettiin, että myös ravintolan liiketilaa jouduttaisiin vesivahingon ja löytyneen asbestin vuoksi korjaamaan. Tällöin asiasta tehtiin vahinkoilmoitus. Ravintolan edustaja oli asiassa aktiivinen ja ilmoitti, että keskeytyksen tuli olla mahdollisimman lyhyt. Ravintolan edustajalle tuli yllätyksenä, ettei maksettu keskeytysvakuutuskorvaus perustunutkaan todelliseen liikevaihtoon, vaikka heiltä oli pyydetty nimenomaan viimeisen 12 kuukauden kirjanpitoa. Tällöin myös ilmeni, ettei ravintolalle ollut lähetetty vakuutuskirjaa. Vakuutuksen lukuja ei ravintolan edustaja ollut tarkemmin käynyt lävitse, koska hänelle oli ilmoitettu mahdollisen vahingon tapahduttua, että vahingonkorvaus tulisi määräytymään todellisen liikevaihdon mukaan. Vakuutusyhtiöstä ei saatu vastauksia vakuutusta koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi työntekijöiden palkkaturvaan ei saatu vastausta ja tämän vuoksi ravintola lomautti työntekijät oman liittonsa asianajajan kehotuksesta. Myöhemmin vakuutusyhtiöstä todettiin, ettei palkkojen osalta voitu maksaa korvausta, koska he olivat jo lomauttaneet henkilökunnan.

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan lisäselvityksessä ravintolan edustaja on vielä todennut, että vakuutuskateprosentti oli hänelle täysin vieras. Vakuutusyhtiön edustaja oli vakuutusta tehtäessä sanonut, että ainoa korvaukseen vaikuttava asia oli todellinen liikevaihto. Ravintolan edustajalle ei ollut koskaan kerrottu, mihin luvut perustuivat. Silloin, kun vakuutuskateprosentti oli näin täsmällinen, tuli laskutoimituksen perustua johonkin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kertonut, että vakuutusta tehtiin kahdessa vaiheessa, ensiksi marraskuun lopussa 2011, jolloin vakuutusyhtiön riskikartoitusohjelmaan kohtaan ”Keskeytys” merkittiin 262 644 euroa. Tuolloin vakuutusyhtiölle toimitettiin edellisen vakuutusyhtiön asiakirjoja. Tämän jälkeen vakuutusyhtiön asiakaspäällikkö tapasi 5.12.2011 ravintolan edustajan henkilökohtaisesti, jolloin vakuutustarve ja tunnusluvut käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Liikevaihdoksi ilmoitettiin 450 000 euroa aiemman 350 000 euron sijasta. Vakuutusyhtiön asiakaspäällikkö teki tapaamisesta muistion. Hän muisti tapauksen hyvin ja oli ilmoittanut, että kaikki termit käytiin vakuutuksenottajan edustajan kanssa läpi. Tunnusluvut saatiin vakuutuksenottajalta, joka oli ammattimaisesti ravintolatoimintaa vuodesta 1992 harjoittanut yritys. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei sen edustaja ollut itse päätellyt tunnuslukuja, vaan vakuuttamisen pohjaksi käytetyt luvut oli saatu vakuutuksenottajalta. Näin oli myös keskeytysvakuutuskateluvun osalta. Vakuutusyhtiön edustaja oli varma, että vakuutuksenantaja antoi kyseiset tunnusluvut ja tiedot heidän tapaamisessaan. Ellei vakuutuksenottajan edustaja olisi näitä tietoja ilmoittanut, ei vakuutusyhtiön edustaja olisi tällaisia tietoja muistiinpanoihinsa merkinnyt. Vakuutusyhtiön asiakaspäällikkö ei suostuisi alivakuuttamaan kohdetta. Neuvottelun jälkeen vakuutuksenottajalle lähetettiin tarjous ja ravintolan edustaja allekirjoitti tarjouksen 13.12.2011, jolloin vakuutus tuli voimaan. Vakuutuskirja, josta tunnusluvut ilmenivät, lähetettiin 30.1.2012. Vakuutuksenottajan olisi tullut tarkistaa vakuutuskirjan saatuaan, että tiedot olivat oikeat ja vastasivat vakuutuksenottajan vakuutustarvetta. Mahdollisista virheistä olisi tullut ilmoittaa vakuutusyhtiöön. Vakuutuksenottajan väitteeseen, etteivät he olleet saaneet vakuutuskirjaa, on vakuutusyhtiö todennut, että vakuutuskirja lähetettiin yrityksen ilmoittamaan osoitteeseen, joka löytyi vakuutuskirjasta. Uusi vakuutuskirja, jonka vakuutuksenottaja oli saanut, oli lähetetty tuohon samaan osoitteeseen.

Ravintolan viereisessä tilassa tapahtui putkivahinko syksyllä 2012 ja ravintola jouduttiin sulkemaan. Vakuutusyhtiö lähetti korvauspäätöksen korvattavasta vahingosta ja vahinkokäsittelyssä tuli ilmi, että kyseessä oli alivakuutustilanne. Vakuutuksenantajan ilmoittamat tunnusluvut olivat liian alhaisia. Asiaa hoidettiin aktiivisesti ja mahdollisimman hyvin. Osa vakuutuksenottajan kyselyistä oli ennenaikaisia. Myös lomautuksen vaikutuksesta korvaukseen vastattiin vakuutuksenottajan asiamiehelle.

Vakuutettu vakuutusmäärä oli 262 644 euroa ja vakuutusarvon laskennassa käytettiin vahinkoa edeltäneiden 12 kuukauden keskeytysvakuutuskatetta, joka antoi oikean kuvan koko vuoden vakuutuksesta. Näin oli vakuutusarvoksi saatu 399 019 euroa. Vakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan keskeytystapahtuman aiheuttama todellinen vahinko. Tämän vuoksi on selvitettävä myynnin normaali kuukausittainen vaihtelu, jonka perusteella lasketaan keskeytysvakuutuskatteen menetys. Näin tässäkin tapauksessa laskettiin sesonkivaihtelu. Osapuolet olivat olleet yhtä mieltä siitä, että myynnin vaihtelu kuvasi kohtuullisella tarkkuudella todellista tilannetta. Näin saatiin kuukausittainen keskeytysvakuutus­kate. Alivakuutussuhde saadaan laskelmalla vakuutusmäärä jaettuna vakuutusarvolla eli 262 644 euroa/399 019 euroa = 0,6582. Tällä alivakuutussuhteella olisi korvaus tullut laskea. Korvauksen laskennassa käytettiin liikevaihtoa 450 000 euroa, jolloin keskeytysvakuutuskatteeksi saatiin 351 000 euroa, kun ehtojen mukaan olisi tullut käyttää 399 019 euroa. Täten vakuutuksenottajalle korvauksen ilmoitettiin olevan joulukuun osalta 23 652 euroa, kun ehtojen mukainen korvausmäärä olisi ollut 17 696 euroa.

Tiedonantovelvollisuuden osalta vakuutusyhtiö on vielä lausunut, että vakuutuksentekotilanteessa tehtiin yksityiskohtaiset muistiinpanot ja kyseessä oli ammattimaista liiketoimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja, joka puhui sujuvaa suomea, ja yrityksen toiminnassa oli myös äidinkielenään suomea puhuva vakuutuksenottajan edustajan vaimo. Vakuutuksenottaja ilmoitti itse vakuutusmäärän ja tunnusluvut. Lisäksi vakuutuksenottajan olisi tullut tarkistaa tiedot saamastaan vakuutuskirjasta. Vakuutusyhtiön mukaan se ei ollut laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunta on vielä pyytänyt lisäselvitystä vakuutuksentekotilanteesta vakuutuksen tehneeltä vakuutusyhtiön yhteyspäälliköltä. Vakuutuslautakunta on myös pyytänyt toimittamaan vakuutushakemuksen sekä kaiken muun kirjallisen materiaalin, mikä vakuutuksenottajalle oli annettu ennen vakuutuksen tekemistä, ja selvitystä siitä, mitä tietoja ja asiakirjoja vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutuksenottajan kysymyksessä olevaan vakuutusyhtiöön siirtymistä edeltäneen vuoden tuloslaskelmasta.

Vakuutusyhtiön vastineen tehnyt lakimies on vielä todennut, että vakuutuksen­ottaja oli antanut yrityksen tunnusluvut 5.12.2011 ja hyväksynyt tarjouksen 13.12.2011, jolloin vakuutusturva tuli voimaan. Vakuutusyhtiöllä oli ollut tiedossa vain entisen vakuutusyhtiön vakuutuskirja, ei muita asiakirjoja.

Vakuutuksen tehnyt vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö on vielä antanut kirjallisen selvityksen vakuutuksentekotilanteesta. Hän on todennut tapahtumasta olleen vajaat kaksi vuotta, joten hänen muistikuvansa siitä eivät olleet täysin tarkkoja. Yksityiskohtaista sisältöä keskustelusta hän ei muistanut. Hänen tekemiensä muistiinpanojen perusteella he olivat käyneet perusteellisesti läpi vakuutuksenottajan vakuutustarpeen. Lisäksi hän oli jossain vaiheessa tarjousprosessia saanut edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjat ja edellisten tilikausien tilinpäätöstietoja.

Yhteyspäällikkö on tämän jälkeen kertonut, miten hän yleensä toimi vakuutusta teh­täessä. Hänellä oli tapana käydä perusteellisesti läpi jokainen kohta asiakkaan kanssa ja siten varmistaa vakuutusten, vakuutusmäärien ja tunnuslukujen oikeellisuus. Vanhoihin vakuutuskirjoihin tai vanhoihin tilinpäätöstietoihin hän ei pannut paljon painoa. Neuvottelutilaisuudessa hän teki aina muistiinpanot ja tarjoukset perustuivat näihin muistiinpanoihin. Kun hän keskusteli keskeytysvakuutuksesta, hän selvensi, mitä vakuutus korvasi ja mikä oli oikea vakuutus­määrä, ja kertoi, että korvauksen perusteena oli keskeytysvakuutuskate. Tätä termiä eivät monet asiakkaat tunnistaneet ja hän käytti usein termiä myyntikate, joka läheisesti vastasi keskeytysvakuutuskatetta. Vakuutus tehtiin tulevan vuoden myyntikatearvion mukaan, ja tämä vakuutusmäärä oli vakuutuksen korvauksen perustana. Usein pyydettiin vanhoja tilinpäätöstietoja, jotta voitiin helpottaa korvauksen suuruuden määrittämistä. Lisäksi hän yleensä sanoi, että mikäli tiedot olennaisesti muuttuivat vakuutuskauden aikana, vakuutuksenottajalla oli velvollisuus päivittää tiedot. Yhteyspäälliköllä ei ollut syytä olettaa, ettei hän olisi näistä asioista puhunut nyt kyseessä olevaa vakuutusta tehtäessä. Muistiinpanoihin hän oli selvästi merkinnyt arvioidun liikevaihdon sekä myyntikatteen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Yleisten sopimusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutusyhtiö antaa ennen vakuutussopimuksen solmimista vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusyhtiön omista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 2.2 mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutusyhtiölle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle vakuutussopimusta päätettäessä ilmoitetuissa olosuhteissa ja vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesta vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jota vakuutusyhtiön ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava tällaisesta muutoksesta vakuutusyhtiölle viimeistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan vuositiedotteen saamisesta. Vakuutusyhtiö muistuttaa vakuutuksenottajaa tästä velvollisuudesta vuositiedotteessa. Tässä kohdassa tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi vakuutuskohteessa suoritetut korjaus-, muutos-, lisärakennus- ja laajennustyöt, vakuutusyhtiön kohteen käyttötarkoituksen muuttaminen sekä toiminnan laadun ja laajuuden muuttaminen.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.2 mukaan omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutus­määrän mukaisena.

Keskeytysvakuutuksen kohdan 26.1.3.1 mukaan vakuutusarvo on vakuutuskauden alusta laskettava yhden vuoden keskeytysvakuutuskate. Vakuutusarvo vastaa rahamäärää sellaisena kuin se olisi toteutunut ilman keskeytysvahinkoa.

Vakuutusehtojen kohdan 26.1.3.2 mukaan keskeytysvakuutuskate lasketaan siten, että liikevaihdosta vähennetään materiaalit, tarvikkeet ja tavarat, ostetut palvelut ottaen varastomuutokset huomioon.

Keskeytysvakuutuksen ehtojen kohdan 26.1.6.1 mukaan vahinkomäärä on keskeytysvakuutuskatteen menetys siltä ajalta, kun vahinkotapahtuma on aiheuttanut keskeytysvakuutuskatteen alenemisen. Korvaus käsittää myös liiketaloudellisesti perustellut kiirehtimiskulut ja muut keskeytyksen rajoittamisen toimenpidekulut, jotka ovat alentaneet vakuutusyhtiön korvausta ja sen toimitusta, joista oli etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Ratkaisu

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa yrityksen keskeytysvakuutuksen vakuutusmäärästä sovittaessa.

Vakuutuksesta on neuvoteltu joulukuun alussa 2011. Vakuutuksenottajan edustaja on allekirjoituksella hyväksynyt tarjouksen 13.12.2011. Vakuutusyhtiön edustajana ollut yhteyspäällikkö on tehnyt neuvottelutilaisuudessa käsin muistiinpanot. Näissä muistiinpanoissa yrityksen liikevaihdoksi on merkitty 450 000 euroa ja keskeytysvakuutuskatteeksi 262 000 euroa. Vakuutustarjouksessa on ollut merkittynä sama liikevaihto 450 000 euroa sekä keskeytysvakuutuskate 262 644 euroa. Lisäksi vakuutustarjoukseen maksuperusteeksi ja vakuutusmääräksi on merkitty 262 644 euroa.

Vakuutuksenottajan edustaja on ilmoittanut ymmärtäneensä, että liikevaihto oli tärkeä. Hän oli ilmoittanut senhetkisen liikevaihdon olevan 450 000 euroa. Arviointi kesken tilikauden oli vaikeaa ja liikevaihto oli nousemassa. Hän oli ymmärtänyt, että vahingon sattuessa korvaus perustuu todelliseen liikevaihtoon ja ettei asiaa tarvinnut tarkemmin ilmoittaa. Vakuutuksenottajan edustaja ei ollut nähnyt vakuutusyhtiön asiakaspäällikön tekemiä muistiinpanoja. Vakuutuksenottajan edustaja oli ilmoittanut saaneensa vakuutuskirjan vasta keskeytysvahingon tapahduttua.

Vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö on kertonut, että hän muisti tapaamisen, muttei muistanut sitä tai keskusteluja enää täysin tarkkaan. Hän oli kuitenkin tehnyt tarkat muistiinpanot, jotka perustuivat tapahtumiin. Hänellä oli tapana aina käydä perusteellisesti läpi jokaisen kohdan asiakkaan kanssa varmistaakseen muun muassa vakuutusmäärät ja tunnusluvut. Hän oli myös saanut jossain vaiheessa vakuutusneuvotteluja edellisen vakuutuksen vakuutuskirjan sekä tilinpäätöstiedot. Asiakirjoista ilmenee, että liikevaihto oli nostettu neuvottelujen aikana 350 000 eurosta 450 000 euroon. Vanhaan vakuutuskirjaan ei ole merkitty keskeytysvakuutuskatetta tai myyntikatetta vaan liikevaihdon määrä 350 000 euroa. Vakuutusta tehtäessä ei vakuutuksenottajan edustajalle ole annettu tuoteselostetta yritysvakuutuksesta. Vahinko on tapahtunut keskeytysvakuutuksen ensimmäisellä vakuutuskaudella. Vahingon jälkeen vakuutusyhtiö on käyttänyt korvausmäärän arvioinnissa vakuutukseen ilmoitettua liikevaihtoa 450 000 euroa. Todellinen liikevaihto edellisen vuoden ajalta on tuolloin ollut runsaat 500 000 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan 450 000 euron liikevaihdon mukainen keskeytysvakuutuskate olisi pitänyt olla 351 000 euroa, sillä kateprosentti on ollut 78 prosenttia. Vakuutusyhtiön mukaan sille ilmoitettu keskeytysvakuutuskate on ollut 262 644 euroa, joten vakuutusyhtiö on vedonnut alivakuutukseen.

Vakuutusyhtiön yhteyspäällikön tekemien uskottavien muistiinpanojen mukaan vakuutusneuvotteluissa on puhuttu sekä 450 000 euron liikevaihdosta että 262 000 euron keskeytysvakuutuskatteesta / myyntikatteesta. Vakuutustarjouksessa on ollut selvästi merkittynä liikevaihto sekä keskeytysvakuutuskate. Lisäksi keskeytysvakuutusosan kohdalle on tarjoukseen ollut merkittynä maksuperusteen ja vakuutusmäärän kohdalla merkintä 262 644 euroa, joka on ollut myös keskeytysvakuutuskatteen suuruus. Vakuutuksenottajan edustaja on allekirjoittanut tämän vakuutustarjouksen. Lisäksi vakuutuksenottajan ravintolan osoitteeseen, joka on ollut vuosia ravintolan osoite, on lähetetty vakuutuksen vakuutuskirja 30.12.2012. Tuohon vakuutuskirjaan vakuutusmääräksi on merkitty sama määrä eli 262 644 euroa. Vakuutuksenottajan edustaja ei ole reagoinut tähän vakuutusmäärään vakuutustarjousta allekirjoittaessaan eikä myöhemminkään ennen vahinkoa. Kun vakuutuskirja on lähetetty ravintolalla vuosia olleeseen osoitteeseen, johon on myöhemminkin lähetetty ravintolalle saapunut vakuutuskirja, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on osoittanut lähettäneensä vakuutuskirjan oikeaan osoitteeseen. Vakuutuslautakunta katsoo kaiken edellä mainitun perusteella, että vakuutuksenottajan edustajan on tullut ymmärtää keskeytysvakuutusta tehdessään tämän vakuutusmäärän olevan 262 644 euroa. Kun oikea vakuutusmäärä ja keskeytysvakuutuskate on ollut 351 000 euroa, on vakuutettu 262 644 euron vakuutusmäärä ollut merkittävästi pienempi kuin oikea vakuutusmäärä. Vakuutusyhtiöllä on ollut tämän vuoksi oikeus vedota alivakuutukseen. Vakuutusyhtiön alivakuutuslaskelma ja korvausmäärä ovat olleet asianmukaisia.

Vakuutuksenottajan edustaja on vielä huomauttanut siitä, että yhtiö ei ole antanut riittävästi tietoa siitä, miten työntekijöiden lomautusasiassa olisi tullut menetellä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakirjoista ilmene, että vakuutusyhtiö olisi jotenkin menetellyt virheellisesti työntekijöiden lomautusasiassa vakuutuksenottajaa neuvoessaan. Täten vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää korvauksesta niiden henkilöiden palkan osuus, jotka ovat olleet lomautettuna keskeytysvahingon aikana. Vakuutusyhtiön korvausmäärä on täten tältäkin osin ollut asianmukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Rantasalo. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta