Haku

VKL 157/12

Tulosta

Asianumero: VKL 157/12 (2012)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 22.10.2012

Henkilövahingon korvaaminen Koiranpurema CRPS Pysyvä vika ja haitta Tilapäinen haitta Ansionmenetys

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan koira puri A.J:tä  (synt. 1959) 18.4.2008 vasempaan kyynärvarteen. Kyynärvarteen tuli kolme laajahkoa ja repaleista haavaa, jotka siistittiin ja ommeltiin. Sittemmin A.J:lle kehittyi vasempaan yläraajaan monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS 2).

Korvausta A.J:lle aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin koiranomistajan kotivakuutukseen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta on antanut asiassa lausunnon 13.12.2010 (VKL 869/09), jossa lautakunta on mm. katsonut A.J:lle jääneen pysyvän haitan kuuluvan haittaluokkaan 6.

A.J. on sittemmin vaatinut vakuutusyhtiötä korottamaan kivusta ja särystä maksettua korvausta sekä maksamaan korvausta myös henkisistä kärsimyksistä. A.J. on vaatinut korvausta myös ansionmenetyksestä.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö maksoi korvausta ansionmenetyksestä 31.12.2008 asti. Yhtiö katsoi, ettei A.J. ollut tämän jälkeen työkyvytön entisen työnsä kaltaisiin, kevyisiin toimistotyyppisiin töihin, ottaen huomioon, että A.J. on oikeakätinen. Vakuutusyhtiö totesi, että A.J:llä on myös muita tapaturmavammasta riippumattomia sairauksia, kuten myofasciaalinen (tuki- ja liikuntaelinten pehmyt­osien kipu) kipuoireyhtymä niska-hartiaseudussa ja selässä, iskiasoireet sekä laajat allergiat.

Kivun ja säryn eli tilapäisen haitan osalta vakuutusyhtiö totesi korvanneensa 1.200 euroa (vammaluokka 3). A.J:n henkisistä ja fyysisistä kärsimyksistä esittämiin korvausvaatimuksiin vakuutusyhtiö ei ottanut päätöksessään kantaa.

 

Valitus

A.J. pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa vakuutusyhtiön ansionmenetyskorvauksen osalta antamien päätösten johdosta.

A.J. toteaa, että hoitavat lääkärit ovat todenneet lausunnoissaan hänet työkyvyttömäksi, joten ihmetyttää, ovatko vakuutusyhtiön lääkärit pätevämpiä, vaikka eivät ole vahinkoa kärsinyttä tutkineetkaan.

A.J. sai tietää jälkikäteen, että vakuutusyhtiön etsivät ovat käyneet häntä seuraamassa usean kuukauden ajan nähdäkseen, miten hän selviää kotiaskareistaan. A.J. ei ole pyynnöistään huolimatta saanut tietoa siitä, mitä he ovat nähneet. A.J. toteaa, että kun hän sai tietää etsivien pyörimisestä asuntonsa lähettyvillä, se aiheutti hänelle henkistä ja terveydellistä kärsimystä.

A.J. toteaa menettäneensä myös sosiaalisen elämänsä, kun ei kipujen takia jaksa kyläillä ystävien luona eikä pyytää heitä luokseen, kun ei jaksa seurustella heidän kanssaan, koska nukkuu hyvin huonosti pätkittäin ja kivut valtaavat hänet eikä hän jaksa keskittyä seurusteluun. Myös kipulääkkeet turruttavat. A.J. toteaa, ettei saa entistä toimintakykyään takaisin ja vamman kanssa on elettävä loppu ikä.

A.J. toteaa toimeentulonsa merkittävästi pienentyneen vamman vuoksi.

Lisäkirjelmässään A.J. toteaa olevansa tyytymätön myös vakuutusyhtiön kivun ja säryn osalta maksamaan korvausmäärään. Hän vaatii korvausta myös henkisistä kärsimyksistä, jotka ovat hänelle aiheutuneet tapaturmasta sekä vakuutusyhtiön käytöksestä.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö uudistaa kaiken asiassa aikaisemmin lausutun ja katsoo edelleen, että sen tekemä päätös on vakuutusehtojen mukainen ja oikea.

 

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut lautakunnalle puhelimitse, ettei hänellä ole lisättävää asiaan.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat säännökset ja vakuutusehdot

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Henkilövahingon perusteella maksettavat korvaukset määräytyvät vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan. Kyseisessä pykälässä todetaan, että henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen mm. ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2a §:n mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvausta ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleenkouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

2c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Asian arviointi

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että koira puri 18.4.2008 A.J:tä vasempaan kyynärvarteen. Puremavammasta ei aiheutunut lihas- tai hermovammaa, mutta A.J:lle kehittyi laajeneva neuropaattinen CRPS 2 -tyyppinen kipuoireyhtymä, joka on kroonistunut.

A.J. oli tammi-maaliskuussa 2010 Etelä-Savon keskussairaalassa tutkimuksissa työkyvyn arviointia varten. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin vaikeasti ylipainoinen, yleistilaltaan hyvä henkilö. Vasemmassa kyynärvarressa todettiin laajat purema-operaatioarvet, jotka olivat osin hypertrooffiset. Kevyt kosketus alueella oli allodyyninen. Kyynärvarren lihasmassat olivat selkeästi vähentyneet oikeaan nähden. Kyynärvarressa ja kädessä oli turvotusta verrattuna oikeaan. Trauma-alue oli oikeaan verrattuna kylmempi. Arpialueella oli voimakas painoarkuus. Toiminnallisesti käden käyttö sopi lievään / keskivaikeaan pareesioireeseen. Sormet olivat kömpelöt, distaaliset lihastoiminnot olivat tallella, mutta voimat alentuneet. Puristusvoima oli molemmin puolin alentunut. Lisäksi A.J:llä todettiin laaja-alainen niska-hartialihastensio ja lannerangan rajoittuneet liikkeet.

Anamneesitietojen mukaan A.J:llä on ollut tuki- ja liikuntaelinkipuongelmia kouluikäisestä. A.J:lle on tehty vuonna 2009 kaularangan ja lannerangan magneettitutkimus, joissa todettiin kaularangan osalta iän mukainen normaali löydös sekä niukkaa välilevyrappeumaa. Juurikompressiota ei todettu. Lannerangassa todettiin LV-SI –välilevyssä pullistumaa, mutta ei tyrää. Juurikompressiota ja spinaalistenoosia ei todettu.

A.J. oli tutkittavana myös kipupoliklinikalla, jossa todettiin ylävartalolla erittäin runsaasti myofasciaalisia aristuspisteitä. Spriipyyhkeellä testaten ihon tunto vasemmassa käsivarressa oli alentunut ja kädessä sormien puolella löytyy jonkin verran kylmätuntoa. Säärissä molemmin puolin todettiin myöskin alentunut kylmätunto. Vasemmassa kädessä hipaisuarkuuksia todettiin laajalti. Käsivoima terveessä kädessä oli 12 kg eli huomattavan matala ja sairaassa, vasemmassa kädessä 9 kg eli tätäkin matalampi. Tutkineen lääkärin kannan mukaan ennuste on kohtalaisen huono. Potilaan käsivoimat ovat lähes olemattomat, fyysinen suorituskyky on heikko. Lääkäri ei nähnyt minkäänlaisia mahdollisuuksia kuntoutua työkykyiseksi. CRPS-diagnoosia hän piti täysin varmana. Mahdollista on, että toistuvat kipuhoidot, puudutukset, akupunktiot ja sopiva lääkitys lievittävät oleellisesti potilaan vointia ja oireita.

Toimintaterapiassa todettiin vasemmassa yläraajassa CRPS –tyyppinen kipuoireyhtymä. Tunto vasemmassa kyynärvarressa ja distaalikäden alueella on kauttaaltaan poikkeava. Kevyt kosketus aiheuttaa kipua, samoin paine erityisesti trauma-alueella. Kuuma, kylmä ja vibraatio tuntuvat epämiellyttäviltä. Yläraajassa on turvottelua ja jatkuvaa leposärkyä. Puristusvoimat molemmin puolin, vasenvoittoisesti vahvasti alentuneet. Potilas ei voi nostaa tai kantaa kevyitäkään taakkoja vasemmalla kädellä. Otteen ylläpitäminen on työlästä. Käsien toiminnallisuutta mittaavissa testeissä testitulokset jäävät pääsääntöisesti molempien käsien osalta huomattavasti ikätasoisista viitearvoista.

Kuntoutustutkimuksen perusteella päädyttiin katsomaan, että A.J. on pysyvästi työkyvytön kaikkeen työhön avoimilla työmarkkinoilla.

A.J. on suorittanut merkonomintutkinnon vuonna 1979 ja ATK-ajokortin vuonna 2007. Allergiaoireiden aiheuttamien oireiden vuoksi hän on ollut vajaakuntoisena työnhakijana. A.J. on työllistynyt suurimman osan työhistoriastaan työhallinnon tuella erityisrahoituksella. Työkokemusta hänellä on monenlaisista toimistoalan töistä. Pisin työllistyminen on ollut jaksoittain verohallinnossa, työkokemusta yli 12 vuotta. A.J. on työllistynyt pääosin asiakaspalvelussa ja myös valmistelijana. Vahingon sattuessa hän oli työllisyysvaroin palkattuna määräaikaisena toimistovirkailijana verotoimistossa 9.7.2007–8.1.2009. A.J:n tehtäviin kuului asiakaspalvelua, henkilöverotusta ja postinkäsittelyä. Verojohtajan 2.2.2011 päiväämän lausunnon mukaan työsuhdetta ei jatkettu 9.1.2009 jälkeen, koska tapaturman aiheuttama vamma ei ollut parantunut ja oli nähtävissä, että sairausloma jatkuisi edelleen. Työnantaja oli saanut ennakkotiedon, että työsuhdetta voitaisiin jatkaa työllisyysvaroin 9.1.2009 alkaen ainakin kuuden kuukauden ajan. Näin olisi myös tehty, mikäli A.J. olisi ollut työkykyinen, sillä hänen työsuoritukseensa oltiin tyytyväisiä. Toimipiste, jossa A.J. oli työskennellyt, lakkautettiin vuoden 2009 alussa, mutta A.J:n kanssa oli sovittu, että hän voisi siirtyä työskentelemään toisessa toimipisteessä. Verojohtajan mukaan, mikäli A.J. olisi ollut työkykyinen, olisi hänellä ollut mahdollisuus työllistyä verotoimistossa eri sijaisuuksissa vuosina 2009–2010 sekä tulevaisuudessa tästä eteenpäin.

Työeläkepuolella A.J:lle on maksettu työkyvyttömyyseläkettä kuntoutustukena tapaturmasta alkaen ja 1.7.2010 alkaen A.J:lle on myönnetty työkyvyttömyyseläke toistaiseksi. Työeläkepuolen päätöksistä ilmenee, että A.J:n on katsottu olevan työkyvytön lähinnä vasemman käden kiputilan vuoksi.

Käytettävissään olevan lääketieteellisen ja muun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että A.J. on vasemman yläraajansa kipuoireyhtymän vuoksi ollut työkyvytön koulutuksensa ja työkokemuksensa mukaiseen työhön myös 31.12.2008 jälkeen.

A.J:n toimintakykyyn vaikuttavat myös nyt kyseessä olevasta vahingosta riippumattomat sairaudet, mutta koska hän on näistä sairauksista huolimatta pystynyt olemaan töissä ennen vahinkotapahtumaa, ei näitä sairauksia voida ottaa huomioon arvioitaessa vastuuvahingosta aiheutunutta työkyvyttömyyttä.

Lautakunta katsoo, että A.J. on vastuuvahingossa aiheutuneen vamman vuoksi 100 %:sesti työkyvytön entiseen työhönsä myös 31.12.2008 jälkeen.

A.J. on tyytymätön myös vakuutusyhtiön kivun ja säryn ja muun tilapäisen haitan osalta maksamaan korvaukseen. Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että koiranpuremasta aiheutui A.J:lle kolme laajahkoa ja repaleista haavaa vasempaan kyynärvarteen. Haavat siistittiin ja ommeltiin. A.J:lle kehittyi sittemmin vasempaan yläraajaan monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS).

Vahingonkorvauslain mukaan tilapäisen haitan korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Esimerkiksi kivun kroonistuessa pysyväksi, se otetaan huomioon pysyvän haitan korvauksessa.

Ottaen huomioon A.J:lle aiheutuneiden vammojen laadun, vaikeusasteen ja niiden edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan, lautakunta pitää vakuutusyhtiön tältä osin maksamaa korvausta (1.200 euroa) vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena. Lautakunta toteaa, että A.J:lle jäänyt pysyvä kiputila on jo huomioitu pysyvän haitan korvauksessa.

A.J. on vaatinut korvausta myös henkisistä kärsimyksistä. Vahingonkorvauslain mukaan korvattavaa vahinkoa on myös tilapäinen ja pysyvä psyykkinen haitta. Psyykkisen haitan korvaaminen edellyttää kuitenkin, että vahinkoa kärsineellä on lääketieteellisesti todettu psyykkisen terveydentilan häiriö, joka on vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä. Lautakunnan käytettävissä olevista lääkärinlausunnoista tai muistakaan asiakirjoista ei ilmene, että A.J:lle olisi aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa psyykkistä haittaa.

Ratkaisusuositus

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vastuuvakuutuksen perusteella A.J:lle työkyvyttömyydestä aiheutuneen ansionmenetyksen myös 31.12.2008 jälkeiseltä ajalta toistaiseksi. Muilta osin lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri ja Rusanen sekä varajäsenet Maso ja Piipari. Sihteerinä toimi Haapasaari.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia