Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 14.12.2015 mukaan A:lle (s. 1973) annettiin 21.9.2015 hepatiitti A:lta ja B:ltä suojaavan Twinrix Adult -rokotteen ensimmäinen rokotus ja 21.10.2015 annettiin ensimmäinen tehoste. Ensimmäisen rokotuksen jälkeen A:n käsivarteen tuli mustelma ja se kipeytyi. Myös muita lihaksia alkoi päivien kuluessa särkeä ja A:lle alkoi ilmaantua erilaisia ihottuma- ym. oireita. A hakeutui oireiden vuoksi lääkärin vastaanotolle 20.10.2015. Rokotteen tehoste annettiin 21.10.2015 vasempaan käteen, koska oikea käsi oli ensimmäisen rokotuksen jälkeen niin kipeä, ettei siihen voinut pistää rokotetta. Myös vasen käsivarsi kipeytyi välittömästi. Tämän jälkeen A:lle alkoi kehittyä runsaasti lisää uusia oireita ja lihassäryt pahenivat huomattavasti. Viikkojen sisällä toisesta rokotuksesta A:lle ilmaantui mm. ripulia, pahoinvointia, injektiokohdan mustelmia ja kutinaa, nokkosmaista ihottumaa, huimausta, matala verenpaine, ihon pistelyä ja kihelmöintiä, nivelkipuja, trombosytopeeninen purpura, käsien ja jalkojen puutumista ja heikkoutta, kouristuskohtauksia, kuumetta, silmätulehdus ja maksan ja munuaisten epänormaalit arvot. Oireiden syytä on selvitetty ja tutkittu mm. borrelioosia, reumaa ja muita sairauksia. Syytä ei kuitenkaan ole saatu selville. Lääkevahinkoilmoituksessa A katsoi, että oireet olivat seurausta Twinrix Adult - rokotteesta ja haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Antamissaan korvauspäätöksissä vakuutusyhtiö totesi, että oireiden korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö totesi, että Twinrix Adultin tiedetään aiheuttavan toisinaan lihaskipuja ja tuntomuutoksia, mutta nämä oireet ovat ohimeneviä ja häviävät pääosin ilman erityistä hoitoa. Lisäksi oireet ilmenevät muutamassa vuorokaudessa rokotteen antamisen jälkeen, kun A oli hakeutunut oireiden vuoksi hoitoon vasta viikkoja ensimmäisen rokotepistoksen jälkeen. Yhtiö viittasi käytössään olleisiin, A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin, joiden mukaan A oli ennen rokotteen antamista sairastanut borrelioosin kolmesti, minkä lisäksi häntä oli vuonna 2013 tutkittu keskussairaalassa perusteellisesti nivel-, lihas- ja raajasärkyjen vuoksi oireiden syytä selville saamatta. Ottaen huomioon Twinrix Adult -rokotteen tunnetut sivuvaikutukset, A:n oireiden laadun ja viipeen ensimmäisen rokotteen saamisen ja hoitoon hakeutumisen välillä sekä A:ta koskevat lääketieteelliset selvitykset vakuutusyhtiö katsoi, ettei syy-yhteys rokotteen ja A:n oireiden välillä ollut niin todennäköinen, että oireet voisivat tulla korvattavaksi lääkevahinkona. Näin ollen A:n korvaushakemus hylättiin. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A toistaa vahinkoilmoituksessa esitetyt oireet ja ilmoittaa näiden lisäksi, että hänelle on aiheutunut rokotteesta silmätulehdus sekä rokotusreaktion jälkeinen lihaskipu ja toiminnallinen biomekaaninen häiriö. Oireet ovat johtaneet täyteen työkyvyn menetykseen ja työsuhteen purkamiseen. A on tullut allergiseksi lukuisille eri lääkeaineille. Siltä osin, kuin vakuutusyhtiö on viitannut viipeeseen hoitoon hakeutumisessa ensimmäisen rokotuksen jälkeen, A toteaa pitäneensä kipuoireita aluksi normaaleina rokotteen sivuvaikutuksina, minkä lisäksi A oli juuri aloittanut uudessa työpaikassa, eikä halunnut työpaikan menettämisen pelossa joutua sairauslomakierteeseen. A:n oireiden syytä on selvitetty lukuisilla tutkimuksilla, mutta mitään ei ole löydetty. A katsoo, että hänellä rokotteen antamisen jälkeen ilmenneet oireet vastaavat Twinrix Adult -rokotteen tunnettuja haittavaikutuksia. Oireet tulee korvata lääkevahinkona.                          

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksissään esitetyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 28.8.2013 ̶ 25.10.2016.

Keskussairaalan neurologian poliklinikan sairauskertomustekstin 28.8. ̶ 22.10.2013 mukaan A on tullut tutkittavaksi huimauksen ja sekavan olon vuoksi. Ongelmaksi A on kuvannut pyörryttävän tunteen; sängyssä ollessa maailma pyörii. Välillä A ei ole pystynyt nukkumaankaan; välillä taas on nukkunut 8 ̶ 9 tunnin unia. A on kuvannut jonkinlaista sekavaa oloa, mutta ei näkö- eikä kuuloharhoja. A:ta on tutkittu myös kasvoissa, käsissä ja jaloissa tuntuvien puutumisoireiden takia. A:lle on tehty laboratoriotutkimuksia sekä pään MRI- ja MRA-tutkimukset. Tutkimuksissa ei ole löydetty selitystä oirekuvalle. Sairauskertomustekstin 16.9.2013 mukaan A on kertonut, että jonkinlainen sekava tuntemus päässä on hävinnyt, kun hän on alkanut käyttää Buranaa ja Arcoxiaa. Käsien ja jalkojen kihelmöinti- ja puutumisoireisto on mennyt ohi. Tutkimukset neurologian poliklinikalla on lopetettu 22.10.2013. Terveyskeskuslääkärin sairauskertomustekstin 3.10.2013 mukaan A on epäillyt borrelioosin mahdollisuutta ja pyytänyt antibioottikuuria tähän liittyen; terveyskeskuslääkäri on suostunut hoitokokeiluun amoksisilliinillä.

Yksityisen lääkäriaseman sairauskertomustekstin 21.9.2015 mukaan A:lle on annettu A- ja B- hepatiiteilta suojaavan Twinrix-rokotteen 1. rokote. A on ollut 20.10.2015 lääkärin vastaanotolla lihassäryn vuoksi. Vastaanottokäyntiä koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:lla on kaksi kuukautta sitten todettu borrelioosi, jota on hoidettu antibiootilla. Kyseessä on ollut kolmas A:n sairastama borrelioosi. Nyt A:lla on ollut lihas- ja nivelkipua käsissä ja jaloissa sekä puutumista sormissa lähinnä nukkumaan mennessä. Näkö- tai kuulo-oireita ei ole ollut. A:lle on määrätty oireisiin antibioottikuuri sekä tulehduskipulääke lihassärkyyn. Twinrix-rokotteen ensimmäinen tehoste on annettu 21.10.2015. A on 26.10.2015 ollut jälleen lääkärin vastaanotolla särkyjen vuoksi. Sairauskertomustekstin mukaan A:lle on kolme kuukautta aiemmin tullut vasemman säären etupintaan punkin purema, minkä jälkeen kyynärtaipeisiin on tullut ihottumaa ja kyynärvarteen läiskää. Twinrix-rokotteen antamisen 20.9.2015 jälkeen A on kokenut, että vuosien takaiset, laajalti sairaalassa selvitellyt oireet ovat palanneet. Tehosterokotteen jälkeen säryt ovat pahentuneet. A:lle on tehty lähete laboratoriotutkimuksiin. Merkinnän 29.10.2015 mukaan laboratoriotutkimusvastauksista ei ole saatu selvyyttä oireistoon. Uutena oireena on tullut tasapainohäiriö. Sairauskertomustekstin 3.11.2015 mukaan A:lta on tutkittu borreliavasta-aineita, joita ei ole todettu.

Työterveyslääkäri on tehnyt lähetteen erikoissairaanhoitoon ja A on 19.11.2015 ollut tutkittavana aluesairaalan sisätautien poliklinikalla. Vastaanotolla A on kuvaillut rokotteen antamisen jälkeen ilmenneitä oireita: päänsärky, kuume, huimaus, huonovointisuus, kutina, ihottuma, matala verenpaine sekä kipu ja punoitus injektiokohdassa. Lähes kaikki oireet ovat väistyneet antibioottikuurin loputtua; jäljelle on jäänyt kipu olkapäissä ja suurissa lihaksissa. Reisien alueelle ja polvien ihon alueelle on tullut punoittavaa ihottumaa ilman mitään ulkoista syytä. Muut ihottumat ovat lähteneet Bemetson-voiteella. A:lle tehdyissä laboratoriokokeissa ei ole löydetty mitään oireita selittävää. A:ta tutkinut lääkäri on pitänyt borrelioosia hyvin epätodennäköisenä vasta-aineiden puuttumisen vuoksi. Sen sijaan lääkäri on pitänyt oireita hyvin mahdollisina Twinrix-rokotteen sivuvaikutuksina.

Työterveyslääkäri on 9.12.2015 tehnyt A:sta lähetteen kipupoliklinikalle. Lähetteen mukaan A on vastaanotolla 1.12.2015 kuvannut kipua molemmissa yläraajoissa, enemmän oikealla. Kipu on ollut pahempi levossa. Ajoittain A:lla on ollut kovempia kipuja, VAS-asteikolla 10/10, jopa sähköiskumaista kipua oikeassa olkapäässä. A on ollut yliopistollisen sairaalan kipuklinikalla tutkittavana 29.3.2016 alkaen. Vastaanottokäynnin 29.3.2016 sairauskertomustekstin mukaan A:n yläraajakivut ovat edelleen jatkuneet ja erilaisia lääkityksiä on kokeiltu. Loppuvuodesta 2015 tapahtuneen työsuhteen päättymisen jälkeen yläraajoihin on kehittynyt lisäksi liikerajoituksia; työnteon A on kokenut helpottaneen oireistoa. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu olkanivelten liikerajoituksia aktiivisissa liikkeissä; passiivisesti liikeradat ovat olleet täydet, mutta provosoineet kipua ääriasennoissa. Tuntotestauksissa sivelytunnot ovat olleet yläraajoissa kauttaaltaan normaalit; kylmä on vasemmalla ollut voimistunut kauttaaltaan oikeaan nähden, vasemman kämmenen alueella A on aistinut kylmän lämpimänä. Sairauskertomustekstin mukaan vaikuttaisi siltä, että rokotuksen provosoima immunologinen yleisreaktio olisi mahdollisesti johtanut liikeratojen häiriöön ja tätä kautta ylläpitää toimintahäiriöitä ja lihaskipuja. Lisäksi on arvioitu, että oikeassa olkanivelessä on mahdollisesti kiertäjäkalvosinongelmaa, jonka selvittämiseksi on määrätty kuvantamistutkimuksia. Sairauskertomusmerkinnän 21.4.2016 mukaan oikean olkapään röntgen- ja ultraäänitutkimusten löydökset ovat olleet normaalit.

Kipuklinikan sairauskertomustekstin 12.5.2016 mukaan A:lla on lääkehoitona kipuun gabapentiini, Klotriptyl mite sekä Triptyl. A on kertonut gabapentiinin auttaneen kipuun paljon paremmin kuin aiemmin kokeillun Lyrican. Pistävä, viiltävä kipu olkapäiden sisältä on poissa ja sen myötä hartiat ovat rentoutuneet. Aiemmin usein vaivanneet lihasnykinät ovat vähentyneet. Kiputaso on yleensä 1 ̶ 5/10, kun se Lyrican käytön aikana on ollut jopa 8/10. Kipu kuitenkin yltyy edelleen etenkin staattisen kuormituksen yhteydessä jopa tasoon 10/10. Öisin A ei enää ole heräillyt kipuun. Kliinisessä tutkimuksessa on havaittu hartioiden perusasennon laskeutuneen. Olkavarsien aktiiviliike on edelleen ollut eritäin huono; passiivisesti liikeradat ovat olleet auki. Vastustetut liikkeet ovat olleet hyvävoimaiset, vasemmankin vastustettu alkuabduktio on onnistunut suuremmitta kivuitta ja hyvävoimaisesti, passiivisesti liike on ollut kivuton. Aktiivisessa liikkeessä voimakas suojajännitys on tullut heti vähänkin ylempänä. A:ta hoitanut lääkäri on arvioinut, että tilanne on paranemassa, mutta A:n toimintakyky on edelleen huono. Lihaksiston suojajännityksestä eroon pääseminen ja liikkeiden eriytynyt hallinta vie vielä aikaa; tältä osin fysioterapeutti antaa ohjeistusta A:lle. Lääkehoitoa on tehostettu lisäämällä gabapentiinin annoksia aamulla ja päivällä ja Triptylin annostusta illalla; Klotriptyl mite jätetään jatkossa pois.

B-lääkärinlausunnon 22.9.2016 mukaan yläraajojen kipu saatiin keväällä 2016 kipulääkkeillä hetkellisesti hallintaan, mutta suotuisa kehitys on loppunut syksyä kohden. Kiputilanne on vaihteleva ilman selkeää syytä. Rasitus pahentaa tilannetta; lyhyttä käsien kuormitusta seuraa kipu ja puutuminen pariksi päiväksi. Kipulääkityksiä on lisätty elokuussa 2016. A:lla on tällä hetkellä lääkityksenä gabapentiini, Triptyl, Ketipinor, Klotriptyl mite, Felden-kipugeeli, tarvittaessa Panacod sekä Somac ja Entocort ripulin aikaan. Tällä lääkityksellä kovimmat kivut ovat hellittäneet. Vastaanotolla 20.9.2016 olkapäiden etu- ja sivunostot ovat aktiivisesti onnistuneet 40 asteeseen ja passiivisesti 80 asteeseen. Tämän jälkeen kipu on ollut kova.

A on oireiston vuoksi työkyvytön ainakin 28.2.2017 saakka.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:n oireet todennäköisesti syy-yhteydessä Twinrix Adult -rokotteen antamiseen. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on annettu Twinrix Adult -rokotteen ensimmäinen rokotus 21.9.2015 ja ensimmäinen tehoste 21.10.2015. Rokotteiden antamisen jälkeen A:n kädet ovat kipeytyneet ja A:lle on lisäksi ilmaantunut moninaisia muita oireita. A:lle on jäänyt voimakas yläraajojen kipuoireisto, johon liittyvät huomattavat olkanivelen liikerajoitukset.

Twinrix Adult on rokote, jota käytetään aikuisille ja 16 vuotta täyttäneille nuorille hepatiitti A:n ja hepatiitti B:n ehkäisyyn. Rokote annetaan kolmena pistoksena kuuden kuukauden aikana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että osa A:n ilmoittamista oireista voi sinänsä laadultaan sopia Twinrix Adult -rokotteen haittavaikutukseksi. Lautakunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että A:n on sairauskertomusteksteissä kuvattu sairastaneen aiemmin borrelioosin kolme kertaa, minkä lisäksi häntä on vuonna 2013 tutkittu osin vastaavan tyyppisen oireiston vuoksi. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei syy-yhteyttä Twinrix Adult -rokotteen antamisen ja A:n korvattavaksi vaatiman oireiston välillä voida pitää todennäköisenä ottaen huomioon A:n aiempi oirekuva. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila