Lauantaina 29.11.2003 kansanopisto oli tyhjillään. Sunnuntaiaamuna 30.11.2003 siellä havaittiin suuri vesivuoto ja -vahinko. Se johtui veden vuotamisesta vuonna 1992 tehdyn putkiremontin yhteydessä tulppaamatta jääneistä vanhoista vesiputkista tulleesta vedestä. S.S. oli avannut kattilahuoneessa niihin johtavan venttiilin, jossa oli ollut avaamisen estävä lappu. Tätä S.S. ei vahinkoilmoituksen mukaan ollut huomannut. Osa tulppaamattomista putkenpäistä oli näkyvillä, osa rakenteiden peitossa. Opiston vahinkoaikainen talonmies ja taloussihteeri eivät ilmoituksensa mukaan tienneet tulppaamatta jätetyistä putkista. M.L:lle edellinen kiinteistönhoitaja oli sanonut, ettei vahingon aiheuttanutta venttiiliä saa avata. Opiston mukaan S.S. oli vuonna 1992 ollut tekemässä putkistoremonttia, ja hänen olisi tämän vuoksi tullut ammattilaisena tuntea ja havaita tilanne.

 

Korvausta vesivahingosta haettiin P Oy:n vastuuvakuutuksesta.

 

 

Päätöksessään 7.1.2004 vakuutusyhdistys kertaa tapahtumatiedot todeten niiden osalta vielä, että S.S:n mukaan M.L. kertoi edeltäjänsä jättäneen hänelle ohjeistuksen, jonka mukaan kyseistä venttiiliä ei saa avata. Venttiilissä piti olla myös lappu, jossa avaaminen kielletään. S.S. ei tällaista ollut huomannut. M Oy:n kohteessa 1. – 2.12.2003 suorittaman tutkimuksen raporttiin on liitetty valokuvia tapahtumapaikalta. Kuvista näkyy edellä mainittu pieni paperilappu, johon on kynällä kirjoitettu ”Ei saa avata!”. Lappu on sijoitettu roikkumaan putkesta metallilangalla siten, että teksti osoittaa poispäin venttiilistä. Vakuutusyhdistykselle ei ole esitetty selvitystä siitä, kuka lapun on laittanut, koska ja millaisissa olosuhteissa. Huoltomies ei erikseen varoittanut S.S:ää tiedossaan olleesta venttiiliä koskevasta kiellosta.

M Oy:n raportissa on myös kuva-aineistoa kiinteistöstä muutoin. Eri paikoissa rakennusta on ollut vanhoja tulppaamattomia vesipisteitä, joista osa on ollut selkeästi näkyvissä seinistä. Joidenkin tulppaamattomien putkien päälle oli laatoitettu suoraan.

 

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka todetaan vakuutuskauden aikana.

 

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan ”joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu”.

 

Vastuuvakuutuksesta korvataan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli sellaisen huolellisuuden laiminlyöntiä, jollaista kussakin toiminnassa edellytetään. Aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä sen aiheuttaneeseen tekoon.

 

Vakuutusyhdistyksen asiassa saaman selvityksen perusteella P Oy oli VK kansanopiston kanssa solmimansa sopimuksen perusteella suorittamassa putkiurakointia kansanopiston kiinteistöllä. Vahinko on aiheutunut putkimiehen avattua kohteen pannuhuoneessa käytöstä poistetun venttiilin, josta vesi on päässyt kiinteistöllä sijainneiden tulppaamattomien vesiputkien kautta kiinteistön tiloihin ja rakenteisiin. Venttiilissä on ollut vahingonkärsineen mukaan lappu, jossa avaaminen kielletään. Putkimies ei ollut huomannut lappua. Vakuutusyhdistykselle toimitetun selvityksen mukaan kyseessä on ollut pannuhuoneessa sijainnut venttiiliin kiinnitetty pieni paperilappu, johon oli kynällä kirjoitettu avaamiskielto. Kiinteistön edustaja ei ollut huomauttanut putkimiehelle erikseen avaamiskiellosta, vaikka se hänen tiedossaan oli. Lapun teksti on vakuutusyhdistykselle toimitetun selvityksen perusteella ollut suunnattu poispäin venttiilistä. Lisäksi pannuhuoneessa on ollut verrattain pimeää, minkä johdosta näköhavaintoja on ollut vaikea tehdä.

 

Kiinteistönomistajan tulee huolehtia kiinteistönsä rakenteiden ja laitteiden kunnosta. Tulppaamatta jätetyt vesiputket eivät vakuutusyhdistyksen käsityksen mukaan täytä huolellisen kiinteistönpidon vaatimuksia, vaan aiheuttavat mahdollisen onnettomuusriskin paitsi kiinteistönomistajalle itselleen myös kiinteistössä liikkuville ja oleskeleville ihmisille sekä heidän omaisuudelleen. Vakuutusyhdistyksen saaman tiedon mukaan avoimet putkien päät ovat olleet selkeästi näkyvillä. Ainoa toimenpide, johon kiinteistönomistaja oli ryhtynyt, oli pienen varoituslapun kiinnittäminen putkeen. Mikäli putket olisi asianmukaisella tavalla tulpattu tai venttiilin avaaminen estetty, ei vahinkoa olisi päässyt syntymään.

 

Asiassa olevan selvityksen perusteella vakuutusyhdistys katsoo jääneen näyttämättä, että P Oy:n menettelyssä olisi havaittavissa sellaista, jonka perusteella se olisi vastuussa aiheutuneesta vahingosta. P Oy:n tiedossa ei ole ollut mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella sen olisi tullut varoa kyseisen venttiilin avaamista eikä siitä oltu kiinteistönomistajan taholta riittävällä tavalla varoitettu. Vakuutusyhdistys katsoo kiinteistönomistajan itse puutteellisella kiinteistönhoidolla aiheuttaneen vahingon jättäessään huolehtimatta riittävällä tavalla, että kiinteistön vesijohdot, putket ja laitteet ovat sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää ilman ilmeistä vahingonvaaraa.

 

Lausuntopyynnössään 4.3.2004 VK kansanopiston kannatusyhdistys kertaa tapahtumainkulun ja taustan. Vakuutusyhdistyksen lausunnonpyytäjä toteaa tehneen asiassa virheellisen päätöksen.

 

-         S.S. on virheellään ja laiminlyönnillään aiheuttanut vahingon, jonka hänen työnantajansa on vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n isännänvastuuperusteella velvollinen korvaamaan.

 

-         S.S:n huolellisuusvelvoitetta arvioitaessa lausunnonpyytäjä kiinnittää huomiota myös siihen, että hän tuntee kiinteistön LVI-puolen pitkältä ajalta, minkä asian hän myös mainitsi tullessaan kiinteistölle perjantaina 28.11.2003.

 

-         S.S:n virheellinen menettely, väärän venttiilin avaaminen, mikä ei liittynyt työkohteeseen, on aiheuttanut vahingon, jonka syy-yhteys on olemassa.

 

Vakuutusyhdistys on perustellut päätöstään sillä, että tulppaamatta jätetyt vesiputket eivät täytä huolellisen kiinteistönpidon vaatimuksia. Käytöstä poistetun putkiston venttiiliin oli kuitenkin asetettu selvä kielto venttiilin avaamisesta. Kuka kyseisen lapun on laittanut, ei ole selvinnyt. Vuoden 1992 putkiremontissa osa tulppauksista oli jätetty tekemättä, vaikka työselityksissä mainittiin, että ne tehdään. Lausunnonpyytäjä ei ole tiennyt tulppaamattomuudesta. Suurin osa tulppauksista oli joka tapauksessa tehty. Osa johdoista on kuitenkin ollut rakenteiden takana tulppaamatta. Jälkeenpäin lausunnonpyytäjä on voinut todeta, että yksi putkenpää on ollut näkyvillä tulppaamattomana.

 

Kiinteistönomistajana lausunnonpyytäjä on voinut luottaa siihen, että kun S.S. on ollut tekemässä vuoden 1992 putkistoremonttia, hän on ollut erityisen hyvin perillä laajan kiinteistön vanhasta ja uudesta putkituksesta.

 

Lausunnonpyytäjä viittaa LVI-suunnittelu KT Ky:n vuoden 1992 putkiremonttia varten 6.3.1992 laatimaan LVI-työselitykseen. Mm. kohdan 5.1 mukaan, kun kaikki runkojohdot, jatkojohdot ja kytkentäjohdot on asetettu, niin katkaistaan vesi ko. rakennuksen osasta ja kytketään uusi vesijohto käyttöön. Sen jälkeen katkaistaan ja tulpataan vanhat vesijohdot siten, että uusitulle osalle ei jää vanhoja paineenalaisia putkia.

 

Kohdan 6.2 mukaan LVI-urakoitsija irrottaa käytöstä pois jäävät putket ja laitteet sekä sulkee ylimääräisten putkien päät seinän sisään.

 

Lausunnonpyytäjä on saanut luottaa siihen, että putkiremontti on suoritettu työselityksen mukaan ja putket on tulpattu.
 

 

Vastineessaan 25.5.2004 vakuutusyhdistys katsoo, että sen asiassa antama korvauspäätös on oikea ja vakuutusehtojen mukainen.

 

Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottaja P Oy on ollut 28.11.2003 suorittamassa lausunnonpyytäjän toimeksiannosta tämän kiinteistöllä putkikorjauksia. Vakuutuksenottajan edustaja S.S. on vahinkopäivänä korjannut kiinteistön laitehuoneessa käyttöveden kiertojohdossa olevia vuotoja. Korjauksen takia kiertojohtojen venttiilit, joita oli eri puolilla kiinteistöä, oli suljettu. Töiden valmistuttua kiinteistön huoltomies M.L. ja S.S. aukaisivat venttiilit siten, että M.L. oli aukaissut kaukaisimmat venttiilit S.S:n hoitaessa kattilahuoneen aukaisun. Miehet olivat yhdessä todenneet korjattujen paikkojen pitävän.

 

Kiinteistön tilat olivat viikonlopun ajan tyhjillään, joten vuoto havaittiin vasta sunnuntaina M.L:n lähdettyä tarkastamaan tilannetta huomattuaan asunnollaan ko. opiston rivitalossa vedenpaineen laskeneen. Paikalle tultuaan M.L. oli havainnut, että A-rapun alakerta tulvi vettä. Hän oli sulkenut päähanan ja ottanut yhteyttä S.S:ään. Puhelinkeskustelun yhteydessä oli selvinnyt, että S.S. oli tietämättään avannut laitehuoneessa olevan, käytöstä poistetun kiertojohdon sulun, josta vettä oli päässyt tulppaamatta jätettyjen putkien päistä kiinteistön eri tiloihin ja rakenteisiin.

 

Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajaltaan saamien tietojen mukaan kiinteistön huoltomies M.L. oli vahingon jälkeen kertonut edeltäjänsä jättäneen hänelle ohjeistuksen, jonka mukaan kyseistä venttiiliä ei saa avata. M.L. oli vahingon tapahtumahetkellä juuri aloittanut kiinteistön huoltomiehen tehtävissä. Venttiilissä piti oleman myös lappu, jossa avaaminen kielletään. Huoltomies ei ollut antanut S.S:lle mitään ohjeita eikä maininnut kiellosta mitään aikaisemmin. S.S. ei ollut havainnut mitään lappua venttiilejä avatessaan.

 

M Oy:n kohteessa 1. – 2.12.2003 suorittaman tutkimuksen mukaan raporttiin on liitetty valokuvia tapahtumapaikalta. Kuvista näkyy edellä mainittu pieni paperilappu, johon on kynällä kirjoitettu ”Ei saa avata!”. Lappu on sijoitettu roikkumaan putkesta metallilangalla siten, että teksti osoittaa poispäin venttiilin aukaisusuunnasta. Tapahtumapaikka on ahdas ja hämärähkö. Vakuutusyhdistykselle ei ole esitetty selvitystä siitä, kuka lapun on laittanut, koska ja millaisissa olosuhteissa. Kiinteistönomistaja on väittänyt sen olleen paikalla, mutta S.S. ei ole sitä havainnut. Huoltomies ei erikseen varoittanut S.S:ää tiedossaan olleesta venttiiliä koskevasta kiellosta.

 

M Oy:n raportissa on myös kuva-aineistoa kiinteistöstä muutoin. Eri paikoissa rakennusta on ollut vanhoja tulppaamattomia vesipisteitä, joista osa on ollut näkyvissä, kuten kuvassa näkyvä käsienpesualtaan alapuolella oleva putkensuu.

 

Vastuuvakuutuksesta korvataan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli sellaisen huolellisuuden laiminlyöntiä, jollaista kussakin toiminnassa edellytetään. Aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä sen aiheuttaneeseen tekoon.

 

Vakuutusyhdistyksen asiassa saaman selvityksen perusteella se katsoo jääneen näyttämättä, että sen vakuutuksenottajan menettelyssä olisi havaittavissa sellaista, jonka perusteella se olisi aiheutuneesta vahingosta vastuussa. P Oy:n tiedossa ei ole ollut mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella sen olisi tullut varoa kyseisen venttiilin avaamista, eikä sitä kiinteistönomistajan taholta ole riittävällä tavalla varoitettu. Lausunnonpyytäjä väittää S.S:n olleen erityisen hyvin selvillä kiinteistön putkista, mikä väite ei vakuutuksenottajalta saatujen tietojen mukaan pidä paikkaansa. S.S. itse ei ole ollut kiinteistöllä vuonna 1992 tekemässä mitään LVI-töitä. Hän ei ole ollut tietoinen tulppaamattomuudesta.

 

Kiinteistönomistajan tulee huolehtia kiinteistönsä rakenteiden ja laitteiden kunnosta. Tulppaamatta jätetyt vesijohdot eivät vakuutusyhdistyksen käsityksen mukaan täytä huolellisen kiinteistönpidon vaatimuksia, vaan aiheuttavat vakavan onnettomuusriskin paitsi kiinteistönomistajalle itselleen myös kiinteistössä liikkuville ja oleskeleville ihmisille sekä heidän omaisuudelleen. Vaikka putkien avoimet päät ovat olleet selkeästi näkyvissä mm. käsienpesualtaan alapuolella, kiinteistönomistaja ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asiantilaa korjatakseen. Ainoa toimenpide, jonka kiinteistönomistaja oli väittänyt tehneensä, oli pienen varoituslapun kiinnittäminen putkeen. Siltäkin osin vakuutusyhdistyksen käsityksen mukaan on jäänyt näyttämättä, että väitetty lappu olisi edes ollut paikalla tapahtumahetkellä.

 

Mikäli putket olisi asianmukaisella tavalla tulpattu tai venttiilin avaaminen muutoin estetty, ei vahinkoa olisi päässyt syntymään. Näin ollen vakuutusyhdistys katsoo kiinteistönomistajan itse puutteellisella kiinteistönhoidolla aiheuttaneen vahingon jättäessään huolehtimatta millään tavoin siitä, että sen kiinteistön vesijohdot, putket ja laitteet ovat sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää ilman ilmeistä vahingonvaaraa.

 

Vakuutusyhdistyksen käsityksen mukaan sen vakuutuksenottaja ei ole miltään osin vastuussa aiheutuneesta vahingosta, joka kuitenkin vakuutusyhdistyksen käsityksen mukaan riidatta kuuluu kiinteistön esinevakuutuksen korvauspiiriin.

 

Muilta osin vakuutusyhdistys viittaa perusteluinaan korvauspäätöksessään esitettyyn ja näillä perusteilla katsoo, että asiassa annettu korvauspäätös on oikea ja voimassa olevien vakuutusehtojen ja niiden vakiintuneen tulkinnan mukainen.

 

 

E Oy:n puolesta 9.6.2004 antamassaan lisäselvityksessä S.S. toteaa, ettei hän ole tiennyt/voinut tietää kyseisen venttiilin käyttökiellosta eikä hän ole kyseistä lappua siinä havainnut. Hän ei myöskään tiedä, kuka lapun on laittanut ja milloin. Nykyinen kiinteistönhoitaja ko. vesivahingon syyn selvittyä sanoi edeltäjänsä kertoneen hänelle käyttökiellosta. Jossakin yhteydessä asia on tullut tietoon edelliselle kiinteistönhoitajalle. Huolimatta tapahtumahistoriasta S.S. avasi epähuomiossa ko. venttiilin, samalla kun availi muitakin venttiileitä laitehuoneessa.

 

S.S. on vahinkoilmoituksessa kertonut tapahtuman ja todennut avaamansa venttiilin aiheuttaneen kyseisen vahingon, minkä takia hän otti heti yhteyttä vakuutusyhdistyksen edustajaan, jossa P Oy:llä on vahinkojen varalta vastuuvakuutus.

 

S.S. ei ole henkilökohtaisesti tehnyt putkiremonttia 1992, vaan työn on tehnyt P Ky:n kaksi putkimiestä.

 

Laitehuoneesta olisi pitänyt poistaa yhteys vanhoihin putkiin (olennainen asia ei tässä ole tulppaamattomat putkenpäät, sillä seinien sisällä olisi voinut olla myös syöpyneitä putkistoja, mistä vesi olisi kuitenkin päässyt rakenteisiin).

 

P Oy on suorittanut erilaisia putkikorjauksia kiinteistössä 1997 – 2001. Tapahtumapäivää edeltävä käynti on laskutettu 13.3.2001.

 

 

 

 

3 luku 1 § 1 mom.

Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

 

 

Kohta 4.1, Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka todetaan vakuutuskauden aikana.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse putkiliikkeen vastuusta vesivahingosta, joka on johtunut sen työntekijän avaamasta väärästä venttiilistä.

 

Vakuutuksenottaja P Oy:n työntekijä/toimitusjohtaja S.S. on perjantaina 28.11.2003 ollut korjaamassa putkivuotoja VK kansanopistolla. Korjauksen vuoksi kiertovesiputkiston venttiilit on suljettu. Päivän päätteeksi S.S. ja opiston huoltomies M.L. ovat yhdessä avanneet venttiilit todeten korjattujen paikkojen pitävän.

 

Seuranneen viikonlopun aikana opistolla on ilmennyt vesivuoto ja -vahinko, joka on johtunut siitä, että eräästä S.S:n avaamasta venttiilistä on päässyt vettä putkiin, jotka opistolla vuonna 1992 tehdyn vesijohtojen uusimistyön yhteydessä on poistettu käytöstä. Käytöstä poistettuja putkia ei työselityksen vastaisesti ollut tuolloin tulpattu, vaan vesi on päässyt niistä vuotamaan opiston tiloihin. Ainakin yksi tulppaamattomista putkenpäistä on ollut esillä, osa rakenteiden takana piilossa.

 

Lautakunta katsoo saaduista selvityksistä käyvän lisäksi ilmi, että:

-         S.S., joka on ennenkin tehnyt opistolla putkitöitä, ei ole ollut mukana vuoden 1992 putkiremontissa.

-         M.L., joka on tiennyt, ettei vahingon aiheuttanutta venttiiliä saa avata, on kertonut tästä S.S:lle vasta vahingon jälkeen.

-         Vahingon aiheuttaneen venttiilin vieressä on ollut käsin kirjoitettu lappu ”Ei saa avata!”, joka on roikkunut putkesta siten, että teksti on osoittanut poispäin venttiilin aukaisusuunnasta.

 

Lautakunta toteaa, että P Oy:n korvausvastuu S.S:n menettelyn johdosta tulee vahingonkorvauslain mukaisesti ratkaista sen mukaan, onko siinä todettavissa tuottamusta. S.S. on 29.11.2003 ollut opistolla korjaamassa putkivuotoja. Työn tultua tehdyksi hän on venttiilien aukaisun jälkeen voinut todeta korjauspaikkojen pitävän. Lautakunta katsoo, että poistettaessa vesijohtoputkia käytöstä ne tavanmukaisesti tehdään vahinkoa aiheuttamattomiksi esimerkiksi tulppaamalla ne työselityksen mukaisesti. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei S.S:n käyttöputkiston venttiileitä avatessaan ole tarvinnut epäillä vesivuotoja muualla, vaan työkohteiden tarkastus on riittänyt. S.S. ei ole ollut tietoinen siitä, että vahingon aiheuttanutta venttiiliä ei saa avata.

 

Lautakunta katsoo lapun hämärässä kattilahuoneessa riittämättömäksi varotoimeksi venttiilistä aiheutuneelle vahingonvaaralle ja pitää uskottavana S.S:n toteamusta siitä, ettei hän ole huomannut lappua venttiileitä avatessaan ottaen myös huomioon lapussa olleen tekstin olemisen poispäin venttiilin aukaisusuunnasta. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei vahinkoa aiheuttaneen venttiilin aukaisua voida katsoa S.S:n tuottamukseksi. S.S:n tuottamuksen puuttuessa lautakunta katsoo vakuutusyhdistyksen epäävän päätöksen ehtojen mukaiseksi.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Aminoff, Henriksson, Nyyssölä ja Sjögren. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA