Tapahtumatiedot

A sopi 2.2.2012 lainaturvavakuutuksesta, joka liittyi 50 000 euron lainaan. Lainaturvavakuutus sisälsi vakuutusturvan työttömyyden sekä työkyvyttömyyden varalta ja se sovittiin ajalle 16.2.2012–26.1.2017. B Oy:n toimitusjohtajana toiminut A vapautettiin toimitusjohtajan tehtävästä 30.5.2012. Lisäksi hänen toimitusjohtajuutensa C Oy:ssä oli päättynyt. Hän haki korvausta lainaturvavakuutuksesta työttömyysperusteella.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään vakuutusehtoihin, joiden mukaan työttömyydellä tarkoitetaan vakuutetun työsuhteen päättymistä seuraavista syistä: työnantaja on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan sen toiminnan tai sen osan siitä, jota varten työntekijä on palkattu, tai on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan toimintansa tai osan siitä siinä toimipisteessä, johon työntekijä on alun perin palkattu; tai sellaisen toiminnan tai sen toiminnan osan tarve, jota varten työntekijä on alun perin palkattu, on lakannut tai vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai vastaavista syistä. Selvityksen mukaan B Oy on irtisanonut A:n 30.5.2012 ja syynä on ollut se, että ”[A on] rikkonut olennaisesti [velvollisuuksiaan] vastaan ja tästä on aiheutunut vähäistä suurempi vahinko yhtiölle”. Koska A:n työsuhde ei ole päättynyt vakuutusehdoissa mainitulla tuotannollisella tai taloudellisella syyllä työnantajan toimesta, korvausta työkyvyttömyydestä ei suoriteta.

Valitus

A vaatii, että hänelle suoritetaan työttömyyden johdosta sovittu kuukausikorvaus 934,14 euroa. Vakuutusyhtiön tekemä ratkaisu ei ole A:n mukaan perusteltu, sillä toimitusjohtajan tehtävässä olevaa henkilöä ei voi irtisanoa ”tuotannollisella tai taloudellisella syyllä” ilman, että koko yhtiö lopettaa toimintansa. B Oy on vielä toiminnassa.

A:n mukaan kun hän osti lainaturvavakuutuksen 2.2.2012, asiamiehenä toimineen pankin yhteyshenkilöt pankinjohtaja D ja toimihenkilö E olivat hyvin tietoisia siitä, että hän tulisi toimimaan B Oy:n toimitusjohtajana. He tiesivät myös, että laina, johon vakuutusta haettiin, koski osakkeiden ostoa kyseisestä yhtiöstä. Keskusteluissa heidän kanssaan oli täysin selvää, että A tarvitsi vakuutuksen siitä syystä, että toimitusjohtajana hänet olisi mahdollista irtisanoa milloin vain ja mistä syystä tahansa.

A:n mukaan hänelle luvattiin, että tämä vakuutus korvaisi täysimääräisesti ne lainan takaisinmaksuerät, joita hän ei itse työttömänä pystyisi maksamaan. Hänelle myytiin vakuutus, joka korvaa työttömyyden aikana lainaerät. Mistään nyt esitetyistä vakuutusehdoista, jotka rajaisivat oikeutta saada korvausta irtisanomisen yhteydessä, ei mainittu vakuutuksen myyntitilanteessa missään muodossa. Päinvastoin vakuutus markkinoitiin ja myytiin argumenteilla, että työttömyyden, irtisanomisen, konkurssin tai muun sellaisen sattuessa A saisi täyden korvauksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan A:n irtisanominen ei ole sellainen, joka on vakuutuksen ehtojen mukaan korvattava. Vakuutuksen sisältöä on hänelle kuvattu sekä puhelimitse että tuoteselosteessa ja ehdoissa.

Yhtiön mukaan A:n saaman irtisanomisilmoituksen (sähköpostiviesti ”Toimitusjohtajuuden lopettaminen”) perusteella hänet on irtisanottu hänestä itsestään johtuvasta syystä. Viestissä on syyksi mainittu, että ”olet rikkonut olennaisella tavalla velvollisuuksiasi vastaan ja tästä on aiheutunut vähäistä suurempi vahinko yhtiölle”. Tämän perusteella vakuutusyhtiö pitää selvänä, että kyseessä ei ole irtisanominen työnantajan tuotannollis-taloudellisista syistä.

Vakuutusyhtiö kertoo pyytäneensä asiamieheltä lausunnon, josta käy ilmi, että myyntitilanne on ollut kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa pankkineuvoja E on kertonut A:lle ehdoista, lainaturvalajeista ja mitä ne kattavat. Asiamiehen mukaan pankkineuvoja E on puhelimessa keskustellut A:n kanssa lainaturvalajeista ja mitä ne kattavat. A on tämän jälkeen käynyt pankissa allekirjoittamassa lainaturvahakemuksen ja hakemuksessa ilmoittanut hyväksyvänsä ehdot ja saaneensa tuoteselosteen. Asiamiehen mukaan ehdot käydään läpi asiakkaan kanssa ennen lainaturvan allekirjoittamista. E on myös saanut vakuutusmyyntiin koulutusta ja lainaturvavakuutuksen kattavuus sekä työttömyyteen liittyvät rajoitukset ovat hyvin asiamiehen tiedossa. Vakuutusyhtiön mukaan ei ole uskottavaa, että A olisi voinut keskustelun jälkeen jäädä perustellusti siihen käsitykseen, että kaikki työttömyystapaukset korvataan.

Vastineen mukaan vakuutushakemuksen allekirjoituksella A on vahvistanut saaneensa lainaturvavakuutuksen vakuutusehdot ja tuoteselosteen. Hän on myös vahvistanut tutustuneensa panttauksen ja vakuutussopimuksen sisältöön sekä vakuutuksen rajoitusehtoihin, ymmärtää ne ja sitoutuu niitä noudattamaan.

Siitä huolimatta, mitä keskusteluissa A:n mukaan olisi jäänyt kertomatta, on hän kuitenkin saanut vakuutuksesta tuoteselosteen ja vakuutusehdot ja tutustunut rajoitusehtoihin. Tuoteselosteen ensimmäisellä sivulla todetaan työttömyyden turvan osalta, että sen ”perusteella maksetaan vakuutetulle kuukausikorvausta, jos hän on ilman omaa syytään joutunut taloudellisista tai tuotannollisista syistä työttömäksi”. Kyseistä kohtaa on tuoteselosteessa korostettu. Rajaus on tuotu tuoteselosteessa hyvin selkeästi esille. Ei ole syytä epäillä, että A:lle suullisesti olisi annettu päinvastaista tietoa. A on vakuuttanut saaneensa tuoteselosteen ja tutustuneensa siihen. Hänelle ei ole tästä syystä voinut jäädä käsitykseen, että muistakin kuin taloudellisista ja tuotannollisista syistä voitaisiin korvausta maksaa.

Vakuutusyhtiön mukaan myös toimitusjohtaja voi saada korvausta tuotannollis- taloudellisilla perusteilla tapahtuneesta irtisanomisesta, mutta toimitusjohtajakaan ei voi saada korvausta irtisanomisesta henkilöön kohdistuvasta syystä. Tältä osin ei ole eroa toimitusjohtajan ja muun työntekijän osalta. Toimitusjohtajan osalta arvio tehdään samalla perusteella kuin muillakin henkilöillä, silloin kun häntä ei voida pitää yrittäjänä. Tältäkään osin ei voida katsoa, että myyntitilanteessa olisi annettu virheellistä tietoa hänen asemansa johdosta, vaikka hän onkin ottanut asemansa toimitusjohtajana esille keskustelussa.

Toissijaisesti vakuutusyhtiö viittaa ehtokohtaan 4.5, jonka mukaan korvausta ei makseta siltä ajalta, jolta vakuutettu saa erokorvausta. Vaikka asiassa katsottaisiin, että kyseessä olisi tuotannollis-taloudellisesta syystä tapahtunut irtisanominen, korvausta ei suoriteta siltä ajalta, jolta A on ollut oikeutettu saamaan työnantajalta erokorvausta eli vakuutusyhtiöltä olevan tiedon mukaan 24 kuukaudelta. Yhtiön mukaan sillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miltä ajalta A:lle on maksettu korvausta.

Lisäkirjelmöinti

A:n kirjelmä 28.3.2014

A:n kirjelmän mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole todisteita siitä, että se olisi kertonut kaikista vakuutuksen ehdoista. E ei kertonut, että jäädessään työttömäksi toimitusjohtajan tehtävistä A ei voisi saada korvausta muutoin kuin tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut esimerkiksi nauhoituksella, että asiasta olisi kerrottu.

Kirjelmässään A kertoo, että hakiessaan vakuutusta ottamaansa lainaan hän nimenomaan sanoi pankinjohtaja D:lle haluavansa vakuutuksen, joka kattaa ja korvaa kaikki tilanteet, joissa A voi jäädä työttömäksi. Myöskään D ei missään vaiheessa kertonut vakuutukseen liittyvistä rajoitteista, vaan nimenomaan suositteli vakuutusta, koska toimitusjohtajana A:n asema on huomattavasti turvattomampi kuin normaalissa työsuhteessa olevan henkilön.

A:n mukaan B Oy ei ole koskaan kunnioittanut erokorvausta koskevaa sopimusta. A kertoo, että ei ole saanut B Oy:ltä mitään korvausta ennen 23.12.2013, jolloin se maksoi pienen osuuden välimiesoikeuden määräämästä korvauksesta. Tämän 8.11.2013 annetun päätöksen mukaan yhtiö on velvollinen maksamaan A:lle yhden vuoden palkkaa vastaavan korvauksen ja kertyneet viivästyskorot.

B Oy on maksanut korvausta pienissä erissä 23.12.2013 lähtien, ja A kertoo saaneensa 28.3.2014 mennessä yhteensä neljä erää. Oikeus katsoi, että A ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan, joten vakuutusyhtiö ei voi käyttää tätä väärää alkuperäistä irtisanomisperustetta korvausratkaisussaan.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö viittaa lisävastineessaan A:n allekirjoittamaan vakuutushakemukseen ja kertoo, että pankkitoiminnassa ei yleensä nauhoiteta asiakkaan ja pankkineuvojan käymiä keskusteluita, eikä se olisi mahdollista ilman että nauhoituksesta on etukäteen ilmoitettu. Keskusteluja A:n ja D:n välillä ei ole myöskään nauhoitettu, eikä keskustelua voida jälkikäteen nauhoituksista todentaa. Keskustelun väitetystä sisällöstä huolimatta A on allekirjoituksellaan keskustelujen jälkeen vakuuttanut tutustuneensa rajoitusehtoihin, ymmärtävänsä ne, sitoutunut niitä noudattamaan ja saaneensa tuoteselosteen. A ei ole edes väittänyt, että hän ei olisi saanut tuoteselostetta tai vakuutusehtoja.

Lisävastineen mukaan vakuutuskorvausta arvioitaessa ratkaisevaa on vakuutusehtojen sisältö. Vakuutusehtojen mukaan vakuutettu on joko yrittäjä tai palkansaaja. Yhtiön mukaan vakuutusehtojen perusteella vakuutuskorvausta arvioitaessa toimitusjohtajaa on pidettävä johtajasopimuksen perusteella palkansaajana. A:ta ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena yrittäjänä, koska tältä osin ehtomäärittelyt eivät täyty. Mikäli häntä olisi pidetty yrittäjänä (ehtokohta 18.3), hän ei olisi lainkaan oikeutettu työttömyyden turvaan. A:n korvaushakemusta ratkaistaessa ratkaisevaa on siten, mistä syystä työttömyys on alkanut. Työttömyys on määritelty vakuutusehtojen kohdassa 4.1. A:n osalta ei ole esitetty näyttöä siitä, että työnantaja olisi ryhtynyt kohdan 4.1.1 mukaisesti lopettamaan toimintoja tai että kohdan 4.1.2 mukaisen toiminnan tarve olisi vähentynyt taikka että kohdan 4.1.3 mukainen työnantajan konkurssi tai selvitystila olisi kyseessä.

A:n sopimuksen mukaisesti mahdollisesti saamalla erokorvauksella ei ole merkitystä, mikäli vakuutuskorvauksen edellytykset eivät täyty. Mikäli tapahtuma olisi korvattava, otettaisiin huomioon erokorvauksesta se määrä, jonka A on todellisuudessa saanut (ehtokohta 4.5.10). Vakuutusyhtiöllä ei ole käytössään A:n kertomaa välimiesoikeuden päätöstä tai muuta dokumentaatiota asiasta. Lisäksi A:n mainitsema oikeuden päätös siitä, että hän ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan, on merkityksellinen vakuutuskorvauksen arvioinnissa vain, mikäli sen perusteella vakuutusyhtiö voi todeta, että ehtokohdan 4.1. mukaiset edellytykset täyttyvät.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lautakuntamenettelyn kirjelmien ja vakuutusyhtiön päätösten ohella A:n reklamaatio 12.10.2012, D:n selvitys myyntitilanteesta, A:n korvaushakemus 26.9.2012, A:n ja B Oy:n välinen johtajasopimus (sivu kaksi puuttuu), A:n sähköpostiviesti B Oy:n edustajalle 1.6.2012, B Oy:n edustajan sähköpostiviesti A:lle 4.6.2012, työttömyyskassan päätökset 22.8.2012 ja 27.8.2012, työttömyyskassan maksuilmoitukset 24.8.2012, 29.8.2012 ja 19.9.2012, vakuutuskirja (sopimusote) 16.2.2012, terveys- ja työssäoloselvitys 2.2.2012, vakuutushakemus 2.2.2012 (allekirjoitussivu), vakuutus­ehdot 1.2.2012 ja tuoteseloste 1.2.2012.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 5.1 §:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. --

Vakuutussopimuslain 9.1 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehdot

4. Turva työttömyyden varalta

4.1 Työttömyyden määritelmä

Työttömyys tarkoittaa vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättymistä seuraavista syistä:

4.1.1 työnantaja on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan sen toiminnan tai osan siitä, jota varten palkansaaja on palkattu, tai on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan toimintansa tai osan siitä siinä toimipisteessä, johon palkansaaja on palkattu; tai

4.1.2 sellaisen toiminnan tai sen toiminnan osan tarve, jota varten palkansaaja on palkattu, on lakannut tai vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai vastaavista syistä, ja tämän tilanteen odotetaan jatkuvan toistaiseksi; tai

4.1.3 työnantaja haetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai joutuu muiden työsopimuslaissa (26.1.2001/55) mainittujen oikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi.

4.5 Korvausrajoitukset

Korvausta ei makseta, jos välittömästi ennen työttömäksi joutumista:

4.5.2 vakuutetulla ei ole ollut työsopimusta tai vakuutettu ei ollut virkasuhteessa;

Ratkaisu

Vakuutusyhtiö on evännyt osakeyhtiöiden B ja C toimitusjohtajana toimineen A:n korvauksen työttömyydestä sillä perusteella, että A ei ole täyttänyt vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaista työttömyyden määritelmää. A on valituksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että toimitusjohtajan irtisanominen ei tule kysymykseen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. A katsoo myös, että hän ei ole saanut vakuutuksesta ennen sen päättämistä riittävästi tietoja, ja kertoo, että hänen toimitusjohtajan asemansa on ollut vakuutusyhtiön asiamiehen edustajien D:n ja E:n tiedossa.

Oikeuskäytännössä osakeyhtiön toimitusjohtajaa, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, on pidetty yhtiön toimielimenä eikä työsopimuslain 1 §:ssä tarkoitettuna työsuhteessa olevana työntekijänä. Työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävä osakeyhtiön toimitusjohtaja ei tämän takia ole suojattuna sellaisella irtisanomissuojalla kuin työntekijät. Tilanteesta riippuen toimitusjohtaja on saattanut sopia yhtiön kanssa erillisestä johtajasopimuksesta.

Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan työttömyys tarkoittaa vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättämistä ehdoissa tarkoitetuista syistä. Ehtokohdassa 4.1.2 kuvattu irtisanomisiin liittyvä korvausperuste liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä tai viranhaltija voidaan irtisanoa. Osakeyhtiön toimitusjohtaja voidaan taas irtisanoa ilman tällaisia perusteita.

Vakuutussopimuslain 5.1 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tätä lainkohtaa koskevien esitöiden mukaan (HE 114/1993, s. 26–27) vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.

Vakuutussopimuslain 5.1 §:n 1 mukaan vakuutuksenantaja on vakuutussopimusta tehtäessä velvollinen kiinnittämään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lautakunta katsoo, että lainaturvavakuutuksessa tällaisena seikkana on pidettävä myös sellaisia työttömyyden varalta maksettavan korvauksen saamista rajoittavia sopimusehtoja, joilla on usein olennainen merkitys vakuutuksenottajan taloudellisen aseman kannalta.

Vakuutussopimuslain 5 §:ä koskevan esitöiden mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi vakuutuksenantajalta ei kuitenkaan edellytetä henkilökohtaista suullista tiedottamista. Vaikka tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi ei hallituksen esityksen mukaan riitäkään pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen vakuutuksenottajalle, voidaan yleensä pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille 5 §:n 1 momentissa edellytetyt tiedot. Lisäksi esitöissä todetaan vakuutuksen rajoitusten osalta, että hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksen hakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin.

Tässä tapauksessa A on vakuutushakemuksessa vahvistanut allekirjoituksellaan 2.2.2012 saaneensa lainaturvavakuutuksen tuoteselosteen. Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että A on saanut vakuutuksen tuoteselosteen. Tuote­selosteen (1.2.2002) mukaan työttömyyden turvan perusteella maksetaan vakuutetulle kuukausikorvausta, jos hän on ilman omaa syytään joutunut taloudellisista tai tuotannollisista syistä työttömäksi.

A:n valituksen mukaan vakuutusyhtiön asiamiehen edustajien D:n ja E:n tiedossa oli, että A tulisi toimimaan B Oy:n toimitusjohtajana ja että laina, johon vakuutusta haettiin, koski osakkeiden ostamista samasta osakeyhtiöstä. A:n mukaan keskusteluissa D:n ja E:n kanssa oli selvää, että A tarvitsi vakuutuksen, koska hänelle ei toimitusjohtajana ollut irtisanomissuojaa.

Vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle D:n myyntitilanteesta antaman selvityksen. Sen mukaan E on keskustellut A:n kanssa lainaturvavakuutuksen eri osista ja A on itse valinnut työttömyys- ja tapaturmavakuutusosat. Asiamiehen antaman selvityksen mukaan luotto- ja lainaturvavakuutussopimukset allekirjoitettiin samassa yhteydessä.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n väitteitä siitä, että vakuutuksen myyntitilanteessa vakuutusyhtiön edustajina toimineiden D:n ja E:n tiedossa on ollut A:n asema osakeyhtiön tai osakeyhtiöiden toimitusjohtajana. Huomioon ottaen kirjelmissä kuvattu tilanne, jossa lainasta on sovittu, Vakuutuslautakunta pitää ilmeisenä, että näin on myös ollut. Lautakunnan näkemyksen mukaan nyt puheena oleva vakuutustuote ei vakioehdoista ilmenevän sisältönsä perusteella voi tarjota osakeyhtiön toimitusjohtajana toimivalle henkilölle sellaista työttömyysvakuutusturvaa, jonka se muodostaa työ- tai virkasuhteessa olevalle. Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan työttömyydellä tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen päättymistä ehdoissa tarkoitetulla tavalla. Ehdoista ilmenevän rajoituksen mukaan korvausta ei makseta, jos välittömästi ennen työttömäksi joutumista vakuutetulla ei ole ollut työsopimusta tai vakuutettu ei ollut virkasuhteessa. Nämä seikat huomioiden tarkasteltava työttömyysvakuutusosa ei ainakaan vakuutuksen ottamishetken tilanteessa vastannut A:lla ollutta vakuutustarvetta.

A:lle on annettu ennen vakuutuksen päättämistä tuoteseloste, jonka mukaan työttömyyden turvan perusteella maksetaan korvausta, jos vakuutettu on ilman omaa syytään joutunut taloudellisista tai tuotannollisista syistä työttömäksi. Tuoteselosteessa on korostettu tätä kohtaa. Tässä tapauksessa vakuutuksen ottaminen on kuitenkin perustunut vakuutuksen hakijan ja vakuutusyhtiön edustajan välisiin keskusteluihin. Vakuutuksen myyntitilanteessa vakuutusyhtiön edustajina toimineille henkilöille olisi pitänyt olla selvää, että työ- ja virkasuhteita koskeva irtisanomissuoja ja -käytännöt eivät sellaisenaan koske osakeyhtiön toimitusjohtajana toimivaa A:ta eikä työttömyysvakuutusosa vastaa A:n vakuutustarvetta. Kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutusyhtiön edustajien ja A:n välisiin keskusteluihin, vakuutusyhtiön olisi tällaisessa tilanteessa pitänyt ennen vakuutussopimuksen tekemistä kiinnittää A:n huomiota korostuneesti työttömyysvakuutuksen korvausperusteihin ja korvauspiiriä koskeviin rajoituksiin. Selvityksestä tällainen menettely ei ilmene. Vakuutusyhtiö ei ole näissä olosuhteissa kiinnittänyt A:n osalta korvauspiirin rajoituksiin vakuutussopimuslain 5 §:n edellyttämällä tavalla riittävää huomiota edellä kuvatulla kirjallisella tuoteselosteella.

Asiassa on ilmeistä, että A:lla on ollut tässä tapauksessa aihetta käsittää, että hän saisi vakuutuksesta korvauksen, jos hänen toimitusjohtajan tehtävänsä päättyvät. Vakuutuslautakunta katsoo sen takia vakuutussopimuslain 9.1 §:n perusteella, että A:lle tulee maksaa vakuutussopimuksen mukainen työttömyyskorvaus hänen toukokuussa 2012 alkaneen työttömyytensä johdosta. Korvausoikeuden määrän tarkempi selvittäminen jää ensivaiheessa osapuolten välillä korvausmenettelyssä selvitettäväksi.

Tällä ratkaisulla Vakuutuslautakunta ei ota kantaa A:n korvausoikeuteen mahdollisten muiden lainaturvavakuutusten osalta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Ahlroth, Kummoinen, Lehti ja Niklander. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA